Osaatko eläytyä tähän asiaan, jos olisit vielä lapsi? Noin 11v
Eli jos äitisi tai isäsi olisi saanut tyhjästä yhtäkkiä epilepsiakohtauksen kaatumisineen ja vaahtoineen suusta kun olit kaksin illalla kotona hänen kanssaan, niin miten uskot, että seuraava yö olisi mennyt?
Meinaan itselleni kävi näin, ja siis kuviossa vanhempi on herätessään aivan sekaisin, ei ollenkaan oma itsensä, vaan haluaa mm. pukea pääkkeen sinun yöpukusi (ja myös ihme kyllä mahtuu siihen :O ). Eli jos pelottaisi se vanhemman sekavuus, niin miten olisit viettänyt yön?
A Huolissasi vanhemmastasi
B Pelännyt, että koska hän kerran meni sekaisin, niin nyt hän tulee myöhemmin yöllä huoneeseesi ja iskee sinua veitsellä ja siksi valvoisit melkein koko yön.
Kommentit (13)
Meillä tuon ikäinen poika ja veikkaan,.että vaihtoehto B.
Varmaan sekoitus molempia vaihtoehtoja, mutta ehkä hieman enemmän vaihtoehto B koska olen lapsesta saakka ollut taipuvainen kuvittelemaan aina ne kamalimmat skenaariot.
Voisiko opetella sen konditionaalin, kiitos?
Ja tuo lapsen yöpuvun päälle pukeminen kuulosti todella karmivalta, menikö sitten nukkumaan vaan tyynen rauhallisena se päällä vai miten ilta jatkui? Oliko kyseessä äiti vai isä? Miksei soitettu hätänumeroon?
Ilman muuta pelko olisi päälimmäisenä, kun kyseessä on 11v.
Vierailija kirjoitti:
Ja tuo lapsen yöpuvun päälle pukeminen kuulosti todella karmivalta, menikö sitten nukkumaan vaan tyynen rauhallisena se päällä vai miten ilta jatkui? Oliko kyseessä äiti vai isä? Miksei soitettu hätänumeroon?
Meni nukkumaan. Soitin lääkärisedälleni, joka asui km päässä, eikä vaivautunut paikalle... isääni en saanut yhteyttä, koska oli vetänyt yöksi puhelimen seinästä 🙄
Naapuritkin hain paikalle, jotka katosivat paikalta äidin virottua. Että sellaista apua lapselle.
Muistan sen seuraavan aamun, kun kuulin äidin ääniä keittiöstä, ja mietin, että kumpi siellä on vastassa, se hullu vai äiti.
Onneksi siellä oli äiti.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja tuo lapsen yöpuvun päälle pukeminen kuulosti todella karmivalta, menikö sitten nukkumaan vaan tyynen rauhallisena se päällä vai miten ilta jatkui? Oliko kyseessä äiti vai isä? Miksei soitettu hätänumeroon?
Meni nukkumaan. Soitin lääkärisedälleni, joka asui km päässä, eikä vaivautunut paikalle... isääni en saanut yhteyttä, koska oli vetänyt yöksi puhelimen seinästä 🙄
Naapuritkin hain paikalle, jotka katosivat paikalta äidin virottua. Että sellaista apua lapselle.
Onpa todella ikävä lapsuusmuisto kaikenkaikkiaan ja hirveää ettei lapsen hätään ole reagoitu oikealla tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja tuo lapsen yöpuvun päälle pukeminen kuulosti todella karmivalta, menikö sitten nukkumaan vaan tyynen rauhallisena se päällä vai miten ilta jatkui? Oliko kyseessä äiti vai isä? Miksei soitettu hätänumeroon?
Meni nukkumaan. Soitin lääkärisedälleni, joka asui km päässä, eikä vaivautunut paikalle... isääni en saanut yhteyttä, koska oli vetänyt yöksi puhelimen seinästä 🙄
Naapuritkin hain paikalle, jotka katosivat paikalta äidin virottua. Että sellaista apua lapselle.Onpa todella ikävä lapsuusmuisto kaikenkaikkiaan ja hirveää ettei lapsen hätään ole reagoitu oikealla tavalla.
Niinpä. Kukaan ei myöskään kehunut urheidesta. Ei nyt sillä, että sellaisella kiitoksella eläisin, mutta kuvaa perheeni tyhmyyttä lasta kohtaan.
Siis urheudesta koitta saada apua ja kyetä jäämään kotiin (minne olisin pimeydessä lähtenyt? No, ehkä rappuun?). Se nyt ei niin urheaa ollut valvoa varmaan puoli yötä peloissaan, vaan pakon sanelema juttu.
Olisin pelännyt aivoinfarktia ja soittanut hätänumeroon. Katsoin pienempänä paljon 911-sarjaa.
Kumpi tahansa tbh