Aikoinaan jättimäinen kirjahylly oli statussymboli. Nykyisin se on ongelmajätettä

Hei rauhoittukaa..sehän on vain kirjahylly, ei mitään elämää suurempaa.

Kukaan ei olisi viitsinyt pyyhkiä pölyjä.

Vierailija kirjoitti:

Tämä on surullista. Lapset eivät enää juuri lue.

Eivät pahemmin aikuisetkaan. Edes leffaan ei voida keskittyä ilman, että pitää näpertää kännykkää. Kaikki muu on vain taustamelua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä on surullista. Lapset eivät enää juuri lue.

Eivät pahemmin aikuisetkaan. Edes leffaan ei voida keskittyä ilman, että pitää näpertää kännykkää. Kaikki muu on vain taustamelua.

Olen nähnyt sellaistakin, että joku lukee kirjaa ja telkkari on auki!

Vierailija kirjoitti:

Yksi mun unelmista on omistaa talo, jossa olisi tilaa erilliselle kirjastohuoneelle, se voisi olla samalla myös työhuone, mutta kirjahyllyt ja kirjat olisivat pääasia. Joukossa pitäisi olla paljon oman tieteenalani kirjallisuutta, taidekirjoja, kaunokirjallisuutta ja muuta minua kiinnostavaa kirjallisuutta. <3

Minunkin haave. 😚

Nykyään jättikokoinen taulutelkkari on "statussymboli" joidenkin mielestä. Joskus siitä tulee ongelmajätettä. Samoin käy älypuhelimille.

Vierailija kirjoitti:

Yksi mun unelmista on omistaa talo, jossa olisi tilaa erilliselle kirjastohuoneelle, se voisi olla samalla myös työhuone, mutta kirjahyllyt ja kirjat olisivat pääasia. Joukossa pitäisi olla paljon oman tieteenalani kirjallisuutta, taidekirjoja, kaunokirjallisuutta ja muuta minua kiinnostavaa kirjallisuutta. <3

  Siellä kirjastohuoneessa olisi myös takka. Voin nähdä itseni oleskelemaan sellaiseen huoneeseen; makoilisin lueskelemassa miellyttävällä sohvalla ja välillä polttaisin piippua. Välillä saattaisin vaikka paistaa makkaraa takassa.

Vierailija kirjoitti:

Minusta kirjojen kutsuminen ongelmajätteeksi on sivistymättömyyden merkki.

Oma isovanhempi kuoli. Hänellä oli tällainen kirjastohuone, jossa oli 3 seinää täynnä kirjoja ja yhdellä seinällä sohva ja kirjoituspöytä. Lähes kaikki kirjat jouduttiin hävittämään. Sukulaiset ottivat jokainen vain pari-muutaman kirjan muistoiksi.

Kirjat ovat ongelmajätettä vain ahkerasti muuttaville ihmisille ja kirjoja arvostamattomille perikunnille. 

70-80 luvulla kirjahylly oli todella starussymboli. Olen juntti wt lapsuuskodista ja meillä oli valtava kirjahylly. Siinä oli tietosanakirjasarja jota ei ikinä luettu eikä selattu (sellainen piti olla kun leikittiin varakasta) ja muu hylly oli koristeita täynnä. Rumia savikippoja, kuparipannuja. Niillä juntti wt vanhemmillani on vielä nytkin iso kirjahylly ja siellä edelleen se sama rupu seitkytluvun tietosanakirjasetti!

Minusta tuli kovalla työllä akateeminen(vanhemmat yritti estää kaikin tavoin lukion ja yliopiston, koska duunareiden ”herra”viha) ja minulla ei ole kirjahyllyä!! Kirjoja on mutta ikimaailmassa en ota kirjahyllyä koska lapsuuteni mielikuva siitä on jokseenkin huono.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä on surullista. Lapset eivät enää juuri lue.

Tämä lukeminen/lukemattomuus ei kyllä yhtään korreloi siihen, onko massiivinen kirjahylly vai ei.

Aivan varmasti korreloi. Eivät nämä hyllyttömät missään kirjastoissa käy. Päinvastoin jopa, kirjojen keräilijät ovat usein kirjastojenkin vakiasiakkaita.

Vierailija kirjoitti:

Kirjat ovat ongelmajätettä vain ahkerasti muuttaville ihmisille ja kirjoja arvostamattomille perikunnille. 

10 muuttoa maasta toiseen. Eräällä kerralla muuttomiehet vannoivat, että he eivät sitten muuta näitä kirjoja seuraavalla kerralla :D

Vierailija kirjoitti:

Ei minusta. Kirjat ovat minulle rakkaita enkä todellakaan luovu niistä vaikka hätätilassa luen niitä tabletiltakin.

Meillä on kymmeniä hyllymetrjä ja varmasti yli tuhat kirjaa ja meillä on aina luettu todella paljon. Lapset (nyt jo aikuiset) jatkavat samalla linjalla.

Kirjahyllyt ovat todellakin täynnä kirjoja lasiovien takana, meillä ei ole yhtään ns. koristehyllyä.

Minusta kodit ilman kirjoja ovat jotenkin vajaita, köyhiä (en tarkoita rahallista arvoa) ja tuovat mieleen ihmiset, jotka lähinnä tuijottavat tv:tä.

Minusta on aika yksinkertaistavaa vetää kirjattomuudesta se johtopäätös, ettei perheessä luettaisi ollenkaan ja oltaisiin jotenkin vähälahjaisia. Olen aina nauttinut suuresti kirjojen lukemisesta ja luen päivittäin myös lapsille. Omia kirjoja meillä ei kuitenkaan kovin runsaasti ole, sillä käytämme ahkerasti kirjastoa.

Kirjojen omistamisella ei ole minulle mitään itseisarvoa, vaan päinvastoin olen erittäin iloinen, että voin lukea laajaa valikoimaa kirjoja joutumatta huolehtimaan niiden säilytyksestä. Eikä kotoamme edes löytyisi tilaa suurelle kirjakokoelmalle, sillä säilytystilat ovat rajalliset. Olen ymmärtänyt, että monelle nimenomaan se kirjojen omistaminen on tärkeää ja kirjahyllyn valikoimalla halutaan luoda ja ilmentää myös omaa identiteettiä. Olisiko tässä sukupolvien välistä eroa?

Ignorantiksi en suostu profiloitumaan vain siksi, etten omista lukemiani kirjoja.

Kirjahylly ei ole ongelmajätettä vaan laitetaan poltettaviin jätteisiin.

Nykyajan henki on se että mitään ei tarvitse oikeasti tietää eikä varsinkaan ymmärtää. Pelkkä kertakäyttöinen pintatieto riittää ja ajanvietteksikin kelpaa joku valmiiksi pureskeltu höttö kuten putous tai "selvitytyjät" yms.

Tähän maailmankuvaan ei sovi kirjat tai kirjahyllyt. Tuskin nykyisellä nuorella aikuisella riittää kärsivällisyys tai taito lukeakaan kirjoja kun uutisetkin pitää lehtien nettisivuille lukea ääneen videoina.

Voisin todeta jotain idioluutiosta.

Vai jätettä... no arvonsa kulkakin. Niinhän ne natsitkin kirjoja rovioilla polttivat.

Minulle kirjat on tärkeitä ja kartutan hyllyyni mieluisia. Lainaan paljon kirjastosta, ei tässä opiskelijana ole vara alati ostaa omaan hyllyyn vaikka töissä käykin. Vaan vaikka kirjastosta lainaankin kymmeniä kirjoja kuussa, kertyy niitä mieluisia kirjoja myös omaan hyllyyn ktmmenkunta per vuosi tahtia. Olohuoneessa toistaseksi yksi hylly vain, kaksioon ei montaa mahdu, minusta se on sääli... ne tuo ihanaa tunnelmaa.

Kirjastoista ei saa kaikkea. Esim. omaa ammattikirjallisuuttani sieltä ei löydy.

Kirjahylly on kirjahylly. Ei mikään symboli eikä missään tapauksessa jätettä.

Vierailija kirjoitti:

Kirjahylly on kirjahylly. Ei mikään symboli eikä missään tapauksessa jätettä.

Kokopuisella on jotain arvoa.

Vierailija kirjoitti:

Nykyajan henki on se että mitään ei tarvitse oikeasti tietää eikä varsinkaan ymmärtää. Pelkkä kertakäyttöinen pintatieto riittää ja ajanvietteksikin kelpaa joku valmiiksi pureskeltu höttö kuten putous tai "selvitytyjät" yms.

Tähän maailmankuvaan ei sovi kirjat tai kirjahyllyt. Tuskin nykyisellä nuorella aikuisella riittää kärsivällisyys tai taito lukeakaan kirjoja kun uutisetkin pitää lehtien nettisivuille lukea ääneen videoina.

Voisin todeta jotain idioluutiosta.

Voi hyvä tavaton tämän keskustelun argumentoinnin tasoa. Tuntuu osalla keskustelijoista olevan niin vahva mielipide konkreettisen kirjahyllyn ja sivistyneisyyden järkähtämättömästä yhteydestä, että kaikki tähän ennakkoluuloon sopimattomat viestit voi jotenkin mitätöidä. Tällainen yleistäminen ei anna kuvaa kovinkaan sivistyneestä saati lukeneesta ihmisestä. Harvoin ihmiset myöskään ovat niin yksiulotteisia, että heitä kiinnostaisi tai heitä määrittäisi vain yksi asia. Tietoa saa nykyisin monesta muustakin lähteestä kuin vain kirjoista.

Olisin erittäin kiinnostunut kuulemaan hyvin perustellun puheenvuoron siitä, miksi nimenomaan kirjojen OMISTAMINEN niin vahvasti määrittäisi ihmisen sivistyneisyyden tasoa. Omasta mielestäni sivistyneisyys on niin moniulotteinen käsite, ettei pelkkä kirjahylly sitä pysty millään konkretisoimaan.