Lue keskustelun säännöt.
Miksi sanot "ollaan yhteyksissä" etkä itse ota yhteyttä?
Kyllästynyt ystävä
13.03.2018 |
Miksi jotkut ihmiset aina päättävät tapaamiset "Ollaan yhteyksissä!"-tokaisuun, mutta eivät itse ota yhteyttä missään välissä sopiakseen seuraavasta tapaamisesta? Sopiminen kyllä onnistuu, jos itse otat yhteyttä ja itse tapaamiset ovat kivoja.
Ei silti tunnu kovin hauskalta, ettei sinuun oteta yhteyttä, ei vaikka ohjaisit että "Joo, laita mulle viestiä, kun tiedät paremmin ensi viikon aikatauluista! Sovitaan koska nähdään." jne.
Miksei voi tapaamisten lopuksi vaikka sanoa, että: "Ota yhteyttä minuun, kiireisenä en muista välttämättä päivisin viestitellä. Olisi silti kiva nähdä!"
Ollaan yhteydessä -ilmaisu ei kuulosta siltä, että yhteydenpidon ystävyydessä aikoisi lykätä pelkästään toisen harteille, mutta näin se tuntuu kerta toisensa jälkeen menevän. 😞
Kommentit (39)
No ei sitä suoraan kehtaa sanoa ettei enää huvita nähdä. Muodon vuoksi sanon ”pidetään yhteyttä”, mutta oikeasti en jaksa ja annan olla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mua ärsyttää kun yks kaveri aina sanoo että soitellaan.
Ei soita koskaan.
Kerran soitti kun tarvitsi apua..
Se tarkoittaa sitä, että olisi kiva tavata! Mutta erinäisistä syistä, kiireinen muu elämä, vilkas sosiaalinen elämä, ehkä väsymyskin ja ajottainen levon tarve estää ottamasta yhteyttä. Minulla usein noin, haluaisin nähdä kymmeniä ihania ihmisiä mutta asia jää :( Onneksi parhaat ystäväni ovat jaksaneet pitää yhteyttä näinä reilu 30v kun ollaan ystviä oltu ja itsekin tulee pidettyä heihin paremmin kuin muihin ihaniin kavereihini.
Jos lupaan tarkemmin, että palaan kun olen katsonut kalenteriin, niin sitten tietenkin pidän lupaukseni. Mut koska tiedän että helposti jää, niin en anna tarkkoja lupauksia, jottei toinen pety ja jottei tule paineita itsellekään. Mielestäni "ollaan yhteyksissä" ei velvoita tiukkaan yhteydenpitoon, vaan siinä on vapaus molemmilla pitää yhteyttä omassa aikataulussa.
Se on vain sanonta, ei sen syvempi lupaus.
Vierailija kirjoitti:
Se tarkoittaa sitä, että olisi kiva tavata! Mutta erinäisistä syistä, kiireinen muu elämä, vilkas sosiaalinen elämä, ehkä väsymyskin ja ajottainen levon tarve estää ottamasta yhteyttä. Minulla usein noin, haluaisin nähdä kymmeniä ihania ihmisiä mutta asia jää :( Onneksi parhaat ystäväni ovat jaksaneet pitää yhteyttä näinä reilu 30v kun ollaan ystviä oltu ja itsekin tulee pidettyä heihin paremmin kuin muihin ihaniin kavereihini.
Jos lupaan tarkemmin, että palaan kun olen katsonut kalenteriin, niin sitten tietenkin pidän lupaukseni. Mut koska tiedän että helposti jää, niin en anna tarkkoja lupauksia, jottei toinen pety ja jottei tule paineita itsellekään. Mielestäni "ollaan yhteyksissä" ei velvoita tiukkaan yhteydenpitoon, vaan siinä on vapaus molemmilla pitää yhteyttä omassa aikataulussa.
Voi olla noinkin, mutta toiselle osapuolelle käy henkisesti aika raskaaksi pitkiä aikoja turhaan odotella toisen osapuolen yhteydenottoa. Ystävyys ei tällöin tunnu oikein vastavuoroiselta, vaan tulee sellainen olo, että toinen lähinnä pyrkii seurallasi kohottamaan omaa itsetuntoaan ("Jes, oon näin tavoiteltu! Muut ottavat yhteyttä minuun, minun ei tarvitse ottaa yhteyttä muihin.") Kun negatiivisia fiiliksiä alkaa tulla tarpeeksi, niin ei enää tee mieli ottaa toiseen yhteyttä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No ei sitä suoraan kehtaa sanoa ettei enää huvita nähdä. Muodon vuoksi sanon ”pidetään yhteyttä”, mutta oikeasti en jaksa ja annan olla.
Ihan varmasti joissain tapauksissa näinkin, mutta aika monesti tämä toinen osapuoli esittää olevansa tosi iloinen, kun toinen otti yhteyttä ja aikaa tavatakin järjestyy usein pian. Se taas ei anna ihan tuollaista viestiä. 🤔
Jos tapaamisten sopiminen on aina yksipuolista niin sellaisen kaverisuhteen ylläpito on turhaa.
Esim. mä ostin elämäni ensimmäisen omistusasunnon ja innoissani kutsuin kaverin kylään, kaveri vastasi jotain ympäripyöreää että joo täytyy tulla joku päivä. Meni 1.5 vuotta kunnes kaveri lähetti seuraavan kerran viestin ihmetellen miten musta ei kuulu nykyään enää mitään..........
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos tapaamisten sopiminen on aina yksipuolista niin sellaisen kaverisuhteen ylläpito on turhaa.
Esim. mä ostin elämäni ensimmäisen omistusasunnon ja innoissani kutsuin kaverin kylään, kaveri vastasi jotain ympäripyöreää että joo täytyy tulla joku päivä. Meni 1.5 vuotta kunnes kaveri lähetti seuraavan kerran viestin ihmetellen miten musta ei kuulu nykyään enää mitään..........
Tämä! Ei tällaisista ihmissuhteista ole mitään iloa. Jotkut eivät vain tajua, että ystävyyssuhteen eteen on pakko pistää itsensäkin likoon, jos sen haluaa toimivan.
Ilmaisen sillä, että välitän toisesta. Mutta todellisuudessa minulla kyllä on arki niin helvetin kiireistä, ettei ole tosikaan. Epäsäännöllinen vuorotyö asiantuntijatehtävissä, työmatkoja, kaksi lasta ja kodinhoito, dementoitunut äiti 400 km päässä, kaksi luottamustehtävää.
En mielelläni sovi mitään tapaamisia pidemmälle kuin päivän, parin päähän, koska en todellakaan voi olla varma siitä, että voin lupaukset pitää. Voi hyvin tulla jotain akuuttia väliin.
Joten sorry, tarkoitus ei ole loukata. Voimme toki jättää tapaamiset sikseenkin, jos sinusta on jotenkin ikävää olla se aloitteellisempi.
Ihmisillä nyt vaan on eri määrät sitoumuksia, ei se ole leuhkuutta, ilkeilyä tai ylimielisyyttä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No ei sitä suoraan kehtaa sanoa ettei enää huvita nähdä. Muodon vuoksi sanon ”pidetään yhteyttä”, mutta oikeasti en jaksa ja annan olla.
Oletko miettinyt aikuiseksi kasvamista missään välissä? Etkö voisi päättää tapaamisia vain toivottamalla jotain mukavaa toiselle, kuten esimerkiksi Hyvää kevättä / viikonloppua / Tsemppiä opiskeluun / Terveisiä perheelle jne.
Yhteydenpidosta ei pitäisi toiselle puhua, ellei seura oikeasti kiinnosta. Luot turhia odotuksia ja olet kurja tyyppi. Ystäväsi ja tuttavasi ansaitsevat paljon parempaa seuraa sinun sijaasi.
Vierailija kirjoitti:
Jos tapaamisten sopiminen on aina yksipuolista niin sellaisen kaverisuhteen ylläpito on turhaa.
Esim. mä ostin elämäni ensimmäisen omistusasunnon ja innoissani kutsuin kaverin kylään, kaveri vastasi jotain ympäripyöreää että joo täytyy tulla joku päivä. Meni 1.5 vuotta kunnes kaveri lähetti seuraavan kerran viestin ihmetellen miten musta ei kuulu nykyään enää mitään..........
No olisit esittänyt täsmällisemmn kutsun, esim ”Tule käymään kahvilla tiistaina kuudelta.” Jos minulle joku sanoo että tule joku päivä käymään niin en minä ala sopimaan treffejä toisen asuntoon vaan odotan kutsua.
Yllättävän herkkiä tyyppejä monet tässä keskustelussa. Ihmisillä on eri tapoja toimia, ei se silti tarkoita etteivätkö he haluaisi pitää yhteyttä. Jos olet aktiivisempi luonne niin hoida sinä asia, ja jos et eikä tapaamattomuus sinua harmita niin lakkaa ihmeessä murehtimasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos tapaamisten sopiminen on aina yksipuolista niin sellaisen kaverisuhteen ylläpito on turhaa.
Esim. mä ostin elämäni ensimmäisen omistusasunnon ja innoissani kutsuin kaverin kylään, kaveri vastasi jotain ympäripyöreää että joo täytyy tulla joku päivä. Meni 1.5 vuotta kunnes kaveri lähetti seuraavan kerran viestin ihmetellen miten musta ei kuulu nykyään enää mitään..........
No olisit esittänyt täsmällisemmn kutsun, esim ”Tule käymään kahvilla tiistaina kuudelta.” Jos minulle joku sanoo että tule joku päivä käymään niin en minä ala sopimaan treffejä toisen asuntoon vaan odotan kutsua.
Yllättävän herkkiä tyyppejä monet tässä keskustelussa. Ihmisillä on eri tapoja toimia, ei se silti tarkoita etteivätkö he haluaisi pitää yhteyttä. Jos olet aktiivisempi luonne niin hoida sinä asia, ja jos et eikä tapaamattomuus sinua harmita niin lakkaa ihmeessä murehtimasta.
Me emme voi tietää sitä, millä tavoin kutsu on esitetty. Toiset ihmiset vastaavat hyvinkin täsmällisiin kutsuihin, etteivät ole ihan varmoja päivästä, mutta elleivät tuolloin pääse käymään, niin yrittävät lähiaikoina piipahtaa jne. Vuoteen tai pidempään aikaan tällaisesta ihmisestä.ei sitten välttämättä kuulu mitään.... Jotkut eivät osaa sanoa suoraan ei! Ei ettei nyt sovi eikä etteivät pysty lupaamaan pidemmällekään juuri nyt mitään, vaikka joskus haluaisivatkin nähdä. Suhteellisen tökerö tyyli toimia, kun toinen jätetään turhaan odottelemaan. Kaikki eivät silti tuota tajua, kun luulevat että muut osaavat lukea rivien välistä heidän ajatuksensa ("Taas osasin kieltäytyä näin kohteliaasti omasta mielestäni!)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos tapaamisten sopiminen on aina yksipuolista niin sellaisen kaverisuhteen ylläpito on turhaa.
Esim. mä ostin elämäni ensimmäisen omistusasunnon ja innoissani kutsuin kaverin kylään, kaveri vastasi jotain ympäripyöreää että joo täytyy tulla joku päivä. Meni 1.5 vuotta kunnes kaveri lähetti seuraavan kerran viestin ihmetellen miten musta ei kuulu nykyään enää mitään..........
No olisit esittänyt täsmällisemmn kutsun, esim ”Tule käymään kahvilla tiistaina kuudelta.” Jos minulle joku sanoo että tule joku päivä käymään niin en minä ala sopimaan treffejä toisen asuntoon vaan odotan kutsua.
Yllättävän herkkiä tyyppejä monet tässä keskustelussa. Ihmisillä on eri tapoja toimia, ei se silti tarkoita etteivätkö he haluaisi pitää yhteyttä. Jos olet aktiivisempi luonne niin hoida sinä asia, ja jos et eikä tapaamattomuus sinua harmita niin lakkaa ihmeessä murehtimasta.
Murehdin, koska tapaamattomuus ja passiivisuutesi ystävänä harmittavat. Ystävyydellämme ei tunnu olevan tulevaisuutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ilmaisen sillä, että välitän toisesta. Mutta todellisuudessa minulla kyllä on arki niin helvetin kiireistä, ettei ole tosikaan. Epäsäännöllinen vuorotyö asiantuntijatehtävissä, työmatkoja, kaksi lasta ja kodinhoito, dementoitunut äiti 400 km päässä, kaksi luottamustehtävää.
En mielelläni sovi mitään tapaamisia pidemmälle kuin päivän, parin päähän, koska en todellakaan voi olla varma siitä, että voin lupaukset pitää. Voi hyvin tulla jotain akuuttia väliin.
Joten sorry, tarkoitus ei ole loukata. Voimme toki jättää tapaamiset sikseenkin, jos sinusta on jotenkin ikävää olla se aloitteellisempi.
Ihmisillä nyt vaan on eri määrät sitoumuksia, ei se ole leuhkuutta, ilkeilyä tai ylimielisyyttä.
Ymmärrän että olet kiireinen. Minulla ei vain ole enää hyvä olla seurassasi. Ystävyytemme tuntuu näivettyneen kiireesi alle. Olet hyvä tyyppi, mutta en enää jaksa tällaista. Kaipaan toisenlaisia ystäviä. Hyvää jatkoa sinulle, ehkä ystävyydellemme vielä joskus löytyy sinulta aikaa. Ole silloin yhteydessä. Minä jatkan nyt elämääni eteenpäin ilman sinua. En aio turhaan haaskata aikaani odottelemalla sitä, milloin sinulta ehkä joskus irtoaisi jokin pieni hetki aikaa minullekin.
T: ystäväsi
Ollaan yhteyksissä tarkoittaa, että toivottavasti ei nähdä koskaan.
Ei "pidetään yhteyttä" tarkoita, että pidetään yhteyttä. Se on fraasi sille, että oli joo ihan kivaa eikä minulla ole mitään sinua vastaan, ja jos tilaisuus tulee, niin ilman muuta on taas mukava rupatella, mutta en todellakaan ole sydänystäväsi enkä edes kuvittele, että soittelemme toisillemme päivittäin tai että erikseen järjestäisimme tapaamista.
Amerikassa on ihan tavallista kutsua väkeä kylään tyyliin "ensi kerralla tullessanne Floridaan tulette meille käymään", mutta ei sillä oikeasti tarkoiteta, että kun 3 vuoden kuluttua putkahdatte paikalle, niin voitte olettaa olevanne tervetulleita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se tarkoittaa sitä, että olisi kiva tavata! Mutta erinäisistä syistä, kiireinen muu elämä, vilkas sosiaalinen elämä, ehkä väsymyskin ja ajottainen levon tarve estää ottamasta yhteyttä. Minulla usein noin, haluaisin nähdä kymmeniä ihania ihmisiä mutta asia jää :( Onneksi parhaat ystäväni ovat jaksaneet pitää yhteyttä näinä reilu 30v kun ollaan ystviä oltu ja itsekin tulee pidettyä heihin paremmin kuin muihin ihaniin kavereihini.
Jos lupaan tarkemmin, että palaan kun olen katsonut kalenteriin, niin sitten tietenkin pidän lupaukseni. Mut koska tiedän että helposti jää, niin en anna tarkkoja lupauksia, jottei toinen pety ja jottei tule paineita itsellekään. Mielestäni "ollaan yhteyksissä" ei velvoita tiukkaan yhteydenpitoon, vaan siinä on vapaus molemmilla pitää yhteyttä omassa aikataulussa.
Voi olla noinkin, mutta toiselle osapuolelle käy henkisesti aika raskaaksi pitkiä aikoja turhaan odotella toisen osapuolen yhteydenottoa. Ystävyys ei tällöin tunnu oikein vastavuoroiselta, vaan tulee sellainen olo, että toinen lähinnä pyrkii seurallasi kohottamaan omaa itsetuntoaan ("Jes, oon näin tavoiteltu! Muut ottavat yhteyttä minuun, minun ei tarvitse ottaa yhteyttä muihin.") Kun negatiivisia fiiliksiä alkaa tulla tarpeeksi, niin ei enää tee mieli ottaa toiseen yhteyttä.
Ymmärrän :( Kyllä ystävyyden tulisi olla mahdollisimman vastavuoroista, mutta aina se ei ihan niin mene. Kunhan suurinpiirtein niin hyvä. Täytyy olla luonnevikainen minusta, jos noin pönkittää itsetuntoaan. Kyllä suurin osa ihmisistä varmaan aidosti haluavat pitää yhteyttä, se vaan jää monista syistä. Mutta myös sillä aktiivisemmalla on vastuu kertoa tunteistaan. Minäkin aktivoiduin sen jälkeen, kun ystävä sanoi, et olis kiva jos ei hänen aina tarvitsisi olla se aloitteentekijä. Pahoittelin ja otin opikseni. Ei sitä aina tule edes ajatelleeksi.
Vierailija kirjoitti:
Ei "pidetään yhteyttä" tarkoita, että pidetään yhteyttä. Se on fraasi sille, että oli joo ihan kivaa eikä minulla ole mitään sinua vastaan, ja jos tilaisuus tulee, niin ilman muuta on taas mukava rupatella, mutta en todellakaan ole sydänystäväsi enkä edes kuvittele, että soittelemme toisillemme päivittäin tai että erikseen järjestäisimme tapaamista.
Amerikassa on ihan tavallista kutsua väkeä kylään tyyliin "ensi kerralla tullessanne Floridaan tulette meille käymään", mutta ei sillä oikeasti tarkoiteta, että kun 3 vuoden kuluttua putkahdatte paikalle, niin voitte olettaa olevanne tervetulleita.
Hirveää scheissea. Suomennos: turhaa puhetta ja ajanhukkaa.
Sehän on vain sellainen heitto, mistä kumpikin tietää, että ei se kummempaa merkitse. Ihmisillä nyt vain elämä on kiireistä. Se että sanotaan, että voi kun oli kiva nähdä, pitäis kyllä tavata useammin, soitellaan, meinaa vain sitä, että oli kiva nähdä, mutta kumpikaan ei oikeasti soita tms.
Ja jos sinusta tuntuu, että sinulla on ikävä olla seurassani, kun en ehdi soitella ja käydä kylässä jokaisen kaverin tykönä, niin sille en voi mitään, vaan sinä kannat itse vastuun tunteestasi. Sinun kannattaa hommata uusia kavereita, sellaisia, joilla on eri elämäntilanne ja joilla on aikaa vierailuihin ja soitteluihin.
Tuo on vain joidenkin ihmisten tapa toimia, eivät he sanomisiaan sen kummemmin mieti. Tuolla tarkoitetaan sitä, että oli kiva nähdä, ehkä sitten joskus uusiksi.
Yhteydenpito tuollaisten ihmisten kanssa päättyy yleensä melko pian, kun toinen osapuoli huomaa kuvion yksipuolisuuden. Tapaamisten sopimisessa on kuitenkin sen verran paljon hommaa, ettei ole reilua jättää sitä joka kerran toisen harteille.