Lue keskustelun säännöt.
Tää työnhaku alkaa olla hanurista...
12.03.2018 |
Olen korkeakoulutettu nuori nainen ja etsin ensimmäistä harjoittelupaikkaani. Opiskelen ihan hyvin työllistävää alaa, tai niin ainakin kuvittelin.
Mutta tämä työnhakuprosessi... En voi käsittää, miten joltain nuorelta harjoittelijalta odotetaan niin paljon! Pitäisi osata sitä ja tätä, olla jo valmis tekijä, jolle kuitenkin pitäisi maksaa mahdollisimman vähän. Pitäisi osata firman järjestelmät ja omata jo aiempaa työkokemusta alalta (siis harjoittelupaikassa! Enkö minä sinne hae juuri sitä työkokemusta saamaan?!).
Rekryprosessitkin ovat pitkiä ja turhauttavia. Ensin pitää kirjoittaa ajatuksella loistava hakemus, olla hieno visuaalinen CV, sitten jos tuuri käy, voit tehdä videohakemuksen, jotta sinut kutsutaan varsinaiseen haastatteluun. Ja kuinka inhottavaa on sen rumban jälkeen kuulla valitettavasti-valintamme-ei-jnejne. Minä tuhlaan valtavasti aikaa työnhakuun ja tämä hakemusten teko menee kohta täysipäiväisestä työstä - ja tosiaan pitäisi jotain muutakin tässä elämällä tehdä kuin täytellä työhakemuksia ja kuvata videohaastatteluja.
Ja me edelleenkin puhumme harjoittelupaikasta. Työstä, joka soveltuu korkeakoulussa opiskelevalle nuorelle. Ei siis mielettömän haastava asiantuntijatyö kyseessä, mutta pitäisi kuitenkin olla jo valmis asiantuntija, jotta sitä pääsee tekemään.
Turhauttaa, tulee epätoivoinen fiilis. Koko työnhaku tuntuu olevan täyttä tuuripeliä, kun hakijoita on aina valtavasti ja kilpailu on mieletöntä...
Kommentit (43)
Kyllä joku päivä vielä onnistaa :) tsemppiä! Muistat vaan hyvän asenteen niin kyllä onnistuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minun käy sääliksi nykyajan nuoria kun katson oman poikani ponnisteluja pelkän oman alan kesätyöpaikan löytämiseksi. Hän on maisterivaiheen opiskelija, jolle oman alan harjoittelu kesäisin toisi hyvää kokemusta.
Pojan kurssien keskiarvo on 4, 9, joten juuri sen parempi ei opinnoissa voi oikeastaan olla. Hän on hyvätapainen, raitis, tupakoimaton, ahkera ja nopea oppimaan. Hänellä on kaikenlaista työkokemusta, joten hän pärjää kyllä työssä kuin työssä. Silti hän ei pääse edes haastatteluihin, pelkkää ei oota tarjotaan koko ajan.
Mistä firmat luulevat vetävänsä niitä huippuosaajia palkkalistoilleen, jos lahjakkaat nuoret eivät pääse edes näyttämään mihin heistä voisi olla?
Muista vaaleissa että Juhana Vartiaisen ja Juha Sipilän mielestä olet passiivinen vaikka kirjoittasit 5000 loistavaa työhakemusta ja tekisit 5000 loistavaa työnhakuvideota.
Vierailija kirjoitti:
Minun käy sääliksi nykyajan nuoria kun katson oman poikani ponnisteluja pelkän oman alan kesätyöpaikan löytämiseksi. Hän on maisterivaiheen opiskelija, jolle oman alan harjoittelu kesäisin toisi hyvää kokemusta.
Pojan kurssien keskiarvo on 4, 9, joten juuri sen parempi ei opinnoissa voi oikeastaan olla. Hän on hyvätapainen, raitis, tupakoimaton, ahkera ja nopea oppimaan. Hänellä on kaikenlaista työkokemusta, joten hän pärjää kyllä työssä kuin työssä. Silti hän ei pääse edes haastatteluihin, pelkkää ei oota tarjotaan koko ajan.
Mistä firmat luulevat vetävänsä niitä huippuosaajia palkkalistoilleen, jos lahjakkaat nuoret eivät pääse edes näyttämään mihin heistä voisi olla?
Monet kesätyöpaikat ja harjoittelupaikat menevät tosiasiassa suhteilla. Pätevimmät hakijat ei niitä välttämättä saa.
Tuttavani palkkaa aina kesätöihin sukulaistensa lapset. Eivät todellakaan ole ahkerimpia eivätkä niitä älykkäämpiä yksilöitä. Mutta kun se sukulaisuus...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minun käy sääliksi nykyajan nuoria kun katson oman poikani ponnisteluja pelkän oman alan kesätyöpaikan löytämiseksi. Hän on maisterivaiheen opiskelija, jolle oman alan harjoittelu kesäisin toisi hyvää kokemusta.
Pojan kurssien keskiarvo on 4, 9, joten juuri sen parempi ei opinnoissa voi oikeastaan olla. Hän on hyvätapainen, raitis, tupakoimaton, ahkera ja nopea oppimaan. Hänellä on kaikenlaista työkokemusta, joten hän pärjää kyllä työssä kuin työssä. Silti hän ei pääse edes haastatteluihin, pelkkää ei oota tarjotaan koko ajan.
Mistä firmat luulevat vetävänsä niitä huippuosaajia palkkalistoilleen, jos lahjakkaat nuoret eivät pääse edes näyttämään mihin heistä voisi olla?
Mikä ala?
Mulle soitti tänään 2 rekrytyyppiä ja pyysi töihin. En mennyt, koska tykkään työstäni. Saan noita puheluita viikottain ja pistää raivostuttamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun käy sääliksi nykyajan nuoria kun katson oman poikani ponnisteluja pelkän oman alan kesätyöpaikan löytämiseksi. Hän on maisterivaiheen opiskelija, jolle oman alan harjoittelu kesäisin toisi hyvää kokemusta.
Pojan kurssien keskiarvo on 4, 9, joten juuri sen parempi ei opinnoissa voi oikeastaan olla. Hän on hyvätapainen, raitis, tupakoimaton, ahkera ja nopea oppimaan. Hänellä on kaikenlaista työkokemusta, joten hän pärjää kyllä työssä kuin työssä. Silti hän ei pääse edes haastatteluihin, pelkkää ei oota tarjotaan koko ajan.
Mistä firmat luulevat vetävänsä niitä huippuosaajia palkkalistoilleen, jos lahjakkaat nuoret eivät pääse edes näyttämään mihin heistä voisi olla?
Mikä ala?
Sähkö.
Vierailija kirjoitti:
Minun käy sääliksi nykyajan nuoria kun katson oman poikani ponnisteluja pelkän oman alan kesätyöpaikan löytämiseksi. Hän on maisterivaiheen opiskelija, jolle oman alan harjoittelu kesäisin toisi hyvää kokemusta.
Pojan kurssien keskiarvo on 4, 9, joten juuri sen parempi ei opinnoissa voi oikeastaan olla. Hän on hyvätapainen, raitis, tupakoimaton, ahkera ja nopea oppimaan. Hänellä on kaikenlaista työkokemusta, joten hän pärjää kyllä työssä kuin työssä. Silti hän ei pääse edes haastatteluihin, pelkkää ei oota tarjotaan koko ajan.
Mistä firmat luulevat vetävänsä niitä huippuosaajia palkkalistoilleen, jos lahjakkaat nuoret eivät pääse edes näyttämään mihin heistä voisi olla?
Omasta kokemuksesta nuo 4-5 keskiarvolla valmistuvat ovat todella huonoja rekryjä. Sosiaaliset taidot on kumisaappaan tasoa eikä oikein tule tiimissä kunnolla toimeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on työkokemusta pari kymmentä vuotta. Nyt oon kiinnittäny huomiota siihen, että on sellaisia työpaikkoja auki, joissa haetaan 1-3 vuoden työkokemusta omaavaa henkilöä, mutta samalla listataan kauhea määrä asioita, joista pitäisi olla kokemusta. Ne on sellaisia juttuja, joita tehdään kohtuullisen vaativissa asiantuntija töissä ja joista ei taatusti ole kokemusta sellaisella henkilöllä, jolla on vuoden työkokemus. Itselläni usein olisi sitä kokemusta, mutta mun palkkavaadekin on eri kuin vastavalmistuneen ja epäilen, että vähäisellä työkokemuksella viestitetään sitä, että maksetaan aloittelijan palkkaa. Kun kuitenkin ole töissä, en ole valmis tinkimään palkasta. Tuntuu, että haluttaisiin 10 vuoden kokemuksen omaava henkilö aloittelijan palkalla.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä joku päivä vielä onnistaa :) tsemppiä! Muistat vaan hyvän asenteen niin kyllä onnistuu.
Joo, hanuristahan työnhaku on. Ja nämä ihmiset jotka tällä lailla sanovat (tuo mitä lainaan) eivät tiedä mistään mitään.
Mä oon onneksi jo pitkäaikaistyötön. Oikeesti: onneksi. Se tarkoittaa sitä että ei tarvitse stressata, ei pelätä, ei murehtia. Tilanne on tasainen, vakiintunut, ennalta-arvattavissa. Tuloni ovat pienet, elelen niillä, pärjään kyllä, hienosta urasta en enää haaveile, töitä haen välillä jonkin verran. Jos töitä saan niin ok, jos töitä en saa niin ok. Näin voin jatkaa eläkkeelle asti.
Mutta tilanne oli paljon pahempi kun olin ap:n tilanteessa! Eli kun olin korkeakouluopiskelija etsimässä harjoittelupaikkaa. Silloin oli PALJON pelissä. Kaikki pelissä. Jos harjoittelupaikan saa, niin sitten saa myös lopputyöpaikan, ja sitten saa myös ensityöpaikan,... ja sitten saakin jatkaa uralla ihan kunnon töissä ja kaikki on hyvin. Mutta jos et saa harjoittelupaikkaa... jos jokin - ihan mikä hyvänsä - menee mönkään... niin peli on pelattu. Game over. Et välttämättä koskaan saa itsellesi korkeakoulutetun uraa.
Mulla kesti ihan liian kauan ennen kuin mä tajusin tuon. Tuon uran alun "kohtalokkuuden". Hain ja hain ja hain paikkoja. En tajunnut että olin menettänyt mahikseni jo kauan sitten. Olisi pitänyt suosiolla vain unohtaa haaveet ja heti ryhtyä hakemaan siivoustöitä tms. Nyt on vaikea päästä enää niihinkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Työpaikat jaetaan kavereille ja tutuille. Ei ole väliä vaikka olisi kokemusta ja keskiarvo lähentelisi vitosta. Kannattaa suosiolla vaihtaa alaa sellaiseen, mitä kukaan ei vahingossakaan halua tehdä. Trendikkäät korkeakoulujutut kannattaa kiertää kaukaa. Korkeakouluopiskelusta (DI) ei jäänyt käteen kuin velat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun käy sääliksi nykyajan nuoria kun katson oman poikani ponnisteluja pelkän oman alan kesätyöpaikan löytämiseksi. Hän on maisterivaiheen opiskelija, jolle oman alan harjoittelu kesäisin toisi hyvää kokemusta.
Pojan kurssien keskiarvo on 4, 9, joten juuri sen parempi ei opinnoissa voi oikeastaan olla. Hän on hyvätapainen, raitis, tupakoimaton, ahkera ja nopea oppimaan. Hänellä on kaikenlaista työkokemusta, joten hän pärjää kyllä työssä kuin työssä. Silti hän ei pääse edes haastatteluihin, pelkkää ei oota tarjotaan koko ajan.
Mistä firmat luulevat vetävänsä niitä huippuosaajia palkkalistoilleen, jos lahjakkaat nuoret eivät pääse edes näyttämään mihin heistä voisi olla?
Omasta kokemuksesta nuo 4-5 keskiarvolla valmistuvat ovat todella huonoja rekryjä. Sosiaaliset taidot on kumisaappaan tasoa eikä oikein tule tiimissä kunnolla toimeen.
No omastani voin sanoa sen verran, että ei ole mikään tiimin hauska veikko, mutta tulee kaikkien kanssa juttuun. Ei ole yhdessäkään työpaikassa ollut mitään ongelmia. Älykkyys ei vie kykyä toimia ryhmässä. Toisaalta jos tarkoituksena on osallistua työkavereiden kanssa kaljailtoihin tai muihin epäoleellisuuksiin, voi monella älykkäällä ollakin vaikeuksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun käy sääliksi nykyajan nuoria kun katson oman poikani ponnisteluja pelkän oman alan kesätyöpaikan löytämiseksi. Hän on maisterivaiheen opiskelija, jolle oman alan harjoittelu kesäisin toisi hyvää kokemusta.
Pojan kurssien keskiarvo on 4, 9, joten juuri sen parempi ei opinnoissa voi oikeastaan olla. Hän on hyvätapainen, raitis, tupakoimaton, ahkera ja nopea oppimaan. Hänellä on kaikenlaista työkokemusta, joten hän pärjää kyllä työssä kuin työssä. Silti hän ei pääse edes haastatteluihin, pelkkää ei oota tarjotaan koko ajan.
Mistä firmat luulevat vetävänsä niitä huippuosaajia palkkalistoilleen, jos lahjakkaat nuoret eivät pääse edes näyttämään mihin heistä voisi olla?
Omasta kokemuksesta nuo 4-5 keskiarvolla valmistuvat ovat todella huonoja rekryjä. Sosiaaliset taidot on kumisaappaan tasoa eikä oikein tule tiimissä kunnolla toimeen.
Sitä en tiedä mitä "vikaa" menestyneissä oppilaissa tasan tarkkaan on, tai että onko niissä jotain vikaa, mutta joo: arvosanat eivät todellakaan ole missään suhteessa ihmisen ammattitaidon kanssa. Arvosanat ovat hanurista, ihan mitä sattuu numeroita.
Arvosanoilla saattaa päästä jatko-opintoihin.
Töihin pääsee jollain ihan muulla kuin arvosanoilla.
Minkä takia etsit harjoittelupaikkaa jos olet korkeakoulutettu?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun käy sääliksi nykyajan nuoria kun katson oman poikani ponnisteluja pelkän oman alan kesätyöpaikan löytämiseksi. Hän on maisterivaiheen opiskelija, jolle oman alan harjoittelu kesäisin toisi hyvää kokemusta.
Pojan kurssien keskiarvo on 4, 9, joten juuri sen parempi ei opinnoissa voi oikeastaan olla. Hän on hyvätapainen, raitis, tupakoimaton, ahkera ja nopea oppimaan. Hänellä on kaikenlaista työkokemusta, joten hän pärjää kyllä työssä kuin työssä. Silti hän ei pääse edes haastatteluihin, pelkkää ei oota tarjotaan koko ajan.
Mistä firmat luulevat vetävänsä niitä huippuosaajia palkkalistoilleen, jos lahjakkaat nuoret eivät pääse edes näyttämään mihin heistä voisi olla?
Omasta kokemuksesta nuo 4-5 keskiarvolla valmistuvat ovat todella huonoja rekryjä. Sosiaaliset taidot on kumisaappaan tasoa eikä oikein tule tiimissä kunnolla toimeen.
Sitä en tiedä mitä "vikaa" menestyneissä oppilaissa tasan tarkkaan on, tai että onko niissä jotain vikaa, mutta joo: arvosanat eivät todellakaan ole missään suhteessa ihmisen ammattitaidon kanssa. Arvosanat ovat hanurista, ihan mitä sattuu numeroita.
Arvosanoilla saattaa päästä jatko-opintoihin.
Töihin pääsee jollain ihan muulla kuin arvosanoilla.
No millä sinne töihin sitten pääsee, jos opinnoilla ei ole mitään merkitystä?
Itse jouduin lopettamaan amk-insinöörin opinnot, kun en löytänyt harjoittelupaikkaa enkä päättötyöpaikkaa, molemmat olisi käyneet palkattomina vieläpä. Oli melkein kaikki muut kurssit käytynä joten aika typerää tuhlausta. Koululta ei siis autettu koska aikuisten piti kuulema osats itse etsiä paikat.
Puolet luokasta oli myös vaikeuksissa ja vain ne joilla oli valmis työ tai suhteita pääsi helpolla.
Vaihdoin yliopistoon eri alalle, eikä täältäkään ole kesätöitä saanut yhtenäkään kesänä vaikka kuinka hakee, ei edes haastatteluja.
Ja yleisiin töihin ei pääse koska ne menee yleensä suhteilla, tai katsoovat ylikoulutetuksi. Enkä kyllä mitään kädentaidoja juuri omaakaan siinä mielessä
Vierailija kirjoitti:
Minkä takia etsit harjoittelupaikkaa jos olet korkeakoulutettu?
Kuuluu joihinkin pakollisena, tai saa pisteitä.
Ja kokemusta, ei palkallisiinkesätöihinkään sen helpommin pääse.
Minua huvittaa, että haetaan vaikka väkisin jotain vikaa. Kun on hyvää kokemusta, niin sitten takerrutaan johonkin, mitä on tehnyt lähemmäs 10 vuotta sitten teini-ikäisenä. Sitten muka tulee yllätyksenä, kun on jo toinen työ sovittu samalla kun ovat vatvoneet epäoleellisuuksia.