Tämä palsta estää minua elämästä (vuodatus)

Myönnän heti alkuun, että vika ei ole ainoastaan AV:ssa, vaan olen aina ollut taipuvainen tietynlaiseen käytökseen ja nettiaddiktio on ollut osa elämääni jo pitkään. Mutta nyt tilanne on riistäytynyt täysin käsistä.

Alusta lyhyesti: löysin AV:n samalla tavalla kuin moni muukin, eli esikoista odottaessa ja kotiäitiyden myötä. AV oli silloin lähinnä äitien suosima keskustelupalsta, jossa ruodittiin varsinkin perhe- ja parisuhde-asioita sekä mm. TV-ohjelmia. Olin aika yksinäinen muutenkin ja kotiäitiys vasta yksinäistä olikin, joten olin nopeasti koukussa vilkkaaseen ja viihdyttävään palstaan. Silloin nykyisenkaltainen some ei ollut vielä ihan yhtä suosittua kuin nykyään, joten AV oli parhaita kanavia sosiaalisessa elämälle netissä - joskin anonyymisti.

Ja tänä päivänä olen täällä edelleen. Teen töitä kotoa käsin, joten aikaa palstailulle on varsinkin päivisin, kun ei ole perhettä tai työnantajaa hengittämässä niskaan (huom. olen yrittäjä, joten palstailu on pois vain minulta itseltäni). Sekä kotityöt että työ-työt lojuvat tekemättä viime tinkaan saakka, koska palstailen liikaa. Edes viime vuosien kasvava naisvihamielisyys ja muut ilmiöt (tiedätte kyllä) eivät ole estäneet minua palstailemasta, vaikka lähellä on ollut. Välillä pidän pieniä taukoja, mutta sitten kirjoitan yhden kommentin tai avauksen ja taas mennään.

No miten AV sitten estää minua elämästä? Ensinnäkin se on poissa perheeltäni, koska lasten kanssa olemisen sijaan joudun joko purkamaan kotityösumaa (joka on kertynyt palstailun takia) tai saatan ihan rehellisesti keskittyä johonkin kiinnostavaan keskusteluun täällä. Samaten palstailu on tietenkin pois aktiiviselta työajalta, minkä takia hommat eivät tule hoidetuksi niin hyvin, kuin toivoisin - puhumattakaan siitä, että aina tulee lopulta kiire.

AV on poissa myös sosiaaliselta elämältäni, koska nyt lapset ovat jo isompia, mutta en silti ehdi muka tavata ystäviäni vaikka lounaalla vaan olen mieluummin kotona palstailemassa. Myös parisuhde kärsii, kun iltaisin ja viikonloppuisin yhteisestä laatuajasta pitää aina käyttää osa AV:lla. Syytän itse asiassa AV:ta jopa ylipainostani, mikä kuulostaa varmasti naurettavalta, mutta siis aina kun olen aloittanut elämäntaparemontin, unohdun ennen lounasaikaa palstailemaan, mitä seuraa liian kova nälkä ja jälleen kerran tyhmät ruokavalinnat.

Palstailu on pois myös liikunnalta, lukemiselta ja vastaavilta harrastuksilta, jotka olisivat paljon hyödyllisempiä tai ainakin mielenterveydellisesti parempia valintoja. Ei varmaan tule yllätyksenä, että olen yksinäisyyden lisäksi aika ahdistunut ja masentunut, ja vaikka se on pitkälti itsestäni lähtöisin niin varmasti palstailu ei ainakaan auta asiassa. Kaiken lisäksi jos olen ilman AV:ta, huomaan nopeasti tylsistyväni ja ahdistuvani "pelkkää olemista" ja että on vaikea tarttua tekemättömiin hommiin. AV on minulle siis helppo sijaistoiminto, ja siksi se onkin niin petollinen: olen usein aloittanut uuden uljaan palstattoman elämän, mutta päätynyt vilkaisemaan "ihan vaan yhden keskustelun" ja ollut taas kaulaani myöten palstasuossa.

En nyt tiedä, mikä tämän avauksen pointti on, mutta toivon ainakin että ongelman tunnistaminen olisi askel asioiden paranemisen tiellä.