Miksi muhun ei kukaan koskaan ihastu kaupassa?

Silloin kun olin vielä alle 34-vuotias kaunis ja mulla oli urheilullinen kroppa, niin mua tultiin kaupassa pyytämään treffeille. Toki muuallakin. Mutta sain myös paljon katseita ja hymyjä. No, nämä treffeille pyytäjät ei ollut mun makuun, joten en lähtenyt.

Joten ainakin omalla kohdalla kiinni ihan ulkonäöstä. Nyt oon rupsahtanut, mutta löytyy kyllä mies joten ei niin väliks.

Mulle on käyny, mutta yks kerta oli ylitse muiden.

Menin hikisenä farkuissa ja topissa kesäkuumalla ihan vaan siihen kirkonkylän ainoaan ruokakauppaan. Yleensä sitä tuntee kaikki, mutta nyt näin he-vi en keskellä nuorehkon niin kuuman ihan vieraan tyypin. Se tuijotti ihan häpeemättä niin, että varmaan punastuin ja lähdin keräämään hirveetä sapuskakärryllistä ympärilleni katsomatta. Että en vaan nyt näkis mitään.

Kun olin kassalla pakkaamassa ostoskuormaani, yhtäkkiä se mies oli siinä. Otti yhden mun kassin ja alkoi tyynesti pakkaan kamoja sinne. Herranjestas. Sitten se otti kaks kassia ja lähti mun vieressä kantamaan niitä autolle. Ihan ihmeellinen tilanne. Ja tuntui ihan luonnolliselta samalla. Kun kassit oli autossa, niin kiitin avusta ja kysyin, voinko tarjota kyydin avusta. Se lähti siitä kohteliaasti kieltäydyttyään pois ja sanoi mennessään, että oon parhaimman näkönen nainen, minkä se on koskaan nähny.

Siitä sitten ajelemaan kohti kotia. Kädet tärisi ja mietin, mitä helvettiä tossa tapahtui.

Ja koskaan sen jälkeen en nähny kyseistä tyyppiä sen jälkeen.

Tämä tarina on tosi.