Kateellinen ja ilkeä työkaveri

Kokemusta on eikä siihen auttanut muu kuin työpaikan vaihto. Tollaset tyypit ei vaan ikinä muutu :(

Ollu samanlainen duunikaveri. Lipas pomon hanuria aina ku oli mahis ja oli se työpaikan oikea handu omasta mielestään. Sit se pomo erehty palaverissa kehumaan minun kehitystyötä ja ideaa. Se oli sitten siinä. Urpo se tonki sopimuksia mitä olin tehnyt ja etsi virheitä. Ensin luulin että se oli vitsi, mutta ei ollut. Ei kestänyt sitä, että olin parempi pomon silmissä kuin hän. Se meni niin pitkälle, että tonki 8 vuotta vanhoja laskelmia mitä olin tehnyt. Siihen sit tarttu ja tuli aukoo päätään.. Mut kun ei se pässi ymmärtänyt, että maailma se muuttuu 8 vuodessa ja laskelmat ja kaikki muuttuu. Eli se nolas ittensä ja teki siihen hirveen työn.

Vierailija kirjoitti:

Olen tunnollinen puurtaja töissä. En kuulu kuppikuntiin ja olen töissä asiakkaita varten. Viime aikoina olen saanut pomolta tunnustusta työstäni, saanut paljon mielenkiintoisia työtehtäviä ja lisäkoulutusta. En kuitenkaan ole mitenkään "leijunut" näillä asioilla, vaan jatkanut töitä, kuten ennenkin. Tämä kuitenkin on johtanut siihen, että yksi työkaveri on mulle tosi veemäinen: ei tervehdi, etsii koko ajan virheitä työstäni, tiuskii, pyörittelee silmiä ja tuhahtelee kaikelle mitä puhun. Jättää minut lisäksi usein keskustelun ulkopuolella kahvihuoneessa ja kohtelee kuin ilmaa. Selkeästi puhuu selän takana minusta myös pahaa ja yrittää vetää muita puolelleen.

Olen aika vahva ja olen sietänyt tätä jo aika pitkään, mutta huomaan, että ko. ihmisen käytös heikentää henkistä jaksamista ja olen lähellä raivostua hänelle (mitä hän tietysti tavoitteleekin). Onko tässä kyse kateudesta ja mitä asialle voi tehdä?

Ko. henkilö on itse ihan taitava työssään ja hänellä on myös paljon vastuualueita, joten minun uudet työtehtäväni eivät ole häneltä pois. Mutta selkeästi hänelle on tärkeää olla työpaikan ja pomon "ykkönen".

Olen ihan väsynyt tähän tilanteeseen. Tuon ihmisen kanssa asiasta ei voi keskustella rakentavasti, koska hän ei tunnu tiedostavan itse omaa huonoa käytöstään.

Onko kokemusta vastaavasta?

Mulla oli samanlainen, aloin sitten kohtelemaan häntä kuin ilmaa. En päästänyt häntä ihon alle.

Kun hän huomasi vahvuuteni, lopetti dissaamisen, pyysi jopa anteeksi ja selitteli käytöstään.

Sanoin vaan hänelle "selvä, asia ok"

Olen myös ollut todella viileän asiallinen tätä tyyppiä kohtaan. Tervehdin, vaikken saa kuin mutinaa vastauksesi, hoidan työhön liittyvät asiat hänen kanssaan enkä todellakaan näytä pahaa oloani hänelle. Tuntuu, että hän saa vaan lisää buustia tästä ja tekee kahta kauheemmin töitä, että mulla menisi kuppi nurin.

Toistaiseksi olen jaksanut sen tietoisuuden voimalla, että hänellä se todellinen ongelma on ja varmaan ihan hemmetin paha olla kateutensa ja katkeruutensa kanssa. Mutta valitettavasti tämä kaikki on alkanut vaikuttaa myös muhun negatiivisesti. -Ap-

Naiset ja naisten onglemat. Kun joku katsoo työpaikalla hieman oudosti niin heti ollaan hakemassa tukiryhmää netistä pahalle ololle.  Olen niin vahva blaablaaa. Oikeasti vahvan luonteen omaavat ihmiset eivät edes ajattele jotain turhanpäiväisiä tuijottelijoita. MItä helvetin väliä sillä on jos joku tuijottaa kun olette hoitaneet omat hommanne hyvin ja saaneet pomolta jopa ositiivista palautetta. Antaa urpojen tuijotella.

Just joo, toivottavasti kassaneiti oli hyvällä tuulella tänään.

Jospa hän ei olisi kovin suosittu, vaan tyypillinen tyrkkymyrkky, joka itse aloittaa aina juor... köh, keskustelun. Huomaat varmaan tarkkailemalla muiden reaktioita, ja niin huomaa hänkin. Pidättäydy aloitteista hänen suuntaansa ja jätä hänet huomiotta, paitsi mitä tervehdit takaisin ja työt vaatii.

Vierailija kirjoitti:

Naiset ja naisten onglemat. Kun joku katsoo työpaikalla hieman oudosti niin heti ollaan hakemassa tukiryhmää netistä pahalle ololle.  Olen niin vahva blaablaaa. Oikeasti vahvan luonteen omaavat ihmiset eivät edes ajattele jotain turhanpäiväisiä tuijottelijoita. MItä helvetin väliä sillä on jos joku tuijottaa kun olette hoitaneet omat hommanne hyvin ja saaneet pomolta jopa ositiivista palautetta. Antaa urpojen tuijotella.

Sinä et varmaankaan tee moniammatillista työtä pienessä työyhteisössä? Tuskin missään liukuhihnatyössä isossa tehtaassa kyräily ja tuijottelu haittaakaan (vaikka ei se tietysti sielläkään ole kivaa). Mutta pienessä työpaikassa yhden ihmisen hankala käytös voi saastuttaa koko työpaikan.

Tuollaista tapahtumaa on hoitoala pullollaan, eikä siihen auta muu kuin työpaikan vaihto. Esimiehet on yleensä lääpällään noihin laiskoihin juoruakkoihin, jotka kiusaavat, kantelevat valheellisesti, kaltoinkohtelevat potilaita, mutta ovat pomon kameravalvonta. Nuo ei muutu koskaan. Maksavat vasta toisessa elämässä.

Tiedän tunteen ap. Siedin häntä aikani ja vaihdoin työpaikkaa. Ehkä osat vielä vaihtuvat.

Suhtaudu siihen kuin kiloon paskaa. Tilanne ei ole korjattavissa. Hänen tekemän virheen huomatessasi voit vuotaa sen muille. Jatkat samaa ignoreerausta. Some-elämä seis samalla. Toisesta kun ei saa otetta, jää vain ilkeä mielikuvitus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naiset ja naisten onglemat. Kun joku katsoo työpaikalla hieman oudosti niin heti ollaan hakemassa tukiryhmää netistä pahalle ololle.  Olen niin vahva blaablaaa. Oikeasti vahvan luonteen omaavat ihmiset eivät edes ajattele jotain turhanpäiväisiä tuijottelijoita. MItä helvetin väliä sillä on jos joku tuijottaa kun olette hoitaneet omat hommanne hyvin ja saaneet pomolta jopa ositiivista palautetta. Antaa urpojen tuijotella.

Sinä et varmaankaan tee moniammatillista työtä pienessä työyhteisössä? Tuskin missään liukuhihnatyössä isossa tehtaassa kyräily ja tuijottelu haittaakaan (vaikka ei se tietysti sielläkään ole kivaa). Mutta pienessä työpaikassa yhden ihmisen hankala käytös voi saastuttaa koko työpaikan.

On henkisesti todella rasittavaa, jos joutuu tai on joutunut työskentelmään työyhteisössä, missä se kuppikuntaryhmä hymyilee tavatessa ja selän takana systemaattisesti yrittää kaivaa maata jalkojen alta, koska olet vaikka nuorempi, energisempi ja koulutetumpi. YT-kierrosta odotellessa, mitä pomo vihjailee sinun taas jälleen tehneen vapaa-aikanasi lähiökuppilassa, kun olit vaikka sukulaisten luona toisella puolen maata.

Kyllä mäkin lähtisin, vastaava kokemus taustalla ja odotin niin pitkälle, että kehoni alkoi oireilla. Seuraajani oli seuraava hänen hampaissaan, lähti jo koeajalla pois.

Vain yhden kerran omassa elämässäni on tullut vastaan tilanne, jossa kiusaava esimies todella saatiin talosta ulos. Tuolloin suuri joukko ihmisiä irtisanoutui tämän yhden ja saman henkilön vuoksi ennein kuin ylempi johto todella heräsi.

Huonoa johtamista. Pomo ei ilmeisesti osaa luoda tasavertaista rentoa ilmapiiriä vaan siellä kyräillään ketä kiittelee ja ketä ei. Olen kyllä positiivisen palautteen antamisen puolella, mutta jotkut ei osaa sitä tasapuolisesti antaa. Pitääkö se palaute yleensä antaa kaikkien edessä, voisi palautteen antaa kahdenkeskenkin.

Itse voitin tuollaisen tyypin (tai lähes tuollaisen) aivan päinvastaisella tavalla kuin useimmat täällä. Hukutin tyypin kehuihin (aiheesta annettuihin, mutta kieltämättä liioiteltuihin) sekä suoraan hänelle, että selän takana niin että "vahingossa" kuuli. Sain ystävän.

Mikähän siinä on että monista ihmisistä tulee työelämässä niin hirvittävän ilkeitä?

Onkohan kaiken takana pelko oman työpaikkansa puolesta ja pyritään pilaamaan muiden työkavereiden maine pomolle, jotta itse näyttäisi paremmalta pomon silmissä.

Näitä virheiden etsijöitä riittää ja erityisesti toimistoalalla. Minusta tällainen moukkamainen käytös on merkki heikkolahjaisuudesta.

Kehu kiusaajaa pomon kuullen vaikka, miten on hyvä tällaisissa asioissa (sille vaikeita ja ihan ö-nakkihommia muille hoidettavaksi). Saapahan tekemistä ja syö energiaa niitä pakertaessa.

Vanha ketju, mutta tuli vastaan haussa. Yritän miettiä keinoja miten selvitä vastaavasta tilanteesta kuin ap. Minulla on kollega, joka on myös tiimin pomon oikea käsi. Pomo on itsestään hyvin tärkeä ja helposti vähättelee alaisiaan. Tämä oli silmiinpistävää heti alusta asti. Välillä osaa olla myös todella hurmaava. Pelkään, että esimiehen käytöksen vuoksi koko tiimin ilmapiiri on todella tulehtunut ja huono. Tuntuu, että kaikki mitä teen, sanon tai unohdan sanoa tai tehdä tulkitaan negatiivisesti oli pohjalla ollut tarkoitus hyvä tai huono. Lisäksi nämä miespuoliset kollegani ja pomoni tuntuvat olevan aika draamahakuisia. Olen aika väsynyt olemaan koko ajan varpaillani ja tiedän, että saan helposti uuden työn, koska olen pätevä hommassani. Onko järkeä jäädä ja koittaa parantaa omalta osaltaan tilannetta vai onko ihan toivotonta?

Itse olen kokenut ihan samaa työelämässä kuin ketjun avaajakin.

Kateus voittaa Suomessa kiimankin.

Nyt pitää muistaa myös se, että työpaikan koolla on tällaisissa keisseissä väliä. Pieni työpaikka muuttuu äkkiä helvetiksi yhdenkin mulkeron takia. Isoissa työpaikoissa on mahdollisuus vaikka vaihtaa eri osastolle ja muutenkin HR-asiat on käytännössä pakko ottaa todesta ja vakavasti, joten sitä ainoatakaan mulkeroa ei kenenkään tarvi kauaa niissä katsella.

Pienet työpaikat ovat tässä mielessä pahimpia!