Naapurin mekkaloiva lapsi, johon äiti ei saa otetta
Olen niin täynnä tuota kersaa. Joka ainoa kerta kun lähtevät johonkin tai tulevat jostain, lapsi huutaa tahallaan käytävällä "ÄÄÄ! Ä! RÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄ!!!!!!!" niin että koko talo kaikuu. Pimpottelee naapureiden ovikelloa ja terrorisoi hissiäkin ilmeisesti. Äiti ei saa mitään otetta, sanoo vaan hentoisasti "ei pimpotella naapurin ovikelloa" ja käsky menee kuin kuuroille korville.
Opettele se ärsyttävä penskasi käyttäytymään!
Kommentit (8)
Meillä ei ole hissiä, vaan rappuset, muuten tunnistan lapseni kuvauksestasi. Ei kyllä pimpottele mutta yrittää räveltää postiluukkuja. Kyseessä autistinen 6 vuotias, pahoittelen jos olemme kyseessä, jos lohduttaa niin teen kyllä ihan kaikkeni.
Avaa ovi ja sano sille äidille ja lapselle kerrankin : NYT loppuu tuo huutaminen ja pimpottelu. Saa olla viimeinen kerta kun tässä rapussa kakarat riehuu.
Ei autismi tai muukaan vamma ole mikään syy rämpätä ihmisten postilaatikoita. Jos kerran teet kaikkesi niin mikset ota sitä lastasi käsistä kiinni ja estä renkuttamasta? Vai varpaillakos se renkuttelee?
Vierailija kirjoitti:
Ei autismi tai muukaan vamma ole mikään syy rämpätä ihmisten postilaatikoita. Jos kerran teet kaikkesi niin mikset ota sitä lastasi käsistä kiinni ja estä renkuttamasta? Vai varpaillakos se renkuttelee?
Sulla näköjään ei ole mitään kokemusta vaikean erityislapsen vanhemmuudesta. Yritän opettaa parhaillaan sitä itsenäistä kävelemistä rapussa tukitoimien kera. Välillä sujuu eikä rävellä. Välillä karkaa sekunnin sadasosassa niin etten kerkeä napata kiinni. Jos minulla on vaikka kauppakassit molemmissa käsitaipeissa roikkumassa, saa myös riuhtaistua itsensä salamana irti. Meillä myös rannetalutin ollut pitkään, ja nyt kun on edes vähän tullut järkeä päähän, harjoitellaan itsenäistä kävelyä.
Mulla kilahti eilen samanmoiseen kirkujatapaukseen. Makasin neljättä päivää kuumeessa ja flunssassa kotona ja kuuntelin sen demonipennun riehuntaa. Päivällä taas rappushow alkoi niin astelin niin vihaisena paikalle ja huusin niin kovaa kun pystyin että nyt saatana riittää tuo huutaminen ihan sen pennun naaman eteen. Siihen tuli jossain vaiheessa toinenkin naapuri ja sanoi että aivan oikein nyt kakarat kuriin.
Tänään ollut hiljaista eikä hävetä yhtään. Ikinä en muista olleeni noin vihainen.
Ajattelin, että joku päivä jos olen kotona samaan aikaan, avaan oveni ja huudan samallailla ÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄ! Ä! ÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄ! sen jälkeen kun tämä hirviö on ääntelehtinyt.. Voi hyvänen aika miten siellä kämpässä varmaan metelöidään muutenkin. ap
Tee lastensuojeluun ilmoitus. Äiti ei todellakaan pärjää ilman apua tuon lapsen kanssa.
Jeesustelu auttaa.