Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Erilleen muutto ilman eroa
07.03.2018 |
Onko kellään kokemusta otsikon tilanteesta? Meillä siis tilanne se, että olemme 23- ja 26-vuotias pariskunta, olemme olleet viisi vuotta avoliitossa, yhteiselo sujuu, rakastetaan kovasti ja seksikin luistaa, mutta minua on alkanut vaivata se etten ole koskaan kokenut yksin asumista. Muutin suoraan vanhemmilta hänen luokseen, enkä ole koskaan oikein kunnolla "itsenäistynyt"; nojaudun puolisooni paljon ja teemme aika pitkälti kaiken yhdessä, niin että melkein tuntuu kuin en olisi oma yksilöni lainkaan... Haluan kokea yksinelämisen ja oman huushollin pitämisen jossain vaiheessa elämääni, ja tuntuu että näin nuorena ja lapsettomana se on parempi tehdä kuin myöhemmin. Erota ei siis ole tarkoitus, vaan jatkaisimme seurustelua, mutta vain eri osoitteissa. Mikäli eroa ei myöhemminkään tule niin muutettaisiin sitten joskus taas yhteen, eli kyse ei ole siitä etten kestäisi hänen kanssaan asua. Mitä mieltä, kuulostaako ihan tyhmältä, vai voisiko tällainen toimia? Onko jollakulla omakohtaista kokemusta vastaavasta? Olen koittanut googletella, mutta aina siinä tuntuu olevan taustalla paljon riitoja tai erilaisia elämäntapoja tms, mistä en sitten taas meidän suhdetta tunnista...
Kommentit (54)
kuulostaahan tuo erikoiselta mutta jos teiltä yhteiselo sujuu niin uskon että mieskin ymmärtää mitä haet ja tukee siinä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itselläni ei kokemusta erilleen muutosta muutoin kuin eron kautta. Mutta kannatan kyllä tilannetta, jossa pariskunta ei asu yhdessä. Olen itse sellaisessa liitossa. Kaipuuta ja intohimoa on paljon enemmän kun jos jatkuvasti vietetään aikaa yhdessä. Introverttina en edes kestäisi extroverttiä naistani seitsemää päivää viikossa. Uupuisin varmasti hyvin nopeasti.
M45
Nyt jos ei koskaan! Ilman muuta kannattaa, jos olet ajatellut asiaa jo noin pitkälle. Tosin varaudu siihen, että kumppanille asia ei ole noin yksinkertainen. Ehkä päädytte lopulta eroon tai sitten ette. Mutta jos et nyt kokeile yksin olemista, seuraava tilaisuus saattaa tulla kun eroatte lopullisesti muutaman vuoden kuluttua ja pahimmassa tapauksessa siinä on lapset, koira ja asuntolainakin setvittävänä.
Vierailija kirjoitti:
Miten puoliso tähän suhtautuu, siitähän se riippuu. Riski on, että kokee erona.
Suhtautui ymmärtäväisesti kun asian otin puheeksi. Ehkä siksi koska erostakin on välillä puhuttu kun mua on tämä rassannut mutta en ole osannut hahmottaa että missä on vika. Näkee erilleen muuton kai parempana vaihtoehtona kuin eron, vaikkakin vähemmän mieluisana kuin yhdessä asumisen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten puoliso tähän suhtautuu, siitähän se riippuu. Riski on, että kokee erona.
Suhtautui ymmärtäväisesti kun asian otin puheeksi. Ehkä siksi koska erostakin on välillä puhuttu kun mua on tämä rassannut mutta en ole osannut hahmottaa että missä on vika. Näkee erilleen muuton kai parempana vaihtoehtona kuin eron, vaikkakin vähemmän mieluisana kuin yhdessä asumisen.
-AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olet vielä kovin nuori. Olisiko sinulla mahdollisuutta lähteä esimerkiksi toiseen kaupunkiin tai maahan joksikin aikaa opiskelemaan tai työskentelemään? Se voisi olla selkeämpää kuin jäädä muutaman korttelin päähän entisestä kodista.
Minulla ja miehelläni on takana ensin viitisen vuotta seurustelua opiskeluaikana, jolloin asuimme väliin yhdessä ja välillä eri maissa. Jonkun vuoden asuimme opintojen vuoksi Suomessa eri kaupungeissa. Välillä toinen oli Suomessa ja toinen ulkomailla ja sitten taas vaihdettiin.
Se oli todella hyvää aikaa ja mielestäni pitkälti sen kokemuksen ansiosta olemme nyt 10 avioliittovuoden jälkeen edelleen hyvin itsenäisiä mutta onnellisia parisuhteessamme. Osaamme olla yksin ja antaa toiselle tilaa mutta nautimme silti myös yhdessäolosta, kun on kokemusta siitä miltä tuntuu ikävöidä toista iltaisin maapallon toisella laidalla.
Olemme myös usein todenneet, että koska kiihkeimpinä nuoruusvuosina valitsimme toisemme aina yhä uudelleen emmekä antaneet suhteen kaatua välimatkaan, ikävään tai väistämättömiin houkutuksiin, olemme totisesti tehneet harkitun päätöksen olla yhdessä emmekä vain ajautuneet suhteeseen "paremman puutteessa".
No eroonhan tuo todennäköisesti johtaa, mutta on ainakin siististi ja ilman draamaa hoidettu prosessi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nyt jos ei koskaan! Ilman muuta kannattaa, jos olet ajatellut asiaa jo noin pitkälle. Tosin varaudu siihen, että kumppanille asia ei ole noin yksinkertainen. Ehkä päädytte lopulta eroon tai sitten ette. Mutta jos et nyt kokeile yksin olemista, seuraava tilaisuus saattaa tulla kun eroatte lopullisesti muutaman vuoden kuluttua ja pahimmassa tapauksessa siinä on lapset, koira ja asuntolainakin setvittävänä.
Näin mä olenkin ajatellut! Mies oli tosiaan ymmärtäväinen kun asian otin puheeksi, joten en usko että muutto itsessään aiheuttaa eron. Molemmilla on vahva halu pysyä yhdessä, ja kommunikaatio pelaa, joten suuria väärinkäsityksiä tai muita ylläreitä tuskin tulee (toivottavasti). Toki se ero voi tulla joskus myöhemmin vastaan mutta ehkä sekin on sitten helpompi jos asutaan jo eri osoitteissa...
-AP
En ole koskaan asunut yksin, opiskellessakin asuin soluasunnossa ja nyt olen ollut mieheni kanssa. En koskaan ole kaivannut yksinasumista. Meillä on kyllä omat makuuhuoneet (kuorsauksen vuoksi), ehkä saan siinä oman yksityisyydentarpeeni tyydytettyä. Minulla on ikävä miestäni, jos hän on muutamaa tuntia pidempää poissa kotoa. N62
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä toimii! LAT living alone together jos haluat googlailla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt jos ei koskaan! Ilman muuta kannattaa, jos olet ajatellut asiaa jo noin pitkälle. Tosin varaudu siihen, että kumppanille asia ei ole noin yksinkertainen. Ehkä päädytte lopulta eroon tai sitten ette. Mutta jos et nyt kokeile yksin olemista, seuraava tilaisuus saattaa tulla kun eroatte lopullisesti muutaman vuoden kuluttua ja pahimmassa tapauksessa siinä on lapset, koira ja asuntolainakin setvittävänä.
Näin mä olenkin ajatellut! Mies oli tosiaan ymmärtäväinen kun asian otin puheeksi, joten en usko että muutto itsessään aiheuttaa eron. Molemmilla on vahva halu pysyä yhdessä, ja kommunikaatio pelaa, joten suuria väärinkäsityksiä tai muita ylläreitä tuskin tulee (toivottavasti). Toki se ero voi tulla joskus myöhemmin vastaan mutta ehkä sekin on sitten helpompi jos asutaan jo eri osoitteissa...
-AP
Kuinka kauas olet ajatellut muuttaa? Jäätkö samaan kaupunkiin kuitenkin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tiedän pariskunnan joka aikanaan muutti yhteen suoraan lapsuuden kodeista. N. 5v myöhemmin muuttivat erilleen, mutta suhde jatkui. En muista kauan tätä kesti, mutta nyt ovat olleet lähes 20v naimisissa.
Eli jos se sopii myös toiselle, niin voi olla hyvä ajatus kokeilla.
Vierailija kirjoitti:
Olet vielä kovin nuori. Olisiko sinulla mahdollisuutta lähteä esimerkiksi toiseen kaupunkiin tai maahan joksikin aikaa opiskelemaan tai työskentelemään? Se voisi olla selkeämpää kuin jäädä muutaman korttelin päähän entisestä kodista.
Minulla ja miehelläni on takana ensin viitisen vuotta seurustelua opiskeluaikana, jolloin asuimme väliin yhdessä ja välillä eri maissa. Jonkun vuoden asuimme opintojen vuoksi Suomessa eri kaupungeissa. Välillä toinen oli Suomessa ja toinen ulkomailla ja sitten taas vaihdettiin.
Se oli todella hyvää aikaa ja mielestäni pitkälti sen kokemuksen ansiosta olemme nyt 10 avioliittovuoden jälkeen edelleen hyvin itsenäisiä mutta onnellisia parisuhteessamme. Osaamme olla yksin ja antaa toiselle tilaa mutta nautimme silti myös yhdessäolosta, kun on kokemusta siitä miltä tuntuu ikävöidä toista iltaisin maapallon toisella laidalla.
Olemme myös usein todenneet, että koska kiihkeimpinä nuoruusvuosina valitsimme toisemme aina yhä uudelleen emmekä antaneet suhteen kaatua välimatkaan, ikävään tai väistämättömiin houkutuksiin, olemme totisesti tehneet harkitun päätöksen olla yhdessä emmekä vain ajautuneet suhteeseen "paremman puutteessa".
Tämäkin on käynyt mielessä, mutta en voi vielä pariin vuoteen muuttaa, on sitoumuksia täällä kotipaikkakunnalla. Onhan se tietty vähän omituista asua muutaman kilometrin päässä toisesta, mutta se taitaa olla käytännön syistä vähän niinkuin ainoa vaihtoehto tällä hetkellä :D Teidän suhde kuulostaa ihanalta!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oletko miettinyt käytännön asioita, kuten kuinka usein tapaisitte, kenen luona, jäisikö mies nykyiseen asuntoonsa, miltä tuntuisi lähteä sieltä entisestä kodista illalla omaan asuntoon nukkumaan... Mitä (ja kenen kanssa) haluaisit tehdä iltaisin? Miten ajankäyttösi muuttuisi? Kiinnostava ajatusleikki todellakin!
Tuskinpa kadut jos kokeilet. Moni asia kyllä varmasti muuttuu kokeilun seurauksena, mutta sehän erityisesti nuorena onkin hienoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt jos ei koskaan! Ilman muuta kannattaa, jos olet ajatellut asiaa jo noin pitkälle. Tosin varaudu siihen, että kumppanille asia ei ole noin yksinkertainen. Ehkä päädytte lopulta eroon tai sitten ette. Mutta jos et nyt kokeile yksin olemista, seuraava tilaisuus saattaa tulla kun eroatte lopullisesti muutaman vuoden kuluttua ja pahimmassa tapauksessa siinä on lapset, koira ja asuntolainakin setvittävänä.
Näin mä olenkin ajatellut! Mies oli tosiaan ymmärtäväinen kun asian otin puheeksi, joten en usko että muutto itsessään aiheuttaa eron. Molemmilla on vahva halu pysyä yhdessä, ja kommunikaatio pelaa, joten suuria väärinkäsityksiä tai muita ylläreitä tuskin tulee (toivottavasti). Toki se ero voi tulla joskus myöhemmin vastaan mutta ehkä sekin on sitten helpompi jos asutaan jo eri osoitteissa...
-AP
Kuinka kauas olet ajatellut muuttaa? Jäätkö samaan kaupunkiin kuitenkin?
Juu samaan kaupunkiin on tarkoitus jäädä, ei kuitenkaan samalle asuinalueelle tms. Tällä hetkellä kauemmas muuttaminen ei ole realistinen vaihtoehto täällä olevien sitoumusten takia.
-AP
Vierailija kirjoitti:
Oletko miettinyt käytännön asioita, kuten kuinka usein tapaisitte, kenen luona, jäisikö mies nykyiseen asuntoonsa, miltä tuntuisi lähteä sieltä entisestä kodista illalla omaan asuntoon nukkumaan... Mitä (ja kenen kanssa) haluaisit tehdä iltaisin? Miten ajankäyttösi muuttuisi? Kiinnostava ajatusleikki todellakin!
Tuskinpa kadut jos kokeilet. Moni asia kyllä varmasti muuttuu kokeilun seurauksena, mutta sehän erityisesti nuorena onkin hienoa.
Olen miettinyt kyllä, juurikin ajatusleikkinä vielä :) Nähtäisiin todennäköisesti aika tiiviisti, vähintään kerran viikossa, todennäköisesti useammin... Haikealta se varmaan ainakin aluksi tuntuisi, mutta ei välttämättä liiaksi, kun paikkaa ja ihmistä ei kuitenkaan menettäisi. Ja kun sen tietää että se omilla jaloilla seisominen ja yksin oleminen on ainakin aluksi vaikeaa, mutta lopulta kuitenkin sellainen asia minkä haluan oppia, niin luulisin että pidemmän päälle siihen tottuisi eikä haikeus olisi mitenkään ylivoimaista. Ajankäyttöni ja muu elämäni muuttuisi ehkä spontaanimmaksi ja sosiaalisesti aktiivisemmaksi, nyt yhdessä asuessa huomaan mukautuvani miehen introverttiuteen ja verkkaisuuteen. Iltaisin kynnys viettää aikaa kaveriporukan kanssa tai osallistua illanistujaisiin olisi pienempi, koska en kokisi painetta mukautua miehen kotona oleiluun. (Mies ei siis painosta, vaan mukaudun ns automaattisesti. Johtuu ehkä juuri siitä itsenäistymättömyydestä) Muuten ajankäyttöni ei välttämättä muuttuisi juurikaan, paitsi että suunnitelmallisuutta tarvittaisiin enemmän kun koordinoitaisiin treffit ja yökyläilyt sun muut näkemiset poikaystävän kanssa. Tällaisia mietin välillä innoissani, välillä jännittäen... Kiitos vastauksesta! Tuli hyvin sanallistettua itsellekin näitä juttuja :)
-AP
Vierailija kirjoitti:
No eroonhan tuo todennäköisesti johtaa, mutta on ainakin siististi ja ilman draamaa hoidettu prosessi.
Miksi uskot tämän johtavan eroon? Ei siinä, jos johtaa niin juuri tuo draamattomuus on se mitä toivon. Parhaassa tapauksessa suhde jatkuu ja minä opin tuntemaan itseäni paremmin siinä sivussa, huonoimmassa tapauksessa homma ei toimi ja erotaan, mutta silloinkin poismuutto (eli itsestä ainakin se vaikeimman tuntuinen asia) on jo hoidettu. Eli kävi miten kävi, ei ihan hirveän huonolta kuulosta, vaikken eroa missään nimessä toivokaan.
-AP
Kokeile ihmeessä! Jos yhdessä asuminen on ainoa mikä teidät pitää yhdessä, niin ero siitä joka tapauksessa tulisi.
Alue: Aihe vapaa
Miten puoliso tähän suhtautuu, siitähän se riippuu. Riski on, että kokee erona.