Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kerroin hoitajalle itsemurha-ajatuksistani, seuraava aika viikon päästä
06.03.2018 |
En kestä sinne asti. Tápan itseni tänään. En jaksa enää yhtään. Hoitaja vaan hoki taas säännöllisistä ruokailuista ja huolivartista. Otan niistäkin jo valmiiksi paineita. Nyt riittää.
Kommentit (105)
Terveyskeskuksen tai erikoissairaanhoidon jutteluajat eivät ole ainut tuki. On myös erilaisia puhelinpalveluja ja yhdistyksiä (mielenterveysseuran kriisikeskus), joista voi saada apua. Kirkon chat avautuu 12:00 ja omasta seurakunnasta voi kysyä diakonin aikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tälläistä on tosiaan hoito Suomessa tänä päivänä. Eli hoitoon ei pääse.
Ai miten ei pääse? Eikö ap käy viikottain hoitajalla?
Mene päivystykseen ja sano että aiot tappaa itsesi. Saat hoitoa. Tsemppiä!
Ihan mielenkiinnosta kysyn? Mitä odotit, kun kerroit hoitajalle itsemurha-ajatuksista? Mitä olisit halunnut tapahtuvan?
Vierailija kirjoitti:
Ihan mielenkiinnosta kysyn? Mitä odotit, kun kerroit hoitajalle itsemurha-ajatuksista? Mitä olisit halunnut tapahtuvan?
No olisi ollut ihan kiva, jos seuraava aika olisi ollut vähän aikaisemmin. Tai että hoitaja olisi edes reagoinut jotenkin muuten kuin antamalla neuvoja. En pysty noudattamaan niitä neuvoja, joten syyllinen olo vain pahenee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
:( älä tee mitään peruuttamatonta.
Tällasta tää on. Itse lopetin kokonaan psyk.polilla käymisen. Ei siellä välitetty. Ei ketään kiinnostanut ja sekotettiin jatkuvasti johonkin toiseen potilaaseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen asioinut psyk. polilla ja rivien välistä ymmärtänyt että itsemurhauhkailut otetaan vakavasti vasta kun on suunnitelma valmiina.
Eikä nykysuomessa oikein muuta voida tuossa tilanteessa tehdä kuin lähettää osastolle vahdittavaksi, tämäkin potilaan suostumuksella 90% tapauksissa.
Vierailija kirjoitti:
Olen asioinut psyk. polilla ja rivien välistä ymmärtänyt että itsemurhauhkailut otetaan vakavasti vasta kun on suunnitelma valmiina.
Eikä nykysuomessa oikein muuta voida tuossa tilanteessa tehdä kuin lähettää osastolle vahdittavaksi, tämäkin potilaan suostumuksella 90% tapauksissa.
Minulla on kyllä ihan suunnitelmakin valmiina... Osastoa ei ole edes ehdotettu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen asioinut psyk. polilla ja rivien välistä ymmärtänyt että itsemurhauhkailut otetaan vakavasti vasta kun on suunnitelma valmiina.
Eikä nykysuomessa oikein muuta voida tuossa tilanteessa tehdä kuin lähettää osastolle vahdittavaksi, tämäkin potilaan suostumuksella 90% tapauksissa.
Minulla on kyllä ihan suunnitelmakin valmiina... Osastoa ei ole edes ehdotettu.
No sano sitten hoitajalle että pelkäät että tapat itsesi ja kysy osastomahdollisuudesta.
Se on aika vaikea estää ihmistä tappamasta itseään. Mieti millaista apua oikein odotit? Halusitko että sinut olisi viety samantien osastolle, halusitko että saat vahvoja lääkkeitä, halusitko vakuutteluja että kaikki vielä muuttuu paremmaksi? Mitä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen asioinut psyk. polilla ja rivien välistä ymmärtänyt että itsemurhauhkailut otetaan vakavasti vasta kun on suunnitelma valmiina.
Eikä nykysuomessa oikein muuta voida tuossa tilanteessa tehdä kuin lähettää osastolle vahdittavaksi, tämäkin potilaan suostumuksella 90% tapauksissa.
Minulla on kyllä ihan suunnitelmakin valmiina... Osastoa ei ole edes ehdotettu.
No sano sitten hoitajalle että pelkäät että tapat itsesi ja kysy osastomahdollisuudesta.
Se on aika vaikea estää ihmistä tappamasta itseään. Mieti millaista apua oikein odotit? Halusitko että sinut olisi viety samantien osastolle, halusitko että saat vahvoja lääkkeitä, halusitko vakuutteluja että kaikki vielä muuttuu paremmaksi? Mitä?
Haluaisin vaan vähän vahvempaa apua. Ei riitä kerran viikossa hoitajalle juttelu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Neuvojen sijaan mitä? Olisiko sinut pitänyt sitoa kiinni ja alkaa valaa elämänhalua 24/7? Vai määrätä tainuttava, mutta ei tappava annos lääkitystä? Vai mieluummin niska-hartiaseudun hierontaa? Vai? Suklaata?
Vierailija kirjoitti:
Neuvojen sijaan mitä? Olisiko sinut pitänyt sitoa kiinni ja alkaa valaa elämänhalua 24/7? Vai määrätä tainuttava, mutta ei tappava annos lääkitystä? Vai mieluummin niska-hartiaseudun hierontaa? Vai? Suklaata?
En tässä tilassa pysty noudattamaan neuvoja, kun on arki hoidettavana ja siihen menee kaikki voimat. En yksinkertaisesti jaksa muuttaa elämäntapojani. Itsemurha tuntuu senkin takia ainoalta vaihtoehdolta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Noniin, palstapsykopaatit pillastu taas tästä ketjusta. Menkääs saastat leikkimään jonnekin muualle. Jos vaikka näkisitte toisenne livenä ja purkaisitte impulssikontrollin aiheuttamat ylilyönnit toisiinne?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tälläistä on tosiaan hoito Suomessa tänä päivänä. Eli hoitoon ei pääse.
Ai miten ei pääse? Eikö ap käy viikottain hoitajalla?
Tuo määrä ei selvästikään riitä, jos itsemurha-ajatuksia vaan on.
Vierailija kirjoitti:
Tälläistä on tosiaan hoito Suomessa tänä päivänä. Eli hoitoon ei pääse.
Poislukien maahanmuutttajat.
Ok. Ymmärrän, että et pysty noudattamaan neuvoja. Tahtoisin vilpittömästi tietää, että mikä parantaisi oloasi?
14.
Nyt viikon aikana mietit mikä oikein elämässäsi on pielessä ja minklaista muutosta haluat. Sitten teet suunnitelman miten alat parantaa elämääsi pienin askelin. Jos et itse tee mitään muutoksia mikään määrä tukikeskusteluja ei auta. Sinä itse olet ainoa joka voit itseäsi tehokkasti auttaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen asioinut psyk. polilla ja rivien välistä ymmärtänyt että itsemurhauhkailut otetaan vakavasti vasta kun on suunnitelma valmiina.
Eikä nykysuomessa oikein muuta voida tuossa tilanteessa tehdä kuin lähettää osastolle vahdittavaksi, tämäkin potilaan suostumuksella 90% tapauksissa.
Minulla on kyllä ihan suunnitelmakin valmiina... Osastoa ei ole edes ehdotettu.
No sano sitten hoitajalle että pelkäät että tapat itsesi ja kysy osastomahdollisuudesta.
Se on aika vaikea estää ihmistä tappamasta itseään. Mieti millaista apua oikein odotit? Halusitko että sinut olisi viety samantien osastolle, halusitko että saat vahvoja lääkkeitä, halusitko vakuutteluja että kaikki vielä muuttuu paremmaksi? Mitä?
Haluaisin vaan vähän vahvempaa apua. Ei riitä kerran viikossa hoitajalle juttelu.
Mitä tämä vahvempi apu mielestäsi on? Hoitajalle jutustelua useamman kerran viikossa?
Alkaa tuntua ettei kovin monella ole realistista kuvaa mt-puolen hoitomahdollisuuksista.
Alue: Aihe vapaa
Tälläistä on tosiaan hoito Suomessa tänä päivänä. Eli hoitoon ei pääse.