Pitkä suhde on tullut tiensä päähän

Olemme olleet puolisoni kanssa melkein 7 vuotta yhdessä. Ei lapsia, ei omaa taloa.
Suhde on ollut välillä aikamoista vuoristorataa. Puoliso on tehnyt tyhmyyksiä, pettänyt muttei seksiä harrastamalla vaan viestittelemällä intiimeitä asioita toisen ihmisen kanssa.

Kotityöt ja raha-asioista huolehtiminen on jäänyt minun harteilleni. Olen joutunut välillä yksin maksamaan vuokraa puolison törttöilyjen takia. Joko teen väärin siinä että elätän tällaista loista tai sitten "kyllä parisuhteessa pitää kaikki jakaa". Mielestäni kolmeakymmentä käyvän ihmisen pitäisi omata jo jonkinlaista kykyä hoitaa raha-asiat muuta kuin tukeutumalla että kyllä minä maksan.

Viimeisen puolentoista vuoden aikana suhde on ollut erittäin laimea. Puoliso menee omien menojensa perässä jolloin kaikki kotiasiat jäävät minulle. Kotona ollessaan viettää aikaa pelikoneen edessä kavereidensa kanssa mölyten. Minkäänlaista oma-aloitteisuutta ei ole. Tavarat jos putoavat kädestä niin jäävät siihen. Kun menee nukkumaan niin likaiset vaatteet jäävät sängyn viereen lattialle. Itse ei niitä saa pyykkikoriin asti vietyä ellen minä tee sitä tai pyydä häntä tekemään. Seksiä ei ole ollut vuoteen. Ei sillä väliä koska en enää halua puolisoani samalla tavalla.

Olen odottanut että hän tekee jotain todella typerää jonka varjolla voisin päättää tämän. En halua enkä varmaankaan pystyisi lopettamaan suhdetta sillä että "tää nyt tuntuu laimeelta", vaikka tosiasiahan tuo on. Puolisoni toki näkee suhteemme erilailla, kaikkihan toimii juuri niinkuin hän haluaa. En tiedä kuinka paljon hän kaipaa seksiä mutta juuri muusta ei ole pulaa. Ehkä jotain halimista tai muuta. Minua sellainenkaan ei enää halua. Nolottaa mennä pitkin seiniä jos hän joskus minua yrittää lähestyä ja antaa vaikka suukon, kun en yksinkertaisesti halua.

Tuntuu kamalalta kirjoittaa etten tunne sisälläni enää yhtään mitään. Toki häntä rakastan, mutta lähinnä niin etten toivo hänelle pahaa.. Mutta intohimoa tai muita tunteita ei ole. Ei halua viettää aikaa lähekkäin, tai jos saisi päättää niin en haluaisi viettää aikaa edes saman katon alla. Saisin yksin saman irti kuin nyt - en mitään muuta kuin ärsytystä.

Ei tässä kai mitään kysymystä edes tule. Tiedän että asia vain pitäisi saada sanottua eikä pitkittää, mutta en pysty. Odotan että joko hän itse tajuaa että ei meidän välillä ole enää muuta kuin kauppareissut. Tai ehkä hän hairahtuu pettämisen polulle ja saan sillä itseni irti tästä.

Ei meillä mitään ongelmia ole muuta kuin että tämä suhde on kuivunut kokoon eikä kummallakaan ole ilmeisesti aikeita korjata sitä. Itse en enää jaksa yrittää kun halua ei ole.