Nyt se kävi mun kohdalla : OLEN VAPAA!!!!!!

Höpö höpö, kunhan uhoat. Jonkun ajan kuluttua tajuat että kaikki miehet eivät ole kuin entinen ukkosi.

Älä sano "ikinä" . Vaihdat vielä mieltä joskus...

Paista läpi, että olet onnessasi eron johdosta. Onneksi olkoon! 🤗

Noh, itse erosin tulkintatavasta riippuen 3-4 vuotta sitten ja sinkkuna olen porskuttanut siitä asti. Muutama uusi tuttavuus on ollut, mutta nekin olivat niin ala-arvoista osastoa ettei ole kyllä ollut ikävä. Sinkkuna ja vapaana eläminen on ihanaa, en rehellisesti sanottuna näy mitään syytä miksi haluaisin pariutua.

Olen esimerkiksi todennut, etten edes muista milloin olisin suuttunut mistään asiasta tai joutunut pettymään. Itse kun hoitaa kaiken ja vastaa kaikesta on elämä paljon tasaisempaa.

Olet mennyt eteenpäin!!!

Nelonen vei sanat suusta! Olis se kiva, että olis kumppani ja vaikka seksiä. Ei mua sentään mikään ihan satunnainen kiinnosta. Mutta kun ei ole löytynyt vaivan arvoista, niin ei ole sitten sitä vaivaakaan :D

On ihanaa, kun kukaan ei valita ja vaadi. Ei ne aiemmat kokemukset miehistä ole mitenkään niin hyviä, vois kai parempaakin olla. Joku, josta olis enemmän iloa kuin haittaa ja vaivaa, se vasta olis jotakin!

Mutta mikäs ollessa ilman, ei turhaa säätämistä, ei riitaa, ei pettymyksiä tosiaan. Puutteessakin on parempi olla yksin kuin miehen vieressä, jota ei kiinnosta/ei jaksa/ei ehdi jne. Miten muuten niin monet miehet on kovin vaativaisia ja kovia valittamaan, siis ihan yleensä? Jotenkin elämä on paljon kevyempää ilman!

No nyt mä luin kirjoitukseni vielä läpi ja tulin entistä tyytyväisemmäksi! Mietin sitä vaatimisen määrää, miten paljon pitää tinkiä omasta olemisestaan ja vapaudestaan miehen takia, miten ne esim. on hyppyyttäneet aikatauluillaan ihan kuin muilla ei elämää oliskaan. Nyt on rauha! Ymmärrän, että olen tavannut vääriä miehiä. Kumma, että on osunut niin huonoja kohdalle, kun ystäviä on sentään aika monta ja ne vasta on kivoja! Tietysti on eri asia olla ystävä kuin elämänkumppani, mutta silti.

Se pointti nyt tuli vielä mieleen, että tosi vähän niiltä miehiltä on mitään saanut. Ei ne itsestään anna mitään, mutta edellyttää toiselta paljon, liikaa! En puhunut maallisista, mutta niistäkin voisi. Ei mulle ole miehistä ollut paljoa iloa eikä hyötyä ikinä, kas vaan. Kulut on maksettu tasan, mitä nyt kaikkia kuluja ei miehet ole laskeneet mukaan - omaksi hyväkseen. Kovin ne on olleet pihejä kaikesta, tunteista, läheisyydesta, taloudesta...

Miehet näyttää keskittyvän itseensä, yksin on pitänyt pärjätä vaikka olisi kumppani ollutkin, ei ole tullut apua eikä tukea tarvittaessa, mutta sitä on silti vaadittu multa. Ex-mies esim. käytti rahansa itseensä, minä ja lapset saimme pärjätä omillamme eli minä hoidin lasten kulut ja muut asiat, ei mies ottanut vastuuta vaikka johonkin joskus osallistuikin, miten sattui huvittamaan. Miehen perustelut sille oli, että kyllä palkka kuuluu hänelle, kun hän sen omasta työstään saa. Juu, muut sai elääkin sitten köyhinä, miehellä meni paremmin. Vauva-aikana mies sanoi, että hän ei herää yöllä vauvan takia, koska uni on hänelle todella tärkeää, että jaksaa käydä (kevyissä toimisto) töissä. Herääminen ja valvominen ei minua sitten haittaisi, vaikka kesti vuosia. Sit mä lähdin.

Voi mikä helpotus vapautua tuollasista.

Sellasta se on aina ei voi voittaa

Vähemmälläkin kitinällä se mies lähtee.

Joo ja moni iloitsee erosta ja kohta taas haku päällä. Ne vanhat ukot jotka vapailla markkinoilla on, ovat tuskin hurjasti sitä jätettyä parempia. Miksi muuten olisivat sinkkuja?? Siksi mieluummin yksin

Jeiijjj!!! Ja eikun syömään.

Terguin Pirjo Porvoost

157cm/188kg

mutta jos on ollut yhdessä 9 vuotta, voiko erosta toipua silti?

Olen ihmetellyt, että miksi ihmiset hakeutuvat vapaaehtoisesti vankilaan (parisuhteeseen), kun kerran eron tullessa iloitsevat vapaudestaan.

Voisiko joku selittää mistä on oikein kysymys? Itse olen vapaaehtoisesti sinkku.

Vierailija kirjoitti:

Olen ihmetellyt, että miksi ihmiset hakeutuvat vapaaehtoisesti vankilaan (parisuhteeseen), kun kerran eron tullessa iloitsevat vapaudestaan.

Voisiko joku selittää mistä on oikein kysymys? Itse olen vapaaehtoisesti sinkku.

Nii. Ja eron jälkeen menee hetki ja taas unohtuu mitä se parisuhde oli ja eikun uutta rakkautta etsimään, pari vuotta ja sama valitus.