Lue keskustelun säännöt.
Miten tekisit?
02.03.2018 |
Kysyn nyt mielipidettä kinkkiseen asiaan. Jos olisit ollut osastohoidossa ja psykoosissa miten toimisit sen jälkeen? Itse lopetin vuodessa lääkityksen ja olen voinut hyvin. Välillä oli vaikeitakin hetkiä ja ne on puhuttu ja kirjattu mt-toimistolla. En saisi missään nimessä lopettaa lääkitystä hoitotahon mielestä. Kuitenkin voin paremmin, kun olen käynyt harhat läpi mielessäni ilman lääkitystä. Lopetin myös masennuslääkityksen ja sen jälkeen olo muuttui normaaliksi. Tunnistan tunteeni jne.
Vaikeinta on elää valheessa. Haen lääkkeet apteekista, mutta hävitän ne. En tiedä miten pitkään voin jatkaa näin. Jos kerron totuuden, alkaa huolestuminen ja se saa minut epäilemään itseäni. Jatkanko näin ja miten pitkään?
Kommentit (21)
Pitäis eka tietää sun tarkempi diagnoosi? Psykoottinen masennus? Kun myös ssri-lääkitys määrätty?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pitäis eka tietää sun tarkempi diagnoosi? Psykoottinen masennus? Kun myös ssri-lääkitys määrätty?
Ihan vaan masennus, aiemmin psykoottinen. Mielialalääkitys määrätty. Alaikäisiä lapsia joiden takia olen varovainen ihan kaikessa. En halua sossuja kotiini ja noin muutenkin haluan olla niin hyvä vanhempi kuin nyt enää on mahdollista. Lääkehuurut on niin nähty, mieluummin tunteilla ja positiivisilla enimmäkseen.
Tai kun nyt tarkemmin lasken, niin lopetin neuroleptit noin puolen vuoden käytön jälkeen.
Ap
Hyvä että pystyt olemaan ilman lääkkeitä. Suotta feikkaat.
Kauanko olet nyt ollut ilman lääkkeitä? Onko enää ollut harhoja/psykoosia? Koet siis olosi paremmaksi kuin ennen lääkkeitä?
Ainakin välttäisin kaikkea mikä voisi laukaista psykoosin, esim. päihteitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
miten psykiatrit suhtautuu semmoseen jos lopettaa lääkkeeT? ja on lapsia? ja lasu päällä? Pakkosyötetään? Ei sais lopettaa? valehdella?
Eivätkö ota verikokeita?
Niistä varmaan näkyy, käytätkö lääkitystä lainkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vtu lastensuojelu voi tehdä mitä vain!
Vierailija kirjoitti:
Hyvä että pystyt olemaan ilman lääkkeitä. Suotta feikkaat.
Tuntuu olevan pakko tehdä niin. Pelkään, että mut laitetaan pakkohoitoon tai pakkopiikitykselle. Koin sen pakkopiikityksen ja pelkään sitä yli kaiken. Ehkä sitten kuitenkin vaan feikkaan, kun hoitopuolen asenne on sellainen, että lääkitys on se ykkösjuttu. Saan olla rauhassa näin paremmin, kun minusta ei suotta kanneta huolta. Itse kuitenkin olen vastuussa päätöksestäni ja joudun feikkaamaan myös puolisolleni. Se tuntuu välillä raskaalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sanot vaan, että voit paremmin ilman lääkkeitä.
Psykoottiseen masennukseen on hoito-ohjeet. Oisko se, että 2 vuotta syödään lääkkeitä. Eli sen aikaa feikkaat, sitten ne "ajetaan alas ja parannut". Tää oli sitten mututietoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
onko kellän kokemusta että jää kiinni siitä ettei syö lääkkeitä?
Vierailija kirjoitti:
miten psykiatrit suhtautuu semmoseen jos lopettaa lääkkeeT? ja on lapsia? ja lasu päällä? Pakkosyötetään? Ei sais lopettaa? valehdella?
Ei ole lasu päällä. Tilanne on ollut stabiili jo pitkään. En aio kysyä suhtautumista ehkä sittenkään, kun on jonkinlainen itsesuojeluvaisto. Jos kerron hoitajalle, jota näen, hän kertoo psykiatrille. Pahimmillaan annetaan injektiona lääke.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
voiko lasu pakottaa lääkitykseen?
Vierailija kirjoitti:
Eivätkö ota verikokeita?
Niistä varmaan näkyy, käytätkö lääkitystä lainkaan.
No ei ole otettu pitkään aikaan. En tiedä näkyykö niistä lääkitys.
Vierailija kirjoitti:
voiko lasu pakottaa lääkitykseen?
Voi pakottaa. Voi pakottaa muuhunkin kuten avohoitoon, joka ei ole pakollista minkään lain mukaan.
Vierailija kirjoitti:
miten psykiatrit suhtautuu semmoseen jos lopettaa lääkkeeT? ja on lapsia? ja lasu päällä? Pakkosyötetään? Ei sais lopettaa? valehdella?
Miksi se sinua kiinnostaa? Oletko tuossa tilanteessa itse nyt? Psykiatrit nyt ovat lähinnä lääkäreitä ja määräävät lääkkeitä. Lääkkeiden sivuvaikutukset ovat yleisessä tiedossa kuten sekin, että psykoosi uusi harvemmin kun ei käytä lääkkeitä. Asiat pitää vaan kohdata ja antaa ajan hoitaa. Tuskin kukaan halua olla diabetestä sairastava ylipainoinen harhainen vihannes kun vaihtoehtona on omilla aivoillaan ajatteleva, itsestä ja läheisistä huolehtiva ja tunteita tunteva ihminen. Lääkitys blokkaa tunteet, sekä hyvät että huonot ja lisää itsemurhariskiä.
tavallaan olen ja en haluaisi käyttää lääkkeitä missään nimessä. kokemusta on lääkkeettömyydestä ja lääkkeellisyydestä. psykoosit osaan käsitellä jo vanhana tekijänä että mikä sitä on ja mikä ei. ei saisi koskaan kyseenalaistaa näitä tämän alan tieteen kandeja mutta surullista huomata että on pakko? Vai onko huonoa vain sitten valehdella?
Vierailija kirjoitti:
tavallaan olen ja en haluaisi käyttää lääkkeitä missään nimessä. kokemusta on lääkkeettömyydestä ja lääkkeellisyydestä. psykoosit osaan käsitellä jo vanhana tekijänä että mikä sitä on ja mikä ei. ei saisi koskaan kyseenalaistaa näitä tämän alan tieteen kandeja mutta surullista huomata että on pakko? Vai onko huonoa vain sitten valehdella?
Enpä osaa sanoa. Saa kai sitä itseään suojellakseen valehdella jos se on järkevin vaihtoehto. Jos osaat käsitellä psykoosit, ettet mene huonoon kuntoon, niin ei sen pitäisi ketään haitata. Lasten kannalta on tietysti tärkeää, että on toinen terve perheessä tai läheinen ystävä jolle kertoa tunteistaan ja ajatuksistaan. Kunhan pysyy realiteeteissa ja on suht vakaa tunne-elämä, niin haitanneeko se valehtelu? Saattaa kokenut lääkäri huomatakin ettet käytä lääkkeitä.
En kerro.