Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Millaisia asioita kaipaat "menneestä maailmasta"?
02.03.2018 |
Itse kaipaan sitä että tiesin näyttelijöiden nimet. Leffassa oli joko Nicole Kidman, Mel Gibson tai Julia Roberts. Radiossa soitettavat hitit ei olleet paljon parempia mutta jotenkin niille sai nauraa, nykyään otetaan kauhean vakavasti. Puhelin ei piipannut joka some- tai sähköpostiviestistä joten joskus sai olla vaikka ihan hiljaisuudessa ilman että kukaan odotti saavansa kiinni. Kommunikaatio oli suorempaa eikä miehet tai kaverit voineet kuitata välien ylläpitoa tekstarilla tai muulla viestittelyllä. Telkkarista katsottiin uutiset. Mökillä ei ollut sähköä ilman generaattoria.
En siis väitä että ennen oli paremmin, itselläni ainakin on nykyään paremmin. Nuo on vain asioita joita kaipaan.
Kommentit (74)
Siis heinäseipäitä myös kaipaan. Kaikkea vanhan ajan touhuja.
Miehet oli kunnon miehiä ja komeita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se, että oli pakko edes yrittää olla sosiaalinen tai edes kiemurrella vaikeana vanhan sukulaisen edessä, kun ei ollut helkkarin älypuhelimen hivelyä aina ja kaikkialla sopi se tilanteeseen tai ei. Oli edes jonkinlainen kontakti muihin ihmisiin, vieraisiinkin. Kaipaan myös sitä aikaa kun kovia huumeita oli liikkeellä huomattavasti vähemmän. Vaikka olen kaupunkilainen tuntuu oudolta että maalla ei kohta asu ketään kuten ennen.
Vierailija kirjoitti:
Jaa, täällä ei saa ilmaista että kaipaa aikaa kun Suomessa eli vain suomalaisia.
No ei pitäisikään, on kyllä aika persuapina mielipide.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaa, täällä ei saa ilmaista että kaipaa aikaa kun Suomessa eli vain suomalaisia.
No ei pitäisikään, on kyllä aika persuapina mielipide.
Ei sellaista aikaa ole ollutkaan että Suomessa olisi ollut vaan suomalaisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapset leikkivät pihalla enemmän ja eivät pelanneet (niin paljon) sisällä. Sama koskee itseänikin. Liian helppo mennä nykyisin vain nettiin. Ennen tuli käytyä enemmän kavereiden luona kylässä.
Oikeat julkkikset, joista tuli tarroja ja julisteita Suosikki-lehdessä. Heissä oli jotain aitoa glamouria verrattuna nykypäivän tubettajiin ja tositv-osallistujiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ennen, tai siis jos nyt mennään aikaan ennen 1960-luvun loppua
(...jolloin 'luonnon saastuminen' oli vasta aivan tuore "uudissana" median puitteisiin tulleena ) kaikki talousjätteet vietiin (jos oli) niin omalla autolla niille jatkuvasti savuaville ja höyryäville kaatopaikoille jotka löykkäsivät aika lailla.
Siellä oli monia isiäkin poikineen kyttäämässä rottien liikkeellelähtöä iltahämärissä, kun vielä sai tähtäimeen.
Aseistusta löytyi ilmakivääristä , luodikkoon ja haulikkoon asti ja pauke oli kova. (tyhjiä eri aseiden patruunalaatikkoja ja hylsyjä löytyi joka puolelta ja aseenkantoluvan sai kuka tahansa 17-vuotias, jos vain vanhemmilta liikeni allekirjoitus hakemukseen. Sitten vain E-osuuskaupan tai tavaratalon urheilu- ja eräosastolle jossa aseita ja luvan kanssa oleville asiakkaille myös patruunoita niihin myytiin)
(Siihen aikaan mistään kouluampumisista ei kyllä oltu kuultukaan)
Jos oma vanha auto tai 'Jawa ' -moottoripyörä ei käynyt enää kenellekään , niin se työnnettiin muitta mutkitta vaikkapa Saimaaseen.
Tehtaat paperiteollisuuspaikkakunnilla haisivat suurimman osan aikaa päivästä lähinnä 'shitille' (...siis ihan suomeksi kuin sille itselleen jostain ryyppymökin krapula-aamujen ulkopaskimosta )
Tupakoida sai jopa pankkien odotustiloissa ja takseissakin ilman muuta. (ei siis ollut hyvä asia mielestäni se)
Eli ei se nyt kaikki ollut silloin niin 'good old times ' , mutta julkisuus oli kyllä paremmin hallinnassa eikä ainakaan mitään hulluja massamurhia silloin tapahtunut lainkaan.
- Puhelin soi vain kotona
- sovitaan treffit kaupungille
- poiketaan kylään ja jännätään ollaanko siellä kotona
- Ihmiset hymyilee toisilleen, katsoo kasvoihin, jutellaan ja ollaan yhdessä läsnä kaikin aistein häiriöttä
- Kaikki osaa työnsä. Kun asiakas tulee kauppaan, lääkäriin, ravintolaan, hän saa ystävällistä palvelua. Muunlainen työntekijä saa kenkää.
- Jos kadulla on ulkomaalaisia, ne on turisteja, eikä niitä tarvitse pelätä, vaan neuvotaan laiva Suomenlinnaan.
- Ihmiset on neuvokkaita, osaavia, yritteliäitä. Maailma toimii odotetulla tavalla, hallittavasti.
Ruokaa ja rahaa on kohtuullisesti, mutta se riittää.
- Kun ostetaan uusi vaate, halutaan hyvää laatua ja sitä on tarjolla. Harkitaan ja valitaan huolella.
- Asiat tehdään konkreettisesti, itse, taidot opetellaan. Nappia painetaan vain hississä.
- Elämä tuntuu kokonaiselta, aidolta, tekemistä on sopivasti ja se on aitoa.
- Illalla on fyysisesti väsynyt
- Lihavuus on harvinaista, paniikkihäiriöstä tai tarpeesta harjoitella läsnäoloa ei ole kuultukaan.
- Televiosta tulee ohjelmat ajallaan. Niitä kokoonnutaan yhdessä katsomaan. Ohjelmat ja elokuvat on hyvin tehtyjä.
Hiljaisuus, rauha
Sisältö jatkuu mainoksen alla
yhdellä ainoalla sanalla, tonia.
en mitään muuta tarvitse.
Ennen elämän tahti oli rauhallinen, siinä pysyi mukana ilman stressiä. Ihmiset tosiaan oli läsnä, ei tuijotettu kännyä.
Jopa lasten ohjelmat olivat verkkaisempia; sen huomaa, kun katsoo jotain Nalle Luppakorvaa vs. Autot-elokuvaa. Nykyohjelmissa tapahtuu hirveästi ja puhutaan niin nopealla tempolla, ettei kuviin ehdi kiinnittää huomiota eikä puheestakaan saa selvää. Räjähdyksiä ja toimintaa. Jos ei ole, lapset turhautuu?
Ja kiire jatkuu työpaikoilla, kaupassa, harrastuksissa.... Sitten sitä läsnäoloa pitää harjoitella ihan jollakin maksullisella kurssilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaipaan rauhaa. Nykyään kaikki on niin levotonta, pelkkää riekkumista. Kaikesta pitää tehdä hirveä show.
Vierailija kirjoitti:
Ihmisläheisempää työelämää.
Kaikille riitti töitä. Irtisanomiset olivat harvinaisia, sesonkiluontoisissa töissä ja vaikka raksalla/telakalla lyötiin kyllä lomautuslappua kouraan, mutta takaisin pääsi heti kun hommia oli ja sen lomautusajan sai muitakin töitä.
Konttoritöissä eri ihmiset vastasivat eri vaiheista ja työntekijöitä oli tarpeeksi. Minäkin olen ollut kesätöissä esim. pankin tilipalvelussa, jossa ainoa homma oli vastata puhelimeen ja ottaa vastaan osoitteenmuutoksia. Siinä ohessa syötettiin manuaalisesti ATK-listoilta jotain tililopetuksia koneelle. Samoin Autorekisterikeskuksella oli oma tietopalvelu, jossa kymmenen ihmistä vastasi puhelimeen ja vastasi kysymykseen kuka omistaa auton XYZ-123. Pankissa oli omat lähetit. Ei 5 kpl koko pääkonttorissa vaan 5 kpl yhdessä rakennuksessa jne.
No, en väitä ettei tossa tehostamisen varaa olisi ollut, mutta nykymeininkikin on ihan älytön, kun joutuu painamaan hommia yötä myöden jotta pystyy pitämään hikisen viikon loman. Kukaan ei tee sun hommia loman aikana ja seuraava viikko on taas ihan kaaosta. Kaikki tuollaiset puhelinpalvelut on ulkoistettu tai siirretty nettiin. Pankkikonttoriin kun menet, joudut suunnilleen etukäteen ilmoittamaan jos meinaat nostaa rahaa muutamaa satasta enemmän - heillä ei ole.
Yritin saada koulun bileisiin pohjakassaa, hikiset 220 € kolikoina. Ne olis pitänyt tilata neljä pankkipäivää aiemmin. heiltä löytyi sitten 190 € oikein kaivamalla. Ihmisiähän siellä konttorissa on töissä tyyliin kolme.
Ai niin, ennen muinoin oli SISÄLÄHETTEJÄ. Miettikää! Siis isoissa firmoissa. Nykyään on sähköposti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sitä että sä voit eksyä metsään. Ei ollut kännyköitä, ei ollut natsisääntöjä että mihinkään et saa mennä. Itestä oli kiinni löydätkö ulos metsästä.
Kun suomalainen eksyy metsään, hän lähtee kotiin.
-Ei oleteta että olet koko ajan tavoitettavissa, vastaat viesteihin tai s-posteihin heti jne.
-Ettei kaikkea tarvinnut pakonomaisesti kuvata. Katsokaa jengiä vaikka jossain konserteissa, seisotaan kännyt ojossa puolet keikasta. Tai syömässä, joka toinen ateria pitää postata IGiin. Ihan kuin et olisi olemassa tai kokemus olisi jotenkin riittämätön jos et jaa sitä somessa ja saa tykkäyksiä. On ihan ok ottaa valokuvia, jakaa kokemuksia jne mutta monella se lyö ihan yli.
-Kun tavattiin ihmisiä, ei keskitytty puolet ajasta kännykän räpläämiseen
-Tekniikan hitaampi kehitys, ei tarvinnut parin vuoden välein uusia puhelinta yms. tai opetella taas uusia pakollisia (=työt, pankkiasiat, matkustaminen, whatever) vempeleitä, ohjelmia jne.
-Joka asiaa varten ei tarvinnut luoda omaa tiliä tai ladata sovellusta.
-Laadukkaammat tavarat! Vaatteet ja laitteet kesti vuosia, jopa sukupolvelta toiselle.
-Maltillisempi kulutuskulttuuri, oli kyse sitten tavaroista,palveluista tai vaikka matkustamisesta.
Monessa asiassa maailma on mennyt parempaan suuntaan, mutta joissain valitettavasti huonompaan.
Lasten ulkoleikkejä.
Säälin siis nykylapsia. Me ei muuta iltaisin tehtykään, kun leikittiin kirkonrottaa, hypittiin narua, rakenneltiin majoja, lumilinnoja, pelattiin pesistä, yms. Siis JOKA ilta. Isolla porukalla, tytöt ja pojat yhdessä. Siinä oppi sosiaalisia taitoja ja pysyi kunnossa.
Viideltä oli ruoka, sen jälkeen ulos. Illalla mentiin kotiin kun kotiintuloaika oli, joillain se oli puoli yhdeksältä ja joillain puoli kymmeneltä. Jotain siltä väliltä yleensä arkisin. Muuten ei vanhemmat perään kyselleet.
Ihanat VeroModan farkut. Hyvää laatua, paras malli. Sitä ei enää saa mistään.
Ihmiset oli aidompia. Ei ollut mitään henkilöbrändi-teeskentelyä - ainakaan samassa mittakaavassa kuin nykyään.
Jos etsi itselleen kumppania, lähestyttiin kiinnostavaa tyyppiä ja juteltiin. Nykyään kaikki vetää jotain ihme roolia ("olen rikas ja menestynyt") jossain Tindereissä eikä sellaisia kylmiä ihmiskuoria edes haluaisi jututtaa.
Sääli.
Sellaista, että espoolainen lähiö näyttäisi siltä, kuin olisi Espoossa.
Alue: Aihe vapaa
yyylös