Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

4v. " koulukiusaaminen"

Vierailija
19.04.2006 |

Meillä on 4v. kiltti ja ujohko poika, jota on nyt eräs luokkakaveri alkanut ns. leikkikoulussa (asumme ulkomailla mieheni kotimaasa) kiusaamaan (mm. on vääntänyt sormesta, lyönyt useita kertoja, uhkaillut, nimitellyt jne.). Ko. lapsi oli ennen poikamme hyvä kaveri, mutta on nyt yllättäen " kasvanut isommaksi" ja oma poikamme on hyvin viaton ja lapsellinenkin hänen rinnallaan. Poika on aina ollut vähän sellainen ilonpilaaja, joka nauttii enemmän rikkoessaan toisten leikit kuin yhdessä leikkiessä, kun taas oma poikamme on omien polkujensa tallaaja, joka ei yleisesti ottaen härnää toisia. Tämän pojan isä on tyypillinen etelä-eurooppalainen machomies (opettaa pojalleen miesten otteita) ja äiti hissukka, joka ei kovinkaan paljoa poikansa tekemisiin puutu. Olin itsekin aika paljon tämän äidin kanssa, mutta nyttemmin välimme ovat vähitellen viilenneet, ja voin kuvitella vanhempien puhuvan meidän perheestä negatiiviseen sävyyn kotona (itse olen aina välttänyt pahan puhumista toisista lasten kuullen).



Olen nyt jutellut asiasta poikien opettajan kanssa ja tämä on myöntänyt, että ko. pojalla on käyttäytymisongelmia leikkikoulussa, eikä oma poikamme ole ainoa kiusattu. Eilen, kun taas kerran poikani kertoi lyömisestä, kirjoitin opelle viestilapun, etten hyväksy tilannetta, ja vastaukseksi hän kirjoitti minulle, että oli jutellut poikien kanssa kolmestaan ja nämä olivat paiskanneet kättä ystävinä. Kuitenkin poikani sanoi, ettei huomenna halua mennä leikkikouluun tämän pojan takia. Huomenna menen sovitusti juttelemaan asiasta open kanssa. Miten te toimisitte tilanteessa? Lisään vielä, että olen tosi hyvissä väleissä opettajan kanssa ja arvostan häntä todella paljon ihmisenä ja kasvattajana (auttoi poikaamme todella paljon leikkikouluun sopeutumisessa ja muutenkin on aina tehnyt paljon enemmän kuin mitä häneltä on vaadittu).



Kiitokset asiallisista vastauksista.



:(

Kommentit (8)

Vierailija
1/8 |
19.04.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kysyisin vielä teiltä, joilla on samanikäisiä lapsia hoidossa, että miten pitkälle hyväksyitte tilanteen " lasten välisenä kinasteluna, johon ei tarvitse puuttua" ja miten pian ottaisitte sen vakavammin?

Vierailija
2/8 |
19.04.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Että tilanteeseen tulee puuttua mahdollisimman ajoissa ja mieluummin herkästi kun odotella " jotain suurempaa" . eikö se ole jo oire, kun poika sanoo ettei enää halua mennä kouluun tämän kiusaajan takia.



Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/8 |
19.04.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

En missään nimessä, tuollaisista asioista niin helposti voi paisua suuria niin pienelle ihmiselle.



Missään nimessä kiusaus ei saa jatkua lainkaan!

Vierailija
4/8 |
19.04.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen siis asiasta aivan samaa mieltä kanssanne. Mielestäni tämä on kiusaamista ja kenenkään lapsen ei tarvitse siitä kärsiä. Mietin vain, että olinko mielessäni suurennellut asiaa. Toisaalta yritän muistella, miten pienenä jotkut pikkujututkin tuntui isoilta, eikä itseäni kukaan koskaan ole lyönyt tai haukkunut.



AP :( surullinen pojan puolesta

Vierailija
5/8 |
19.04.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meillä oli samanlainen tilanne pari vuotta sitten. Tyttömme oli 4v ja kerhossa, jossa yksi tyttö terrorisoi kokoryhmää, satutti ja lällätti ja pilasi välillä koko kerhopäivän häiriköinnillään.

Tilanteelle oli hyvin vaikea tehdä mitään. Muitten lasten vanhemmat puhuivat opettajan kanssa ja hän yritti puhua tytön vanhempien kanssa, mutta asia ei helpottunut ollenkaan. Lopulta tyttö joutui lopettamaan kerhossa käynnin ja siirtymään päiväkodin erityisryhmään, muu ei auttanut.

Oli ikävää kun toisaalta olisi pitänyt antaa häirikölle mahdollisuus, mutta toisaalta kun oma lapsi oli se raavittu ja revitty niin ymmärrys loppu siihen paikkaan..

Teidän häirikkö taitaa olla vain huonosti kasvatettu? Eli vielä vaikeampi tapaus.. Anna vaan palautetta ensin opettajalle ja sitten johtajalle kunnes kiusaaminen loppuu. Älä anna periksi. Ja juttele lapsesi kanssa mahdollisimman paljon asiasta. Yrittäkää yhdessä keksiä toimintatapoja, miten pärjätä häirikön kanssa. Esim. jos kiusaajapoika vetää ja vääntää sormista niin silloin sun lapsi voisi huutaa täysillä Lopeta! ja samalla potkia kiusaajaa jalkoihin. Kyllä itseään saa suojella.

Onnea matkaan!

Vierailija
6/8 |
19.04.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Suoraan sanottuna omasta mielestäni tämä kiusaajapoika on " huonosti kasvatettu" . Täällä vain, ikävä kyllä, näkee lapsiakin läimittävän avoimesti puistossa (vanhemmat siis) ja hyväksytään ehkä raisummat otteet lasten välisissä suhteissakin. Mutta nyt sain tarpeeksi, mielestäni poikani ei tarvitse kärsiä moista, ei hänkään hakkaa koulussa toisia. Kurjaa kukn on itse opettanut, ettei saa satuttaa, ja sitten oma lapsi saa pelätä sen takia. Pojan isän tuntien voin hyvinkin kuvitella tämän olevan jopa ylpeä pikku machostaan :( samanlaista käytöstä on nimittäin ollut leikkipuistossakin ja vanhemmat ovat kyllä siitä täysin tietoisia mutta ovat poikansa puolella, mikä on tietysti luonnollista (itse en ole heille asiasta puhunut, sillä en halua mitään avointa riitaa perheidemme välille).

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/8 |
19.04.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lapsen pitää voida tuntea olonsa niin turvalliseksi, että uskaltaa mennä kouluun. Ja aikuisten tehtävä on turvata se turvallisuus.



Mielestäni ei ole yksin sinun tehtäväsi saada lapsesi päivät turvallisiksi, vaan sinulla on oikeus odottaa opettajalta apua. Ei ole myöskään poikasi tehtävä alkaa potkimalla puolustamaan itseään, sillä sehän on teidän perheiden periaatteiden vastaista. Eikä puolustautumisvastuuta saa sysätä pojan itsensä harteille, vaan aikuisten on huolehdittava koulurauhan saavuttamisesta.



Tilanne tulisi hoitaa aikuisten yhteistyönä. Ikävä kyllä lähes jokainen kiusaajan vanhempi on lapsensa puolella (luonnollisesti) niin siellä kuin täällä Suomessakin. Ja kuten sanoit, se on aivan ymmärrettävääkin. Mutta sinulla ei ole nyt varaa pelätä tätä kiusaajan isää, sillä jos sinäkin pelkäät, niin ei ole ihme, että lapsesikin joutuu pelkäämään. Eli rohkeasti vaan taistoon! Josta ei tietenkään kannata mitään taistelua rakentaa...

Vierailija
8/8 |
19.04.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

hän karjuu kurkku suoraan LOPETA! Takasin potkimista en suosittele, mutta kova ääni tehoaa yllättävän hyvin ja ainakin saa " opettajan" puuttumaan tilanteeseen.



Ja toinen, mikä minulla tulee mieleen on, että jos tämä lapsi kiusaa muitakin, niin saisitko " itsesi taakse" muitakin vanhempia? Olisi varmaan helpompi alkaa vaatia isommalla porukalla asiaan puuttumista. Porukalla voisitte vaatia ns. kovempia kasvatusmenetelmiä käyttöön, eli jäähypenkit, kunnon saarnat ja vaikkapa jonkin sortin mahdollisuuksien pieneminen huonosta käytöksestä. Huonosti käyttäytyvä lapsi ei esim. saa tuoda omaa lelua hoitoon jne tai jotain sinne päin ;)



Noilla rangaistuksilla lapsi hyvällä tuurilla oppisi ainakin sen, ettei kerhossa käyttäydytä noin ;)