Miksi jotkut muistelevat jotain 80-lukua jatkuvasti? Siirtykää jo nykyaikaan!
Facebook ja muut vastaavat ovat pullollaan näitä muistelu- ja nostalgiaryhmiä. Mitä iloa siitä saatte että muistelette kuinka teille tuli joku väritelevisio tai kun sait joululahjaksi jonkun aatamin aikaisen walkmanin (joka on muuten niin ruma ettei sitä kukaan täysjärkinen toivottavasti käyttänyt)
Kommentit (13)
Mutta mitä mä sitten teen näille kivipestyille farkuille ja tälle kampaukselle, joka on päältä lyhyt, mutta muuten pitkä ja koko komeuden kruunaa takatukka?
Mun keltanen walkman oli kyllä ihan huippu. Maksoikin melkein 800 markkaa:)
Vierailija kirjoitti:
Mutta mitä mä sitten teen näille kivipestyille farkuille ja tälle kampaukselle, joka on päältä lyhyt, mutta muuten pitkä ja koko komeuden kruunaa takatukka?
Eiku siis otsatukka. Mun päässä vain alkoi soida rytmikäs mumina "takatuk-KA!" takatuk-KA" ja sieltä se tuohon näppäimistölle tuli.
Vierailija kirjoitti:
Koska se nyt vaan oli yksinkertaisesti huippua aikaa. Ei ollut tätä some/belfie/selfie/minäminäminä kulttuuria ja oman naaman ja pe*seen tunkemista joka paikkaan.
Sitten taas ne, jotka olivat eläneet sen oman huippuaikansa 20-30 vuotta aiemmin, suhtautuivat 80-lukuun niin kuin sinä nykyisyyteen.
80-luku oli yltäkylläisyyden aikaa, jolloin töitä rahaa riitti kaikille.
Tilanne oli mielestäni hyvä, koska kauppa Neuvostoliiton kanssa kukoisti. Lääketiede oli vielä huonoissa kantimissa. Lääkäriin pääsi, mutta harvemmin voitiin mitään tehdä, joten siihen meni vähän rahaa ja lisäksi eläkemenot olivat pienet, kun kuoltiin nuorempina. Moni työ oli raskaampaa ja vaarallisempaa. Tosin kyllähän tiilien kantaminen telineille työllisti porukkaa sen sijaan, että homma tehdään nykyisin kurottajalla. Noin esimerkiksi.
Lisäksi elintaso keskimäärin oli paljon alempi. Autoja ja elektroniikkaa oli vähemmän, se oli huonompaa ja aivan helvetin paljon kalliimpaa. Moni asui vielä maaseudulla ilman vesivessaa tai edes juoksevaa vettä. Sähköäkään ei kaikilla ollut.
Kaiken kaikkiaan aika on kullannut muistot. Mielikuvat ja tilastot eivät vastaa toisiaan. Erityisesti, koska kaikkien aikojen noususuhdanne osui aivan 80-luvun loppuun, joten se jäi parhaiten mieleen.
Ennen oli huonommin kuin muistat.
Nykyisyys on parempi kuin uskot.
Huomista et osaa edes kuvitella.
Okei, laitan tuon Atrian uutuuden: mikropitzzan mikroon ja yritän silläaikaa suoristaa otsatukan permanentin
Eläkeikäiset viettää aikaansa palstalla. Elämänsä parhaat hetket ajoittuu 80-luvulle ;)
Huippuaikaa! Kaikki ylioppilaat pääsivät yliopistoon ja Abba voitti Euroviisut. Nokia oli noussa ja ihmiset asuivat omakotitaloissa kaupunkien keskustassa. Kaikilla naapureilla oli varaa uuteen mersuun ja kaukomatkoihin. Mummovainaallakin oli muistaakseni kullatut hanat. Nettikin oli jo aika monella.
Ihmiset olivat ystävällisempiä, terveempiä ja älykkäämpiä. Jokaisessa korttelissa oli pankki, kauppa ja lääkäri, jonne pääsi yölläkin jonottamatta. Sitten tuli dementia, jonka seurauksena muisti on heikentynyt ja aika kullannut muistot...
Hyvät ajat päättyivät vuoteen 1999
Koska se nyt vaan oli yksinkertaisesti huippua aikaa. Ei ollut tätä some/belfie/selfie/minäminäminä kulttuuria ja oman naaman ja pe*seen tunkemista joka paikkaan.