Onneksi minä en ole julkisuuden henkilö. Minusta voisi kaivaa vaikka mitä törkyä kaiken kansan pällisteltäväksi, vaikka olen oikeasti fiksu, hyvätapainen ja luotettava kansalainen.
Kukapa meistä ei olisi sanonut rumaa sanaa kanssaeläjistään, jotka esiintyvät esimerkiksi television kykykilpailuissa? Ihasteletteko te omilla kotisohvillanne vuorotellen jokaista, vai sanotteko joskus "no toi ei kyllä osaa laulaa" tai "onpa tolla ruma mekko". Tai katsoneet merkitsevästi ystävääsi tai puolisoasi, kun kadulla on tullut vastaan joku todella (teidän mielestänne) outo tyyppi? Olette luoneet hänestä kuvan tuntematta ihmistä ja kenties mollanneet?
Entäpä sitten nuoruudessa? Ainakin 90-luvulla muistan ne joulupäivälliset, jolloin isovaari varoitteli Suomeen tulevista "rättipäistä" (eli muslimeista) ja sanoi, että niistä pitää pysyä kaukana. Joo, pysyn kaukana, vastattiin. Oletteko te joka kerta n-sanan kuultuanne nousseet pitämään älämölöä siitä, miten sitä sanaa ei tulisi käyttää? Minä en. Olen hyvin voinut kävellä ohi, kun olen tuollaiseen vaikka kadulla törmännyt.
Kukaan ei ole synnitön tai puhdas pulmunen. Joskus tulee virhelyöntejä ja tulee sanottua typeriä asioita. Kuten nyt Brother Christmas. Minä olen ihan yhtä hyvä ja huono ihminen kuin hän, mutta hän taitaa vetää pidemmän korren siinä, että tekee oikeasti hyväntekeväisyyttä. Oma hyväntekeväisyyteni rajoittuu ehkä kerran viidessä vuodessa Unicef-korttipakan ostamiseen joulun aikaan. Ei ole oikeutta arvostella pätkääkään Brother Christmasin toimintaa, huoritteli tai halveksui sitten ihan ketä vaan.
Kommentit (9)
Ja mikä pahinta, ollaan kaikki varmasti unohdettu suurin osa noista asioista, joista voisi myöhemmin vetää jos jonkinlaisia lööppejä.
Meillä kotisohvalla kyytiä saa niin poliitikot kuin turhat julkkiksetkin, naapurit, lasten kavereiden vanhemmat, joskus opettajat, omat sukulaiset..
Apua, jos kaikki tuo puhe olisikin yhtäkkiä jossain julkisuudessa. Vajoaisin maan alle. "Maija Meikäläinen haukkuu kovasanaisesti naapurin hellyyttävää mummoa kyyläksi".
Seli seli ja hölö hölö.
Minulla ei ainakaan ole tapana kirjoittaa mitään paskaa kenestäkään.
Miettikää vähän mitä kirjoittelette, niin ei tarvi pelätä seurauksia.
Roskaväki pitää huorittelua ihan normaalina jutusteluna. Ei se ole sitä.
Vierailija kirjoitti:
Seli seli ja hölö hölö.
Minulla ei ainakaan ole tapana kirjoittaa mitään paskaa kenestäkään.
Miettikää vähän mitä kirjoittelette, niin ei tarvi pelätä seurauksia.
Väitätkö tosissaan, ettet ole KOSKAAN elämäsi aikana kirjoittanut puolikastakaan negatiivista asiaa kenestäkään? Ikinä? Et luokkakavereistasi päiväkirjoihisi? Et lähettänyt ikinä nuoruudessasi tekstiviestiä, jossa haukkuisit tai arvostelisit jotakuta? Et ole ikinä kirjoittanut edes anonyymisti tällaisille törkypalstoille mitään negatiivista kenestäkään?
Wau. Uskomatonta. Niin uskomatonta, etten oikeasti usko.
Vierailija kirjoitti:
Roskaväki pitää huorittelua ihan normaalina jutusteluna. Ei se ole sitä.
Minä olen konservatiivikristitty. Ujo introvertti, joka on kasvanut herran nuhteessa. En usko, että kukaan uskoisi, että sanoisin ikinä kenestäkään mitään pahaa. Enkä sanokaan. Mutta olen silti teini-ikäisenä sanonut yhtä luokkakaveriani huoraksi, kun se harrasti seksiä toisen luokkakaverin kanssa viinapullosta. Muistan sen ikuisesti, koska huorittelu ei todellakaan kuulu sanavarastooni.
Niin. Olen siis kyllä huoritellut, vaikken todellakaan ole roskaväkeä tai hyväksy sellaista käytöstä keneltäkään, edes itseltäni.
Minulla on hassu päiväunihaave jossa olen menestyvä kirjailija ja pääsen radiohaastatteluihin ja Pitääkö olla huolissaan -formaattiin kättelemään Miika Nousiaista, Tuomas Kyröä ja Kari Hotakaista. Olen myös miettinyt että minustahan saisi kaivettua vaikka mitä paskaa nuoruudestani, eikä auttaisi selitellä asiayhteyden irroittamisella.
Toisaalta nuo asiat ovat hyvinkin siellä menneisyydessä, enkä voisi kuvitellakkaan tekeväni, sanovani tai edes ajattelevani enää samalla tavoin. Enkä myöskään esitä parempaa kuin mitä tällä hetkellä olen, eli aika keskiverto kusipää.
Jos viittaat veli joulupukkiin niin kyllä rajuilla vitseillä ja törkeällä käytöksellä on hiuksenhieno ero. Huorittelulle ei löydy lieventäviä asianhaaroja. Synonyymeille ehkä, mutta huorittelulle ei. Muistatteko vielä #loskatsuuhun ? Siinä toinen, jolle ei löydy ymmärrettävää selitystä. Ketä naurattaa ajatus siitä, että työtään tehneelle naisihmiselle pantaisiin suuhun kostoksi tai mitä tämä hashtag nyt alunperin tarkoittikaan.
Mietin ihan samaa. Olisi ihan järkyttävää, jos joku kuulisi minun juttuja, mitä puhun mieheni kanssa.. Vaikka elän homosuhteessa, aika monta ihmistä on tullut leimattua.... vaikka oikeasti tuenkin seksuaalivähemmistöjä ja prideissäkin käyn vuosittain.