Lue keskustelun säännöt.
Teille jotka ette ymmärrä miten "jollakin ei ole tilaa uusille ystäville"
26.02.2018 |
Kaivoin kalenterini ja laitan esimerkin kahdelta viime viikoltani. Ehkä valottaisi asiaa?
Ma: aamuvuoro, sen jälkeen kotiin, äitini tuli kahville, loppuillan siivosin ja tein ruokaa ja autoin lapsia läksyissä
Ti: aamuvuoro, kaupan kautta kotiin, toinen muksu harrastukseen, itse iltalenkille ystävä A:n kanssa
Ke: iltavuoro, sitä ennen aamulla muksut kouluun, pyykkäystä ja itse tein ruoat valmiiksi ja lapsille kotiintulovälipalat.
To: aamuvuoro, ilta miesystävän luona vierailulla
Pe: vapaapäivä, lapset kouluun, itse salille ystävä B:n kanssa, ilta lasten kanssa ja kotihommia
La: vapaapäivä, aamupäivällä veli perheineen kylässä syömässä, ilta miesystävän kanssa
Su: aamupäivä miesystävän kanssa, iltavuoroon sen jälkeen
Ma: aamuvuoro, sen jälkeen kotihommia ja illalla ystävä C:n kanssa elokuviin
Ti: iltavuoro, sitä ennen itsekseen salille ja tein ruoat
Ke: muksut kouluun, siivous ja pyykkäys, siskon kanssa maratonpuhelu ja sit iltavuoroon
To: aamuvuoro, illalla lenkillä ystävä A:n kanssa ja loppuaika lasten kanssa
Pe: vapaa, lapset kouluun, käynti vanhemmilla, serkku illalla kylässä
La: aamuvuoro, ilta lasten ja miesystävän kanssa
Su: vapaa, salilla ystävä B:n kanssa, ilta YKSIN akkuja ladaten!!
...niin että mihin väliin lisäystäviä? Nyt olen jo jättänyt mm. eräässä yhdistyksessä toimimisen pois sekä lopettanut tanssiharrastuksen, ei riitä aika ja kaipaan ihan helkkaristi aikaa ihan vain itselleni! Kaverit D ja E ehtivät noina viikkoina myös viestitellä ja kysellä, koska mulla aikaa nähdä...no, ei ollu, valitettavasti.
Kommentit (31)
Vierailija kirjoitti:
Miksi joillekin kerääntyy paljon ystäviä ja toisilla ei ole yhtäkään?
Joskus ystävättömyyden syy on kärsimättömyys. Kun tutustutaan uuteen ihmiseen, ei hyväksytä sitä, että tällä ihmisellä on jo hyviä ystäviä ja tämä ihminen haluaa pitää ensisijaisesti huolen olemassaolevista ystävyyssuhteistaan ja uusi tuttavuus tulee vasta ystävien jälkeen. Tuttavuuden kehittyminen ensin kaveruudeksi ja siitä ystävyydeksi voi kestää vuosia. Jos sinä aikana ei hyväksy, että on se, jota viimeisenä kysytään mukaan, ystävyyttä ei todennäköisesti pääse syntymäänkään.
Tai sitten tutustutaan "sarjaystävystyjiin", joille ystävyys ei merkitsekään mitään muuta kuin hetkellistä yhdessäoloa ja sen jälkeen tutustutaan uuteen ja vanhat ystävät voivat jäädä menneisyyteen. Tällöin ystävätön ei ehdi oikeasti edes ystävystyä, kun toinen jo jatkaa matkaansa uusien ihmissuhteidensa kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä tykkään olla paljon itsekseni. Minulla on myös mies ja pieni vauva. Siltikin minulla on tilaa uusille ystäville, JOS he sattuvat olemaan sellaisia, jotka ovat niin kiinnostavia ja ihania ihmisiä, että heille haluaa tehdä elämässään tilaa. Jokaisella on aikaa siihen mihin ihan oikeasti haluaa sitä käyttää.
Mihin väliin olisit laittanut uuden ystävän mun viikkoihin? Mitä olisin jättänyt pois? Lasten kanssa olon? Hyvien ystävieni tapaamisen? Liikunnan? Vanhemmilla käynnin? Kahteen viikkoon yhden ainoan rauhallisen yksinäisen illan? Ruoanlaiton?
Mä olen sitä mieltä, että elän ruuhkavuosia. Kaikkeen ei vaan pysty eikä ehdi, vaikka haluaisikin. En ole yli-ihminen.
-ap
Kuulostat ihan tyytyväiseltä tilanteeseesi, miksi edes tuhlaat aikaasi keskusteluun sinulle itseselvästä asiasta?
!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä tykkään olla paljon itsekseni. Minulla on myös mies ja pieni vauva. Siltikin minulla on tilaa uusille ystäville, JOS he sattuvat olemaan sellaisia, jotka ovat niin kiinnostavia ja ihania ihmisiä, että heille haluaa tehdä elämässään tilaa. Jokaisella on aikaa siihen mihin ihan oikeasti haluaa sitä käyttää.
Mihin väliin olisit laittanut uuden ystävän mun viikkoihin? Mitä olisin jättänyt pois? Lasten kanssa olon? Hyvien ystävieni tapaamisen? Liikunnan? Vanhemmilla käynnin? Kahteen viikkoon yhden ainoan rauhallisen yksinäisen illan? Ruoanlaiton?
Mä olen sitä mieltä, että elän ruuhkavuosia. Kaikkeen ei vaan pysty eikä ehdi, vaikka haluaisikin. En ole yli-ihminen.
-ap
Kuulostat ihan tyytyväiseltä tilanteeseesi, miksi edes tuhlaat aikaasi keskusteluun sinulle itseselvästä asiasta?
Minä olenkin tilanteeseeni tyytyväinen, arkeni on kiireistä mutta hyvää, omaa aikaa tosin kaipaisin enemmän, mutta se on työn alla...
Avaukseni ja keskusteluni SYY on otsikossa, jos se meni sulta näköjään ohi. Jotkut eivät täällä tahdo millään ymmärtää, miten ei voi olla aikaa uusille ystäville. Asiaa valottaakseni kerroin omasta arjestani. Eli mulla on jo tarpeeksi ystäviä ja läheisiä ja arki täynnä, ei ole aikaa ja sen vuoksi haluakaan enää saada lisää ystäviä. Enkä varmasti ole ainut, jolla näin.
-ap
Nyt pitäisi vielä tietää että mitä h#lvettiä teen tällä tiedolla? Ole kenen kanssa olet, ei vaikuta minun elämääni. Ei tänne tarvitse listata elämän aikatauluja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pyykkäystä ja ruuanlaittoa nyt tekee jokainen, jotenkin hassua luetella kotitöitä syyksi siihen ettei ole "tilaa uusille ystäville". On ihan ok sanoa ettei yksinkertaisesti kiinnosta tutustua uusiin ihmisiin.
Vierailija kirjoitti:
Miksi joillekin kerääntyy paljon ystäviä ja toisilla ei ole yhtäkään?
Mä luulen, että suurin osa suomalaisista on niitä, joille riittää vain muutama ystävä perheen ja sukulaisten lisäksi. Niitä, jotka haluavat tavata ja pitää yhteyttä ystäviinsä useammin kuin vain pari kertaa vuodessa. Jotka haluavat ylläpitää ystävyyssuhteitaan. Ystävättömästä sellainen ihminen luultavasti tuntuisikin parhaalta vaihtoehdolta myös omaksi ystäväksi, mutta koska uusi ystävä vie aina pois aikaa aiemmilta ystäviltä, nämä ihmiset eivät kaipaa enempää ystävyyssuhteita. Ystävättömien pitäisikin koittaa tutustua niihin ekstrovertteihin duracel-pupuihin, joilla voi olla vaikka sata ystävää ja kaikille riittää aikaa. Tai sitten koittaa ystävystyä toisen ystävättömän kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis merkitseekö joku tosiaan aloittajan tapaan kalenteriin jotain pyykinpesua tai lasten viemistä kouluun?
Mun arkipäivä: herätys, töihin, kotiin, urheilua, harrastuksia, miehen kanssa seurustelua, nukkumaan.
Viikonloppu: pitkään nukkuminen, urheilua, harrastuksia, miehen kanssa seurustelua, nukkumaan.
Enkä halua ystäviä tähän häiritsemään. Olen epäsosiaalinen vela.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuttu tilanne. Mulla on neljä läheistä ystävää ja sen lisäksi muutama kaukaisempi, joiden kanssa ei olla viikoittain tekemisissä. Sitten on perhe ja sukulaisia. Työkaverissa on yksi, jonka kanssa tapaamme vapaalla harvakseltaan ja se sopii meille. Elämässä on harrastuksia, reissaamista, lasten kaveri- ja harrastuskuviot, joissa vielä me vanhemmat ollaan mukana, tavallisen kotiarjen ohessa. Minulla myös oli sama tilanne, että yksi työkaveri alkoi rakentaa ystävyyttä kanssani. Kävimmekin yhdessä teatterissa ja konserteissa ja myös jumpassa. Mutta hänestä tuli todellinen rasite, kun olisi joka viikko olla tekemässä yhdessä jotain. Jo maanantaina alkoi jankkaus, että mitä teen silloin ja silloin ja mennäänkö sinne ja tuonne. Tämän olisin vielä jaksanut, mutta kun ei millään tajunnut, jos mulla oli kalenteri buukattu kuukaudeksi eteenpäin. Ei siis uskonut, että voi niin pitkälle olla suunnitelmia joka viikolle ja että välillä halusin pitää myös lepopäiviä. Kiukutteli sitten töissä minulle, kun en voinut hänen suunnitelmissaan pysyä. Mun oli pakko ottaa etäisyyttä, kun toinen käyttäytyi työpaikalla kuin mustasukkainen puoliso. Halusi tietää tarkat ajat ketä tapasin, missä ja milloin tai minne olin menossa vapaa-ajallani, stalkkasi Facebookissa kavereita, sukulaisia, päivityksiä jne. Hän oli itse perheetön ja varmaan karkoitti vähäisetkin ystävät tuolla intensiivisyydellään. Välimme viilenivät lopulta niin, että työntekeminenkin yhdessä hankaloitui. En koskaan enää sotke työtä ja ystävyyttä, jos mulla vähänkään tulee olo et toinen odottaa enemmän. Tämän toisen työkaveriystävän kanssa on normaali, koska molemmilla on yhtä kiireinen elämä.
Muutamia vuosia sitten olin täysin yksin, ja kesti aikansa että löysi ystäviä. Vaikea löytää samankaltaisia ihmisiä ja vielä vaikeampi ihmisiä joita kiinnostaa ja joilla on aikaa. Nyt olen löytänyt läheisiä, eikä aika riitä kaikille tarpeeksi eikä uusille ainakaan. Joskus menee kuukausia että kerkeää taas näkemään jotain. Mutta sellaista se on, tärkeintä on vain että ystävyyttä haluaville on rehellinen. Roikottaminen ja ajan tuhlaaminen ystävyyttä haluavalta tekosyillä on törkeää.