Kyllä, olen ruma, koittakaa kestää miehet

Olen ylipainoinen nainen, ja yritän kovasti päästä eroon ylimääräisistä kiloistani. Käyn kävelyllä, hölkkäämässä ja salilla. Teen salilla tosissani töitä ja yritän välttää katsekontaktia muihin. Jossain kohtaa kuitenkin, kun luulevat etten huomaa, katson teihin päihin ja huomaan se inhotuksen katseen, naureskelun. Tai pelkkä tuijotus, tiedän mitä ajattelette. Ei varmaan tule mieleen, että itsellä on jo paha olo kropassani. Sattui ihan helvetisti ne katseet ja ilmeet. Luulin, että aikuisten ihmisten salilla ei tällaista olisi, mutta olin väärässä. Ymmärtäisin jotenkin jos keski-ikä olisi jotain 20 v pintaan. Muutenkin hyljeksitty ja ruma olo tiedä ettei kukaan minusta voi kiinnostua fyysisesti. Voisiko saada treenata rauhassa. Ymmärrän senkin kuinka vaikea sinne on kenenkään yhtään vielä painavamman tulla harjoittelemaan, jos naamoja väännellään. En mielestäni ole kasvoista ruma, mutta ilmeisesti se fyysisen ulkomuodon rumuus oikeuttaa käyttäytymään noin toista kohtaan. Olin jo innostunut asiasta, mutta alkaa pikku hiljaa tuntua siltä, että en halua olla tuollaisen arvostelun kohteena.