Lue keskustelun säännöt.
Pitkävihainen, tunnekylmä äiti
kaltoinkohdeltu
25.02.2018 |
Mietin tässä nuorena aikuisena, pistäisinkö välit poikki vanhempiini, etenkin äitiini. On tunnekylmä ja pitkävihainen tapaus. Yritin 18-vuotiaana itsemurhaa, äiti ei tullut edes sairaalaan katsomaan. Ei uskonut kun opettaja soitti ja pyysi vanhempia viemään mut psykiatrille ala-asteella kun olin koulukiusattu. Kun "eihän meidän lapsessa ole mitään vikaa." Kun veljeni teki kuolemaa, uhosi ettei mene hänen hautajaisiinsa (koska veli oli pistänyt välit poikki) Kuritti ollessani lapsi fyysisesti ja käytti henkistä väkivaltaa, haukkui jne. Kertoi myös, että olen vahinkolapsi ja että jos olisi tiennyt paremmin, ei koskaan olisi tehnyt lapsia. Avautui myös siitä, kuinka isäni rakasti veljeäni eniten. Sanoo siis ilkeitä ja loukkavia asioita tahallaan. Haukkui minut myös narsistiksi, kun olen kuulemma niin vaikea ihminen. Terapeuttini mielestä on laiminlyönyt minua pahasti. Mitä itse tekisitte tekisitte tilanteessani?
Kommentit (37)
Onkohan meillä sama äiti? Olen itse elänyt lapsuuteni ja nuoruuteni todella julman äidin vaikutuksen alaisena. Hän halveksui kaikkea heikkoutta ja tunteiden osoittaminen oli heikkoutta. Nöyryyttäminen ja eristäminen kuului rangaistusmetodeihin ja äiti nautti sadististen rangaistusten antamisesta. Mm. ystävyyssuhteiden kieltäminen (tai minun nolaaminen ystävieni edessä toistuvasti), oli aivan peruskauraa. Äiti riitaantui isäni vanhempien kanssa varmaan 20 vuotta sitten, ja kun näistä aika jätti, äiti ei suostunut menemään hautajaisiin koska oli kuulemma näin silloin 20 vuotta sitten päättänyt.
Kun aloin odottaa esikoistani, äiti suuttui asiasta verisesti (en ollut naimisissa lapsen isän kanssa) ja laittoi välit poikki kuultuaan raskausuutisesta. Ei sitten kuukausiin ollut missään yhteydessä, synnytyssairaalaan marssi kuitenkin sivuuttaen minut täysin mutta vaatien lapsen tapaamista. Tästä on 10 vuotta aikaa eikä äiti ole vieläkään antanut minulle anteeksi. Hän ei ole 10 vuoteen kysynyt miten minulla menee, hän on ainoastaan lapseeni liittyvissä asioissa kanssani tekemisissä. Minut eristettiin perheestä ja äidin vaatimuksesta en saanut enää kutsuja perheen yhteisiin juttuihin. Olin kuulemma pilannut äitini maineen hankkimalla äpärälapsen. Asiaa ei parantanut se että menin myöhemmin naimisiin lapsen isän kanssa.
En tunne äitiäni kohtaan minkään sortin rakkautta, ja olen varma että hän on psykopaatti tai narsisti. Hänen uskomaton kostonhimonsa ja pitkävihaisuutensa on raakaa, eikä siltä välty kukaan joka tekee vastoin hänen tahtoaan. En ole isänikään kanssa tekemisissä, sillä en arvosta hänen pelkurimaisuuttaan. Hän ei suojellut meitä lapsia äidiltä, kun olisimme sitä tarvinneet, eikä hän ole koskaan asettunut äitiäni vastaan.
Minun maailmassani minulla ei ole äitiä, enkä koe että kärsisin siitä kovinkaan paljon sillä olen saanut tilalle paljon parempia ihmisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Otan osaa ap ☹ Itsellä myös narsistinen äiti, joka käyttäytyi samoin kuin sinun äitisi ja lopulta oman mielenterveyden takia laitoin välimme poikki. Äitini ei koskaan pyytänyt anteeksi loukkauksiaan ja oman lapsen saatuani vihdoin tajusin etten halua viedä lastani tunnekylmän ja häiriintyneen ihmisen lähelle
Kaikki mitä rakastin -kirjoittajan kokemus myös takuulla ihmisistä. Edes hänen oma lapsensa ei halunnut hänen lähelleen. Kuoli kohtuun.
älä vastaa vihalla, kaikki mitä rakastin voi itse erittäin huonosti ja yrittää jotenkin vointiaan kohentaa. ymmärtäkäämme hiljaisesti vieressä kommentoimatta pahalla. hän ei tiedä mitä hän tekee, katsokoon mallia ja toivottavasti jotain hyvää tuntuu hänenkin sydämessään
Vai vielä fyysistäkin väkivaltaa.. Tää oli taas uutta.
Vai on sulla taas tänään velikin.
Vierailija kirjoitti:
Onkohan meillä sama äiti? Olen itse elänyt lapsuuteni ja nuoruuteni todella julman äidin vaikutuksen alaisena. Hän halveksui kaikkea heikkoutta ja tunteiden osoittaminen oli heikkoutta. Nöyryyttäminen ja eristäminen kuului rangaistusmetodeihin ja äiti nautti sadististen rangaistusten antamisesta. Mm. ystävyyssuhteiden kieltäminen (tai minun nolaaminen ystävieni edessä toistuvasti), oli aivan peruskauraa. Äiti riitaantui isäni vanhempien kanssa varmaan 20 vuotta sitten, ja kun näistä aika jätti, äiti ei suostunut menemään hautajaisiin koska oli kuulemma näin silloin 20 vuotta sitten päättänyt.
Kun aloin odottaa esikoistani, äiti suuttui asiasta verisesti (en ollut naimisissa lapsen isän kanssa) ja laittoi välit poikki kuultuaan raskausuutisesta. Ei sitten kuukausiin ollut missään yhteydessä, synnytyssairaalaan marssi kuitenkin sivuuttaen minut täysin mutta vaatien lapsen tapaamista. Tästä on 10 vuotta aikaa eikä äiti ole vieläkään antanut minulle anteeksi. Hän ei ole 10 vuoteen kysynyt miten minulla menee, hän on ainoastaan lapseeni liittyvissä asioissa kanssani tekemisissä. Minut eristettiin perheestä ja äidin vaatimuksesta en saanut enää kutsuja perheen yhteisiin juttuihin. Olin kuulemma pilannut äitini maineen hankkimalla äpärälapsen. Asiaa ei parantanut se että menin myöhemmin naimisiin lapsen isän kanssa.
En tunne äitiäni kohtaan minkään sortin rakkautta, ja olen varma että hän on psykopaatti tai narsisti. Hänen uskomaton kostonhimonsa ja pitkävihaisuutensa on raakaa, eikä siltä välty kukaan joka tekee vastoin hänen tahtoaan. En ole isänikään kanssa tekemisissä, sillä en arvosta hänen pelkurimaisuuttaan. Hän ei suojellut meitä lapsia äidiltä, kun olisimme sitä tarvinneet, eikä hän ole koskaan asettunut äitiäni vastaan.
Minun maailmassani minulla ei ole äitiä, enkä koe että kärsisin siitä kovinkaan paljon sillä olen saanut tilalle paljon parempia ihmisiä.
Näitä on niin raskasta lukea, silti jotenkin surullisesti jeesaa kun tietää ettei ole ihan yksin.
Voimia, kohti huomista, kohti valoa, kohti rakkautta kohti voimaantumista, kohti onnea.
Olen satavarma, että "kaikki mitä rakastin" on vaan trolli ja joku teinijonne pilailee. Lukekaa sen kommentteja ja miettikää vähän 😃 Eihän kukaan ihminen voi oikeesti olla tuollainen? Kirjoittaakin kuin joku lukihäiriöinen ja bloginkin on "yllättäen" laittanut salaiseksi kun saanut varmaan niin paljon haukkuja
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vai vielä fyysistäkin väkivaltaa.. Tää oli taas uutta.
Vai on sulla taas tänään velikin.
Miksi pyörit täällä kun ei kiinnosta ja on vain ilkeää sanottavaa? Masokisti?
Muistetaan nyt että kivari on psyykkisesti todella sairas tyyppi joka keksii järkyttäviä tarinoita saadakseen huomiota.
Nyt kävi jonkun kimppuun taas hullun raivolla..
Eikö sun pitäisi olla töissä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vai vielä fyysistäkin väkivaltaa.. Tää oli taas uutta.
Vai on sulla taas tänään velikin.Miksi pyörit täällä kun ei kiinnosta ja on vain ilkeää sanottavaa? Masokisti?
Mikä herranjumala hepuli sulla nyt tänä aamuna on? Näitkö jonkun pahan unen vai jäikö lääkkeet ottamatta?
Vierailija kirjoitti:
Muistetaan nyt että kivari on psyykkisesti todella sairas tyyppi joka keksii järkyttäviä tarinoita saadakseen huomiota.
Nyt kävi jonkun kimppuun taas hullun raivolla..
Eikö sun pitäisi olla töissä?
Minusta Sinä rakas olet huomionkipeä lapsonen aikuisten joukossa. Haleja ja pusuja kullalle.
T. "äitisi"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistetaan nyt että kivari on psyykkisesti todella sairas tyyppi joka keksii järkyttäviä tarinoita saadakseen huomiota.
Nyt kävi jonkun kimppuun taas hullun raivolla..
Eikö sun pitäisi olla töissä?Minusta Sinä rakas olet huomionkipeä lapsonen aikuisten joukossa. Haleja ja pusuja kullalle.
T. "äitisi"
Mitä ihmettä nyt oikeasti nyt taas? Eikö sulle löytyisi mitään paikkaa mihin mennä välillä levähtämään?
Ihan totta, kerroit että olet töissä.. Missä ihmeessä kaltaisesi voi muka työskennellä!? Olet aina aamupäivästä täällä sekoilemassa..
Ap mulla samanlainen äiti kun sulla, haukkunut myös lapsiani (ovat rumia ja vammaisen näköisiä). Välit poikki. Heti. Raskasta on olla välit poikki mutta sata kertaa raskasmpaa on pitää tuollainen äiti elämässä mukana. Ei mulla muuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap mulla samanlainen äiti kun sulla, haukkunut myös lapsiani (ovat rumia ja vammaisen näköisiä). Välit poikki. Heti. Raskasta on olla välit poikki mutta sata kertaa raskasmpaa on pitää tuollainen äiti elämässä mukana. Ei mulla muuta.
Just näin. mä taistelin itse pitkään välien menon välttämiseksi, mutta vihdoin tuli mitta täyteen ja tajusin etten voi yksin pelastaa mitään välejä kun tahtoa ei ole molemminpuolista. nyt olen yksin ,mutta vapaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap mulla samanlainen äiti kun sulla, haukkunut myös lapsiani (ovat rumia ja vammaisen näköisiä). Välit poikki. Heti. Raskasta on olla välit poikki mutta sata kertaa raskasmpaa on pitää tuollainen äiti elämässä mukana. Ei mulla muuta.
Just näin. mä taistelin itse pitkään välien menon välttämiseksi, mutta vihdoin tuli mitta täyteen ja tajusin etten voi yksin pelastaa mitään välejä kun tahtoa ei ole molemminpuolista. nyt olen yksin ,mutta vapaa.
Niin..
Nyt olet vapaa. Mietit äitiä vaan joka minuutti ja mietit miten saada keski-ikäisenä vielä äitin huomiota..
Vaikka nyt vois viedä sen ovelle jonkun kyltin niin naapurit näkee yms yms tai soitella sille häirikköpuheluita..
älä kerro mulle miltä musta tuntuu, tiedän ja tunnen itse ihan hyvin tilanteeni :)
mutta Sinulla tuntuu olevan todella vaikeaa. haluaisitko hieman avata omaa tilannettasi? vaikeaa kotona?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap mulla samanlainen äiti kun sulla, haukkunut myös lapsiani (ovat rumia ja vammaisen näköisiä). Välit poikki. Heti. Raskasta on olla välit poikki mutta sata kertaa raskasmpaa on pitää tuollainen äiti elämässä mukana. Ei mulla muuta.
Just näin. mä taistelin itse pitkään välien menon välttämiseksi, mutta vihdoin tuli mitta täyteen ja tajusin etten voi yksin pelastaa mitään välejä kun tahtoa ei ole molemminpuolista. nyt olen yksin ,mutta vapaa.
Niin..
Nyt olet vapaa. Mietit äitiä vaan joka minuutti ja mietit miten saada keski-ikäisenä vielä äitin huomiota..
Vaikka nyt vois viedä sen ovelle jonkun kyltin niin naapurit näkee yms yms tai soitella sille häirikköpuheluita..älä kerro mulle miltä musta tuntuu, tiedän ja tunnen itse ihan hyvin tilanteeni :)
mutta Sinulla tuntuu olevan todella vaikeaa. haluaisitko hieman avata omaa tilannettasi? vaikeaa kotona?
Eiku niin ihana toi et en voi yksin parantaa välejämme...
Sun äitis laittaisi varmaan juhlat pystyyn kun sinusta pääsisi.. :D
sun asenteellasi ja suhtautumisellasi ei pitkälle mennä kuten oletkin varmasti huomannut. ihan ystävällisesti kehotan miettimään sitä omaa suhtautumistasi toisiin ihmisiin, tai ehkä eniten mieti miten voit ITSESI kanssa.
mä en voi sille mitään, että olen kiltti mutta mä näen semmosen haavoitetun sielun sussa joka kamppailee ja taistelee, käy läpi paljon juttui. mä toivon sulle Voimia <3
Äitisihän on aivan häiriintynyt! Laittaisin välit poikki tai todella minimiin vaikka varmasti vaikeaa. Tuollainen ihmissuhde kuitenkin tekee sinulle vain tuhoa!
Vierailija kirjoitti:
Äitisihän on aivan häiriintynyt! Laittaisin välit poikki tai todella minimiin vaikka varmasti vaikeaa. Tuollainen ihmissuhde kuitenkin tekee sinulle vain tuhoa!
Joo on on. Ihan kukkelikuu.
itselläni hyvin vaikea perhehistorian lisäksi narsistinen mummi, yllättäen, joka viimeiseksi sanoikseen minulle piruili " ettei sulla ole edes äitiä, äitis hylkäsi sinut, heh"
mummi elää toki edelleen, mutta ei enää minulle.
Take no shit. take no shit.
Ikä on vain numeroita. Jos ihminen ei itse käsittele ongelmiaan ja halua kasvaa ihmisenä hae apua, mikään vanhempi titteli tai isovanhempi titteli ei merkkaa mitään. tuntuu, että minä tässä olen joutunutu yksin kakaralaumaa kasvattamaan ja hoivaamaan. en jaksanut enempää koska avun tarve oli mittaamaton ja kiitostakaan ei herunut. joten välit poikki, hyvin kovilla sanoilla mitä olen itkenyt omia sanojani, mutta olo on helpottunut jos näin voi sanoa. tämä oli ainoa keino.