Viikko mummolassa - telkka päällä koko viikon ja urheiluselostukset huutaa

Kenen leipää syöt sen lauluja laulat. Tai: talo elää tavallaan, vieraat tulee ajallaan (ja jotkut ymmärtävät lähteäkin). 

Jos isovanhemmat haluavat seurata urheilua niin saavat seurata, mitvit te siellä olette olleet pilaamassa heidän olympialaisten seurantaa. Miten olis jos keksisitte jonkun muun paikan lorvia, esim. vaikka omissa nurkissanne.

Monet lapset innostuvat urheilusta nimenomaa seuraamalla kilpaurheilua. Varsinkin näin olympialaisten aikaan voi löytyä uusia kiinnostavia lajeja joita voisi kokeilla.

Miksi nuohoat toisten nurkissa? Mä pysyn kotona ja teen mitä haluan. Lapset myös.

Olipa juntti ajatusmaailman ap:llä. Myös urheilun seuraaminen on eräänlaista kulttuuria. Myös itse ehtii urheilla, jos halua ja intoa on.

Vierailija kirjoitti:

Olemme olleet koko perheen kanssa mummolassa hiihtolomaviikon. Isovanhemmat avaavat tekevision viimeistään seitsemältä ja urheilua katsotaan koko päivä aamusta iltaan. Kauhean stressaavaa.

Lapset tietysti liimautuivat ruudun eteen.

Urheilun katsominen on minusta äärimmäisen junttia ja sivistymätöntä enkä haluaisi kasvattaa lapsiani moiseen. Onneksi mummolasta pääsee hiihtämään, uimahalliin, pulkkamäkeen ja muihin kivoihin hommiin lasten kanssa.

Kasvatamme lapsemme urheilemaan itse, lukemaan, keskustelemaan, leikkimään ja pelaamaan, ajattelemaan, tuntemaan musiikkia ja kulttuuria jne. Oksettaa suorastaan, miten joillekin urheilun katsominen on kuin joku uskonto. Mitä hemmetin väliä sillä on, miten joku hiihtäjä pärjää? Miten se vaikuttaa elämäämme mitenkään?

Käytöstapoja ette silti näköjään opeta!

Minun isä kuuntelee uutisia joka halvatun tunti, ja tv huutaa niin, että korvat meinaa haljeta :)

Ei kai sinne pakko ole mennä?

Vierailija kirjoitti:

Olemme olleet koko perheen kanssa mummolassa hiihtolomaviikon. Isovanhemmat avaavat tekevision viimeistään seitsemältä ja urheilua katsotaan koko päivä aamusta iltaan. Kauhean stressaavaa.

Lapset tietysti liimautuivat ruudun eteen.

Urheilun katsominen on minusta äärimmäisen junttia ja sivistymätöntä enkä haluaisi kasvattaa lapsiani moiseen. Onneksi mummolasta pääsee hiihtämään, uimahalliin, pulkkamäkeen ja muihin kivoihin hommiin lasten kanssa.

Kasvatamme lapsemme urheilemaan itse, lukemaan, keskustelemaan, leikkimään ja pelaamaan, ajattelemaan, tuntemaan musiikkia ja kulttuuria jne. Oksettaa suorastaan, miten joillekin urheilun katsominen on kuin joku uskonto. Mitä hemmetin väliä sillä on, miten joku hiihtäjä pärjää? Miten se vaikuttaa elämäämme mitenkään?

Kyllä sä kuule vaikutat kasvattavasi lapsesi nimenomaan juntteuteen ja sivistymättömyyteen ihan itse.

Tv n huudattamista voisi tosiaan vähentää kun on vieraita, ainakin rauhoittaa ruoka- ajat ja keksiä jotain yhteistä menemistä tai tekemistä. Ei omaa elämää nyt vieraiden takia tarvitse täysin mullistaa, mutta huomaavaisuus olisi kiva myös lähisuvun kesken. Lyhentäkää kyläilyaikoja?

Vierailija kirjoitti:

Tv n huudattamista voisi tosiaan vähentää kun on vieraita, ainakin rauhoittaa ruoka- ajat ja keksiä jotain yhteistä menemistä tai tekemistä. Ei omaa elämää nyt vieraiden takia tarvitse täysin mullistaa, mutta huomaavaisuus olisi kiva myös lähisuvun kesken. Lyhentäkää kyläilyaikoja?

No jos joku tulee VIIKOKSI kakaroineen menoineen ja tuloineen, niin ei noita enää voi "vieraiksi" sanoa. Ovat nurkkiin invasoituneituneita loisia.

Meidät pyydettiin kylään. Koko viikoksi.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Tv n huudattamista voisi tosiaan vähentää kun on vieraita, ainakin rauhoittaa ruoka- ajat ja keksiä jotain yhteistä menemistä tai tekemistä. Ei omaa elämää nyt vieraiden takia tarvitse täysin mullistaa, mutta huomaavaisuus olisi kiva myös lähisuvun kesken. Lyhentäkää kyläilyaikoja?

Jos oma lapsi ja lapsenlapset ovat vieraita, niin silloin voisi olettaa, että eivät majoitu viikoksi.

Meillä on mummolassa sen verran monta huonetta, että vaari saattoi mennä yksinään katsomaan kisoja ja mummi katseli läppäriltä kuuloke korvassa. Hiihtolomalaisete ulkoili 20 asteen pakkasessa 8 tuntia päivässä ja minä katselin ikkunasta, että eivät tee pahojaan. Vähän ne lapset valitti jäätyviä kasvoja,mutta neuvoin vetämään kauluria kasvojen suojaksi.

Vierailija kirjoitti:

Meidät pyydettiin kylään. Koko viikoksi.

Ap

Aina voi kieltäytyä.

Olympialaiset ovat neljän vuoden välein. Minä sanoin mun läheisille, että minä katson kisoja koko ajan, mua ei saa häiritä. On yksi mun harvoja huveja, kun raha ja terveys ei paljoa salli. Tiedän, että on paljon samassa tilanteessa olevia, suokaa tämä meille.

Mun vaari oli intohimoinen urheilija ja penkkiurheilija.

Mulla on hienoja muistoja lapsuudesta, monet niistä kesämökiltä. Muistan kun se tyyliin 40 cm x 40 cm TV vedettiin juuri valmistuneen mökin terassille ja katsottiin Moskovan olympialaisia. Muistan vieläkin kun vettä satoi, vaari teki vihtoja saunaan ja Pertti Karppinen souti kultaa. Vaarilla oli sodan vuoksi hieman huono kuulo, joten se telkkari todella huusi.

Minusta tuli SM-tason urheilija ja vaari oli suurin tukijani. Mulla on edelleen tallessa sähkösanoma jonka vaari lähetti kun voitin ensimmäisen junioreiden SM-kullan.

Innostuin lajistani nimenomaan katsomalla olympialaisia pikkutyttönä.

Villi veikkaus, että ap on appivanhempien luona.

Vierailija kirjoitti:

Villi veikkaus, että ap on appivanhempien luona.

Just meinasin kirjoittaa saman. Että satavarmasti kyseessä on anoppi ja appi.

Urheilun seuraaminen on sivistynyttä. On noloa olla tietämätön suomalaisten menestyksestä

Mä olin kanssa lpsen kanssa mummolassa, jossa katsottiin olympialaisia. Kyllä me sovussa löydettiin sopivat ajat käydä kaupungilla, parissa harrastuskohteessa, uimassa. Sen verran oli pohjoisessa pakkasta, ettei kuhean kauan ulkona viitsinyt olla. Kyllä silti voitiin rauhassa syädä, pelata lutapeliä, korttia ja jutella rauhassa. Ja ei tarvinnut isäntäväenkään luopua urheilun katsomisesta.