Lue keskustelun säännöt.
Apua! Minua kutsuttiin juuri "rouvaksi" kaupassa! Tuntuu tosi vanhalta
22.02.2018 |
Eli läheisessä pikkukaupassa eräs äiti juuri sanoi lapselleen, että "anna rouvalle tilaa". Hui kauheaa, miten vanhalta se tuntuu! Olen kuitenkin "vasta" 31-vuotias. Tuo rouvittelu saa olon tuntumaan ihan joltain 50- tai 60-kymppiseltä.
Nyt hirveä hätä siitä, että näytänkö todella niin vanhalta?
Vai onko tuo "rouva" teidän mielestänne neutraali?
Kommentit (58)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän tuskasi. Ei ikääntyminen mua haittaa muuten, mutta en kestä sitä, että ympäristö alkaa suhtautua muhun eri tavalla. En kaipaa teitittelyä, en rouvittelua, mutkaton asiakaspalvelu, niin kuin ennenkin. Olemukseni ei ole rouvamainen (mitä se sitten ikinä tarkottaakaan) millään muotoa.
Joo! Teitittely kaupassa on tosi vaivaannuttavaa.
Itse teitittelen useasti jos en tunne toista ihmistä juurikaan. Minusta sinuttelu voi olla hieman luotaantyöntävää varsinkin jos puhuu itseä vanhemmalle henkilölle. Olen kai sitten ehkä hieman vanhanaikainen vaikka nuori vielä olenkin.
Kuulepas nyt, minä olen yli 50, enkä tunne ketään ikäistäni tai vanhempaakaan, joka kaipaisi teitittelyä tai erityisesti pitäisi siitä. Vanhempien ihmisten teitittely on kuulunut ehkä ennen sotia syntyneiden ihmisten oppimaan käytökseen, ja he alkavat olla vähintään 80. ikävuotta lähestyviä. Itse yritän suhtautua huumorilla jos joudun teititellyksi ja rouvitelluksi, mutta jos minusta tulee kiukkuinen mummo, voit saada käsilaukusta päähäsi.
Eikö se mennyt jotenkin niin, että jonnekin 60- tai 70-luvulle asti oli voimassa tietyt käytössäännöt, joissa juuri teititeltiin ja rouviteltiin? Ja sitten kai joskus 70-luvulla Suomeen tuli (ilmeisesti Ruotsista?) se muoti, että kaikkia sinutellaan "tasa-arvon" nimissä? Ja nyt viime aikoina on sitten jossain määrin palailtu aikaisempaan, eli teitittelyyn joissain tilanteissa kun halutaan olla kohteliaita.
Itse ainakin muistelisin, että joku sukulainen kertoi loukkaantuneensa ihan mielettömästi kun kaupassa myyjä sinutteli ensi kertaa joskus 70-luvulla, tai tarkemmin käytti vielä lyhennettyä "sä" -muotoa.
Ja nyt ei taida oikein kukaan kunnolla tietää että milloin teititellä ja rouvitella yms. Tosi sotku. Jotkut yleiset säännöt olisivat tosi hyvät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Joissain maissa rouvaksi kutsutaan naimisissa olevaa naista. Neiti on naimaton/sinkku nainen vaikka olisi kuinka vanha. 80 v. on neitikin jos ei ole naimisissa.
Toisaalta tuota on mahdoton kyllä arvata ulkopuolisen, varsinkin näin talvella kun on hansikkaat kädessä.
Asiaa sivuten, mutta ei suoraan liittyen, minua vieläkin vaivaa eräs tapahtuma nuoremmilta vuosilta. Olin ilmoittautumassa erääseen harrastukseen ja saapunut paikalle "tutustumiskäynnille". Siinä kun sitten jotain kyselin (ehkä varmistelin paikkaa tai jotain) niin paikalla ollut sihteeri tmv. kysyi jotain sen suuntaista "että niin minkäs ikäinen se lapsesi on jonka ajattelit tänne ilmoittaa mukaan." Myönnän että kyseinen harrastus on ehkä naisille hyvin harvinainen, mikä todennäköisesti sai tekemään tuon oletuksen että olen ilmoittamassa jotakuta toista, mutta kyllä se 22-vuotiaana täysin kokematomana, parisuhteettomana ja lapsettomana vähän pisti hiljaiseksi. Siinä sitten jotain sopersin että olin ajatellut itselleni ja liukenin paikalta. Enkä kehdannut mennä takaisin. Kai jotenkin tuli tunne että olen väärässä paikassa.
Muutin Pariisiin 25-vuotiaana ja koska käsivarressani keikkui kaksi lasta, puhuteltiin aina "madameksi". Nakersi niin itsetuntoa. Nyt 25 vuotta myöhemmin, kun käyn Suomessa lomalla, särähtää töykeästi "moi" ja "sulle" kaupassa käydessä. Noin puhutaan pikkutytöille!
Minusta on hauskaa kun sanotaan "rouvaksi" kaupassa. Rouva on hyvä vaan!
Terveisin Teija 13v
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän tuskasi. Ei ikääntyminen mua haittaa muuten, mutta en kestä sitä, että ympäristö alkaa suhtautua muhun eri tavalla. En kaipaa teitittelyä, en rouvittelua, mutkaton asiakaspalvelu, niin kuin ennenkin. Olemukseni ei ole rouvamainen (mitä se sitten ikinä tarkottaakaan) millään muotoa.
Joo! Teitittely kaupassa on tosi vaivaannuttavaa.
Stockmannilla oli ainakin aikoinaan ohje että teitittele jokainen yli 30v näyttävä. Tämä tuli kun joku asiakas oli närkästynyt kun häntä ei ollut teititelty.
Sitten se rouvittelu vasta ärsyttää, kun on eronnut.
Esim. lääkärinlausunnoissa puhutaan "x-ikäisestä rouvasta....". Mihin ihmeeseen siellä siviilisäätyä tarvitaan? " "x-ikäinen nainen, kiitos"
Samalla ärsyttää, että kielessä nainen yhä vain määritellään suhteessa mieheen. Nainen on neiti tai rouva. Eronneena en todellakaan ole enää rouva, mutta en kyllä neitikään. No mikä? Miestä puhutellaan herraksi, eikä liitto tai ero sitä muuksi muuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisikohan ap. käytännössä ollut tyytyväinen
(huom. käytän tässä nyt vain geneerisiä, sukupuoleen ja ikään viittaavia sanoja) ...jos se nainen lapsensa kanssa, jotka hän siellä kaupassa
(tai missä nyt olikaan) näki
olisi sanonut vaikkapa :
1)" Johanna, päästähän nyt tätikin menemään" tai ....
2) " Laskehan tuo täti kanssa menemään" tai
3) " Annahan tuolle naiselle tilaa" ...
Tietysti hän olisi myös ottaa tilanteessa aikuisen auktoriteetin ja sanoa pamauttaa suivaantuneena nopeasti 'tykittäen' :
1)" Älähän likka siellä takana yhtään ängettele jonossa, etkö näe että miulla on laps' ?! Ett' pysy vaa' siekii paikallas siell' niiku muutkii jonossa."
tai
2)"Ei oo siullekkaa vanhempas näköjää mittää kans' opettanneet siit'mite kaupas'ollaa ja käyttäyttää, ku on ihmissii muitakii paikal'. "
ps*(repliikkien murreasu oli tietoinen valintani, sillä halusin antaa niille paitsi puhekielen omaista sävyä, myös tuoda esille täällä itä-Suomessa tyypillistä 'sosiaalista sanavalmiutta')
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän tuskasi. Ei ikääntyminen mua haittaa muuten, mutta en kestä sitä, että ympäristö alkaa suhtautua muhun eri tavalla. En kaipaa teitittelyä, en rouvittelua, mutkaton asiakaspalvelu, niin kuin ennenkin. Olemukseni ei ole rouvamainen (mitä se sitten ikinä tarkottaakaan) millään muotoa.
Joo! Teitittely kaupassa on tosi vaivaannuttavaa.
Itse teitittelen useasti jos en tunne toista ihmistä juurikaan. Minusta sinuttelu voi olla hieman luotaantyöntävää varsinkin jos puhuu itseä vanhemmalle henkilölle. Olen kai sitten ehkä hieman vanhanaikainen vaikka nuori vielä olenkin.
Kuulepas nyt, minä olen yli 50, enkä tunne ketään ikäistäni tai vanhempaakaan, joka kaipaisi teitittelyä tai erityisesti pitäisi siitä. Vanhempien ihmisten teitittely on kuulunut ehkä ennen sotia syntyneiden ihmisten oppimaan käytökseen, ja he alkavat olla vähintään 80. ikävuotta lähestyviä. Itse yritän suhtautua huumorilla jos joudun teititellyksi ja rouvitelluksi, mutta jos minusta tulee kiukkuinen mummo, voit saada käsilaukusta päähäsi.
Jos loukkaannut vaikka kassatädin kohteliaasta teitittelystä millä ei ole juurikaan yhteyttä asiakkaan iän kanssa niin osoitat vaan käytökselläsi henkistä epäkypsyyttä tai sitten muuten vain neutraali ilmaisu osuu jotenkin sinulla herkkään kohtaan.
Millä käytökselläni? Yritin kertoa, että teitittely/rouvittelu on lakannut Suomessa olemasta luontevaa tapakulttuuria ajat sitten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tässäkin on yksi asia joka on miehillä paremmin; meitä kutsutaan herraksi koko ikämme ajan kun naisilla on neiti ja rouva. Ei tarvii ottaa nokkiinsa :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän tuskasi. Ei ikääntyminen mua haittaa muuten, mutta en kestä sitä, että ympäristö alkaa suhtautua muhun eri tavalla. En kaipaa teitittelyä, en rouvittelua, mutkaton asiakaspalvelu, niin kuin ennenkin. Olemukseni ei ole rouvamainen (mitä se sitten ikinä tarkottaakaan) millään muotoa.
Joo! Teitittely kaupassa on tosi vaivaannuttavaa.
Itse teitittelen useasti jos en tunne toista ihmistä juurikaan. Minusta sinuttelu voi olla hieman luotaantyöntävää varsinkin jos puhuu itseä vanhemmalle henkilölle. Olen kai sitten ehkä hieman vanhanaikainen vaikka nuori vielä olenkin.
Kuulepas nyt, minä olen yli 50, enkä tunne ketään ikäistäni tai vanhempaakaan, joka kaipaisi teitittelyä tai erityisesti pitäisi siitä. Vanhempien ihmisten teitittely on kuulunut ehkä ennen sotia syntyneiden ihmisten oppimaan käytökseen, ja he alkavat olla vähintään 80. ikävuotta lähestyviä. Itse yritän suhtautua huumorilla jos joudun teititellyksi ja rouvitelluksi, mutta jos minusta tulee kiukkuinen mummo, voit saada käsilaukusta päähäsi.
Jos loukkaannut vaikka kassatädin kohteliaasta teitittelystä millä ei ole juurikaan yhteyttä asiakkaan iän kanssa niin osoitat vaan käytökselläsi henkistä epäkypsyyttä tai sitten muuten vain neutraali ilmaisu osuu jotenkin sinulla herkkään kohtaan.
Millä käytökselläni? Yritin kertoa, että teitittely/rouvittelu on lakannut Suomessa olemasta luontevaa tapakulttuuria ajat sitten.
Mikäs normisetteri sinä luulet olevasi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän tuskasi. Ei ikääntyminen mua haittaa muuten, mutta en kestä sitä, että ympäristö alkaa suhtautua muhun eri tavalla. En kaipaa teitittelyä, en rouvittelua, mutkaton asiakaspalvelu, niin kuin ennenkin. Olemukseni ei ole rouvamainen (mitä se sitten ikinä tarkottaakaan) millään muotoa.
Joo! Teitittely kaupassa on tosi vaivaannuttavaa.
Stockmannilla oli ainakin aikoinaan ohje että teitittele jokainen yli 30v näyttävä. Tämä tuli kun joku asiakas oli närkästynyt kun häntä ei ollut teititelty.
Lukumääräisesti kyllä varmaan paljon useampaa ärsyttää teitittely kuin sinuttelu. Me emme vain vaivaudu valittamaan.
Ei hyvä niin ,eikä näin kirjoitti:
Olisikohan ap. käytännössä ollut tyytyväinen
(huom. käytän tässä nyt vain geneerisiä, sukupuoleen ja ikään viittaavia sanoja) ...jos se nainen lapsensa kanssa, jotka hän siellä kaupassa
(tai missä nyt olikaan) näki
olisi sanonut vaikkapa :
1)" Johanna, päästähän nyt tätikin menemään" tai ....
2) " Laskehan tuo täti kanssa menemään" tai
3) " Annahan tuolle naiselle tilaa" ...
Tietysti hän olisi myös ottaa tilanteessa aikuisen auktoriteetin ja sanoa pamauttaa suivaantuneena nopeasti 'tykittäen' :
1)" Älähän likka siellä takana yhtään ängettele jonossa, etkö näe että miulla on laps' ?! Ett' pysy vaa' siekii paikallas siell' niiku muutkii jonossa."
tai
2)"Ei oo siullekkaa vanhempas näköjää mittää kans' opettanneet siit'mite kaupas'ollaa ja käyttäyttää, ku on ihmissii muitakii paikal'. "
ps*(repliikkien murreasu oli tietoinen valintani, sillä halusin antaa niille paitsi puhekielen omaista sävyä, myös tuoda esille täällä itä-Suomessa tyypillistä 'sosiaalista sanavalmiutta')
En ymmärrä tätä vänkäämistä, nainen on ihan kelpo sana. Ja, joo, esim. enkuksi, saksaksi jne. se ei käänny, mutta suomen kieli on suomen kieli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No itse olen 19-vuotias ja kaupan kassalla töissä, ja minua vanhemmat äidit ja isit aina lapsilleen "varo tätiä" tai "anna tädille karkki".
Aluksi se särähti korvaan mutta nykyään ihan normi juttu :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän tuskasi. Ei ikääntyminen mua haittaa muuten, mutta en kestä sitä, että ympäristö alkaa suhtautua muhun eri tavalla. En kaipaa teitittelyä, en rouvittelua, mutkaton asiakaspalvelu, niin kuin ennenkin. Olemukseni ei ole rouvamainen (mitä se sitten ikinä tarkottaakaan) millään muotoa.
Joo! Teitittely kaupassa on tosi vaivaannuttavaa.
Itse teitittelen useasti jos en tunne toista ihmistä juurikaan. Minusta sinuttelu voi olla hieman luotaantyöntävää varsinkin jos puhuu itseä vanhemmalle henkilölle. Olen kai sitten ehkä hieman vanhanaikainen vaikka nuori vielä olenkin.
Kuulepas nyt, minä olen yli 50, enkä tunne ketään ikäistäni tai vanhempaakaan, joka kaipaisi teitittelyä tai erityisesti pitäisi siitä. Vanhempien ihmisten teitittely on kuulunut ehkä ennen sotia syntyneiden ihmisten oppimaan käytökseen, ja he alkavat olla vähintään 80. ikävuotta lähestyviä. Itse yritän suhtautua huumorilla jos joudun teititellyksi ja rouvitelluksi, mutta jos minusta tulee kiukkuinen mummo, voit saada käsilaukusta päähäsi.
Jos loukkaannut vaikka kassatädin kohteliaasta teitittelystä millä ei ole juurikaan yhteyttä asiakkaan iän kanssa niin osoitat vaan käytökselläsi henkistä epäkypsyyttä tai sitten muuten vain neutraali ilmaisu osuu jotenkin sinulla herkkään kohtaan.
Millä käytökselläni? Yritin kertoa, että teitittely/rouvittelu on lakannut Suomessa olemasta luontevaa tapakulttuuria ajat sitten.
Mikäs normisetteri sinä luulet olevasi?
Ihmettelen vain, kuka alle 80-vuotias nykypäivänä oikeasti edellyttää itseään teititeltävän, ja kuulisin mielelläni vastauksen. Itselleni tulee mieleen vain eräs professori, ja hänkin taitaa olla jo tuon 80.
Vierailija kirjoitti:
Ei hyvä niin ,eikä näin kirjoitti:
Olisikohan ap. käytännössä ollut tyytyväinen
(huom. käytän tässä nyt vain geneerisiä, sukupuoleen ja ikään viittaavia sanoja) ...jos se nainen lapsensa kanssa, jotka hän siellä kaupassa
(tai missä nyt olikaan) näki
olisi sanonut vaikkapa :
1)" Johanna, päästähän nyt tätikin menemään" tai ....
2) " Laskehan tuo täti kanssa menemään" tai
3) " Annahan tuolle naiselle tilaa" ...
Tietysti hän olisi myös ottaa tilanteessa aikuisen auktoriteetin ja sanoa pamauttaa suivaantuneena nopeasti 'tykittäen' :
1)" Älähän likka siellä takana yhtään ängettele jonossa, etkö näe että miulla on laps' ?! Ett' pysy vaa' siekii paikallas siell' niiku muutkii jonossa."
tai
2)"Ei oo siullekkaa vanhempas näköjää mittää kans' opettanneet siit'mite kaupas'ollaa ja käyttäyttää, ku on ihmissii muitakii paikal'. "
ps*(repliikkien murreasu oli tietoinen valintani, sillä halusin antaa niille paitsi puhekielen omaista sävyä, myös tuoda esille täällä itä-Suomessa tyypillistä 'sosiaalista sanavalmiutta')
En ymmärrä tätä vänkäämistä, nainen on ihan kelpo sana. Ja, joo, esim. enkuksi, saksaksi jne. se ei käänny, mutta suomen kieli on suomen kieli.
No siis:
" John, please, at least TRY to behave this time and let that lady behind you pass by as I told you.
Why on earth do you have to be such a stubborn child ?
You never hear what I say .
I'm sometimes really loosing nerves with you .
There'll be no ice-cream this time, and that's final !
And: you'll stay at home for the rest of the day ! "
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän tuskasi. Ei ikääntyminen mua haittaa muuten, mutta en kestä sitä, että ympäristö alkaa suhtautua muhun eri tavalla. En kaipaa teitittelyä, en rouvittelua, mutkaton asiakaspalvelu, niin kuin ennenkin. Olemukseni ei ole rouvamainen (mitä se sitten ikinä tarkottaakaan) millään muotoa.
Joo! Teitittely kaupassa on tosi vaivaannuttavaa.
Itse teitittelen useasti jos en tunne toista ihmistä juurikaan. Minusta sinuttelu voi olla hieman luotaantyöntävää varsinkin jos puhuu itseä vanhemmalle henkilölle. Olen kai sitten ehkä hieman vanhanaikainen vaikka nuori vielä olenkin.
Kuulepas nyt, minä olen yli 50, enkä tunne ketään ikäistäni tai vanhempaakaan, joka kaipaisi teitittelyä tai erityisesti pitäisi siitä. Vanhempien ihmisten teitittely on kuulunut ehkä ennen sotia syntyneiden ihmisten oppimaan käytökseen, ja he alkavat olla vähintään 80. ikävuotta lähestyviä. Itse yritän suhtautua huumorilla jos joudun teititellyksi ja rouvitelluksi, mutta jos minusta tulee kiukkuinen mummo, voit saada käsilaukusta päähäsi.
Aikuistu jo sinäkin. Mitä pahaa pn tulla kohdelluksi aikuisena ja kunnioitetusti. Suomalaiset ovat niin metsäkansaa ja omituista porukkaa kaikin puolin.
Mua on sanottu rouvaksi vanhempien ihmisten taholta jo joskus parikymppisenä kun olin ihan babyface vielä mutta aikuinen nainen kuitenkin jo iältäni ja kooltani. Ei se minua loukannut. Eivät hentrakoittanwet että olisin jotenkin vanha vaan ovat vain kohteliaita. Tietty jos haluisin olla ikuisesti joku ikiteini niin tuntuisihan se silloin pahalta. Mutta minusta n ihan siistiä olla aikuinen nainen ja rouva, j lapsille täti.
Joissain maissa rouvaksi kutsutaan naimisissa olevaa naista. Neiti on naimaton/sinkku nainen vaikka olisi kuinka vanha. 80 v. on neitikin jos ei ole naimisissa.