~~KOLIBRIEN KUULUMISET VKO 16~~

No nyt on sitten pääsiäiset vietetty ja päivät tuntuvat tosi piinaavilta. Alamahaa jomottaa ja tuntuu kyllä siltä että täti sieltä tulee..Kp 29/29-32.



Oikeastaan en hirveän pettynyt ole vaikkei tästä kierrosta olisikaan tärpännyt (toivon kyllä että olisi =). Mies on syntynyt 26.12 ja on aina surkutellut syntymäpäiväänsä kun on niin lähellä joulua ja sai ajokortinkin niin myöhään kavereihin verrattuna, hih.



Olikos meissä kolibreissa toisia joilla on piinaviikko meneillään vai olinkohan minä jo ainoa joka jouluvauvaa haaveilen, ja toiset tähtäävät jo uudelle vuodelle?

Tätin saapumisen jälkeen mieli on ihan maassa..

Mies puhuu vähän väliä, ettei meillä riitä varallisuus vauvaan, kun ollaan omakotitaloa ostamassa, ja että jos nyt tulisi vauva, niin talohaaveet saisi jäädä! Taitaa olla oikeassa, jostain on luovuttava, mutta kun tahtois niin kovasti vielä yhden vauvan (siis nyt heti).

Mies haluaisi lykätä vauvan tekoa jonnekin tulevaisuuteen. Onhan meillä tietysti aikaa, mutta kun ei malttaisi odottaa!

Kyllä masentaa =(



Mies lupas tosin, että jos talo ostetaan, niin sit mennään naimisiin! (siitäkin ollaan puhuttu jo monta vuotta)

Onpahan edes jotain, mitä odottaa...

Aamu77:lle Paaljon Onnea!!



Voi kun meilläkin mies suostuisi tuohon vauvapuuhaan, ettei tarvitsisi vaan itsekseen haaveilla!

Kuuluisin varmaan tällähetkellä paremmin haaveilijotten pinoon, mutta taidan kuitenkin roikkua täällä..

..kylläpä tulee taas masentavaa juttua, mutta oon tosi maassa..sorry!

Nyt on sitten pääsiäinen vietetty ahkerasti lasta laittaen... Olin bongaavinani oviksen sunnuntaina, kuten normaalikiertoni mukaan kuuluisikin olla. Pari viikkoa täytyy nyt sitten odotella, ennen kuin päästään näkemään, että saadaanko tärppiä aikaiseksi näin pian kierukan poiston jälkeen.



Vauvat pyörii kyllä mielessä koko ajan ja kaikkea ajattelee siitä näkökulmasta, että josko meillä ensi vuoden alussa olisi sitten pieni vauva... ;) Rimakauhukin on tällä erää hävinnyt kokonaan ja ajatus kolmannesta pienestä ihmisestä tuntuu luontevalle.

Ompa täällä Kolibreissa hiljaista... Ovatko kaikki jo plussanneet vai vain siirtyneet sinne yhteisöön?



Tämä ensimmäinen oikea yrityskierto on kyllä pistänyt pään ihan sekaisin, kun täällä sitä vaan roikkuu vauvan-sivuilla pitkin työpäivääkin ja unelmoi vauvoista... Tarkoitus oli vaan antaa vauvan tulla sitten, kun on tullakseen, mutta kyllä nyt on ollut täysi yrittäminen päällä! Innoissamme olemme kumpikin miehen kanssa olleet ja jännityksellä odotellaan tuloksia...



Odottavan aika on hirvittävän pitkä... Minulla on pitkähkö kiertokin, joten vapun tienoilla ovat piinapäivät, jos ovat.



Plussasäteitä meille kaikille!!!

Ei ole lupaa mieheltä herunut kolmoselle, joten kovin on ankeata vielä. Toivoisin niin...vaan toiveeksi saattaa jäädä.

Oon" masennuskaudesta" selvinnyt ja tarmokkaana heti aamusta liikkeellä..

Tosin välillä pyyhkäsee yli sellanen pettymyksen aalto, kun oikeen jää asioita miettimään, mutta eiköhän tästä selvitä!

Nyt täytyy keskittyä enemmän häitten suunnitteluun, jos ne touteutuu vaikka äkkiäkin. Olis edes jonkunlainen suunnitelma valmiina..



tölökki: Meillä sama tilanne, mies pistää kapuloita rattaisiin oikeen tosissaan, joten yksinään haaveilen ja kuumeilen..



Aloitin ehkäisyrenkaan käytön, mutta kävi mielessä vasta sen jälkeen, että oliskohan pitänyt kuitenkin tehdä r-testi, ennen kun sen renkaan laittaa..?!

On ollut hieman outo olo ja tätioireet jatkunu vaikka täti häippäs paripäivää sitten.. Voihan se tietysti johtua siitä renkulastakin..



Eipä tässä tälläkertaa muuta..

Hei kaikille kolibreille!

Hiljaista tuntuu todellakin olevan.

Mä vain odottelen sitä tätiä tulevaksi ja toukokuuta jolloin yritys saa alkaa.

Mies tuossa välillä jo ehti säikäyttämään ettei haluakkaan sitä kolmatta, mutta käänsi nopeasti kelkkansa takaisin.

En tosin uskalla tunnustaa kuinka kovasti kuumeilen kun mies on luonteeltaan enemmän sellainen tjot-tyyppi. Tiedän vain jo kokemuksesta että jos oltais aikanaan tehty poikia tulee jos on tullekseen metodilla oltais varmasti vieläkin lapsettomia. Miehessä ei vikaa, mutta minussa sitäkin enemmän. Piiitkät kierrot, myöhäiset ovikset joita saa tikuttaa urakalla ja vaikka mitä.

Niinpä meinaan ottaa käyttöön greippimehut, foolihapot ja terolutit sekä E-vitamiinin, mistä ei täällä ole kovasti puhuttu. Mulle aikanaan sanottiin että E-vitamiini on hedelmällisyys vitamiini. Enpä sitten tiedä sen tehosta kun pojat sai kuitenkin alkunsa clomeilla.

Yrittänyttä ei laiteta :o).

Onpa sekavaa selostusta, mutta sellainen on olokin...



Zemppiä kaikille!

tulihan se täti sieltä ihan ajallaan ja vaikka kuinka uskottelin itselleni että en masennu, niin siitä huolimatta olen allapäin, kokemuksesta tiedän kyllä että olo helpottaa muutaman päivän päästä ja alan ajatteleen taas uudestaan yrittämistä.



Ajattelin juuri että jos ostaisi ovistikkuja ja yrittäisi niin saada tarkemman ajankohdan...toisaalta molemmat tytöt ovat saaneet alkunsa silloin kun sitä vähiten olen odottanut, eli ilmeisesti tuo liika stressaaminenkaan ei ole raskautumiselle kaikkein paras mahdollinen tila.



Lapsemme ovat molemmat syntyneet helmi-maaliskuun vaihteessa ja olisipa hieno homma jos kolmaskin lapsemme syntyisi niihin aikoihin. Olen aiemmissa raskauksissa tehnyt positiiviset testit juhannusaaton aattona, voih, kun tänäkin vuonna viimeistään sillloin tulisi positiivisia uutisia. Mutta se minusta ja omasta navasta.



Toivon kaikille teille joiden miehet vielä epäröivät, että mielet muuttuisivat pian, miehet ajattelevat aivan liika järjellä =). Plussasäteitä kaikille jo yrittäville ~~~

Tänne löysin tieni. Heti alkuun, mistä yhteisöstä tuolla oli maininta?



Meillä on siis muksut nyt tasan 3,5 v ja tasan 2 v ja kolmonen olisi toiveissa. Oisin halunnut pienemmällä ikäerolla kolmannenkin, mutta aina ei käy asiat niinkuin sitä suunnittelee. Mutta nyt siis ihan kamala vauvakuume päällä, ja pelottaakin, että kun aiemmin olen niin nopsaan tullut raskaaksi, niin mites nyt. Nyt varmaan menee sitten tosi kauan. Ja minun luonteenpiirteisiin ei kuulu kärsivällisyys ;-) En iteasiassa ole laskenu mitkä kp:t nyt on menossa, mutta tuossa reilun viikon päästä ne kk varmaan alkaa... VAikka toiveissa olisi, että ei alkaisi!!!

Nyt se sitten alkaa... Elämäni vihoviimeisen e-pillerin otin tänään, täti tulee vappuna ja ensimmäinen yrityskierto lähtee käynttiin. Täytyy myöntää että olen innoissani ja samalla peloissani... En ole ennenkään tullut helposti raskaaksi, tuskin nytkään kun ikää jo on. Pelottaa ne pettymykset ja se tunteiden vuoristorata jo valmiiksi. On tämäkin... ensin pelkää ettei tule raskaaksi, sitten pelkää keskenmenoa, sitten synnytystä ja onko vauvalla kaikki hyvin, puhumattakaan siitä huolesta mitä kantaa kaikista lapsista... Huh,huh :o). Täytyy vain yrttää pitää mieli korkealla ja onneksi tulee kesä - ei ihan niin paljon jaksa ja ehdi tuijottaa omaa napaa (toivon).

Aurinkoista sunnuntaita!

Tää on nyt sitten eka kuukausi, kun ihan virallisesti " yritetään" vauvaa :)

Siis kaksi lastahan on jo, mutta niitä ei oo suunniteltu ;) Mutta nyt, kp10/34 menossa... Mä pyysin ennustukset niin MadameMammalta kuin EnnustajaElliltä ja Madame lupaili poikaa tammikuussa 07 ja Elli tyttöä kesäkuussa 07. ELi jos Madamen ennustus pitäis paikkansa, se tärppäis jo tästä kierrosta :D Toisaalta tuo Ellin ennustus kuulostaa enemmän meidän " rytmiltä" kummatkin TYTÖT on syntyneet kesällä. Joten se kuullostais normaalilta jatkumolta.

Hirveitä spekulaatioita ;)



Onkos muut tilanneet ennustuksia ?

Minulla tuli ekassa 19 ja toisessa 23 kiloa... Ja pituutta ei tosiaan ole paljon, joten aikasta paljon on nuo määrät.... Nyt olen päättänyt, että seuraavassa raskaudessa ei painoa tule. Hallitsen ruokamäärät. Piste.



No, todellisuus on tämä. Heti kun alettiin puhua lasten tekemisestä, niin miulla lisäänty ruokahalut. Voi helkatti. Kyllähän mie olen hyvin saanu nuo kilot aina pois, mutta kivempi ois jos niitä ei noin paljoa tulisi. Nyt on painoindeksi kuitenkin aika tarkalleen 20, että ei paha. Minä en oikeesti ymmärrä miten voi olla ahmimatta ruokaa raskausaikana. Taisin päättää toisen raskauden kohdalla vähän samansuuntaista, mutta noita kilojahan tuli entistä enemmin. Tuleekohan niitä nyt joku 30...



Huoh, no ei nuo kilot taida olla loppupelissä paha ongelma, niin paljon suurempiakin asioita on, mutta nyt just ne puhuttaa.