*HUHTIKUISTEN uusi viikko*

muutama sana ihan nopeesti.. kauaa ei jaksa kirjottaa.

Meillä pyhät meni aikalailla samoissa merkeissä kuin kentillä ja mareilalla (ja oliko vielä muitakin..) Eli oksennustautihan se pukkas meidän pikku-poikiin. Ensin aloitti kuopus keskiviikkona (perjantaina olis pitäny lähtee reissuun) No se kyllä alkoikin jo kivasti toipumaan että aateltiin että päästäs sit lauantaina lähtemään.. No, keskimmäinen aloitti ykäämisen tietty just perjantai-iltana. Se siitä reissusta sit. Hippusella se tauti meni onneksi suht hyvin ohi (mitä nyt ripulivaihe tietysti kesti useamman päivän) mutta tämä meidän 3v se tauti oli kauhee! Luulin jo, että se oksentelu ei lopu ikinä! Loppui se onneksi sitten la-su välisenä yönä. Melkein puolitoista vrk se siis oksensi KAIKEN! sitten alkoi jo jotain pysyä sisällä!

Esikoiseen taikka mieheen tauti ei ole iskenyt (vielä, toivottavasti ei enää sit iskekään) mutta minuun se iski. Tosin mulla on vaan ripuliversio, oksulla ei oo tarvinnu käydä.. Mutta inhottava tauti silti!! Koko viikon jo kestäny mulla tämä! Maanantaista on paino tippunut peräti kolme kiloa!!! Kyllähän minä tietty dieetillä olen, mutta tää nyt menee jo vähän liiotteluks! =)



Voimat on siksi ihan lopussa.. vähän jos jotain tekee,niin jo pitää kohta istuutua (tai mieluummin, mennä maate!)

Sitten kaiken lisäksi, P on alkanu itkee öisin.. siis en tajuu mikä sillä on!? Mikään ei kelpaa (ei tissi, ei vesipullo, ei oo hyvä sylissä, eikä varsinkaan sängyssä, eikä lattiallakaan..) Nyt on jo varmaan kolme yötä menny että herra vaan huutaa.. Mietin sit että voiskohan sillä olla korvatulehdus.. Tai sit hampaita on tulossa (tuntus kyllä että ien sillä tapaa pullottaiskin, mutta en oo varma) Viime yönä sit lopulta nukahti kun kävin lämmittämässä vellipullon (annoin sitä ennen jo hätäpäissäni Panadol-liuostakin, kun en muuta enää keksiny)



Monta yötä mennyt siis jo huonosti nukkuen (nukkuminen, mitä se on?)

Että ei niin hehkeä äiti täälläkään!!



errj: onnittelut uuteen kotiin!



parempaa ensiviikkoa kaikille sairastaville ja potilaita hoitaville..

Tsemppiä öiden kanssa! Kannattaa varmaan tarkistuttaa korvat, jos kerran noin pitkään itkeskelee =(



Lyle: Kiva, että teidän neiti jää hoitoon mielellään. Meillä on tullut nyt ihan uusi eroahdistusaika: Helvi alkaa itkeä, jos isi tulee lähellekään ja aikoo ottaa syliin!!! Raukka luulee, että hän joutuu jäämään kotiin ilman äitiä! Nyt oltiin koko ilta kolmistaan olkkarissa ja aina välillä Helvi uskalsi mennä isin syliin, mutta silloinkin tuli välillä itku (vaikka itse sinne meni...). Hassu!



Myöhemmin lisää, nyt iltatee odottaa.

Olisko kenelläkään mitään hyvää vinkkiä, miten lopettaa pureminen kesken imtyksen?? Anton on nimittäin alkanut purra, tosin hampaita on tulossa, epäilen että sekin vaikuttaa, mutta ei ole kivaa. Antakaapas siskot vinkkejä



T;Mareila+leijonanpentu Anton

Täällä on äippä töissä vatsa sekaisin ja huolesta ymmällään.. Veimme lapset tänään ekaa päivää perhepäivähoitajalle, enkä tiedä, miten päin olla. Pihla ei itkenyt ainakaan siinä vaiheessa, kun lähdimme, ja esikko oli jo täydessä leikin touhussa, kun painoimme oven kiinni. Silti on ihan oksettava olo, kun niin jännittää..



Tiedän, että maailma ei kaadu, jos Pihla ei nuku/syö tai itkee kovasti. Silti sitä haluaisi suojata pienensä kaikelta mielipahalta. Mutta ei auta..



Pääsiäisviikonloppu oli tosi mahtava, ja nautimme kylpylästä sekä Ti-ti-nallen talosta todella paljon. Nyt pitäis kuitenkin palailla arkeen, joten oikein mukavaa viikkoa kaikille!



Lyle

Lylen kuulumisten jatkoksi meidän karsea lomatarinamme:



Amandahan oli yrjötaudissa juuri ennen matkaa mutta ehti parantua. Meillä soi ke-aamuna herätyskello klo 04 niin eikös edellisenä iltana keskimmäisemme klo 21 alkanut oksentamaan. Oksuili koko yön mutta me silti lähdettiin (tämä siksi että vimeisen kolmen vuoden aikana vaikka ollaan paljon matkustettu niin on ollut tasan yksi matka että kukaan ei ole sairastunut juuri ennen matkaa... muullon meillä ei sitten sairastellakaan). No, jätkä oli kun ruumis, ei pystynyt kävelemään askeltakaan itse, Amanda oli tapansa mukaan hermostunut ja vielä väsy omasta taudistaan. Selvittiin kuitenkin jopa Göteborgin kentälle ennenkuin taapero tyhjensi vatsansa keskelle lattiaa. Sitten perillä minä sairastuin ja päivää ennen kotiin lähtöä mieheni. Taapero oli ihan kuollut koko " loman" , eli ei jaksanut tehdä mitään, ei syönyt mitään, ei kävellyt askeltakaan, tauti iski häneen todella rajusti. En mäkään kyllä syönyt mitään koko viiteen päivään mutta en ollut ihan yhtä hajalla. Mutta hihhei, me selvittiin kotiin asti mutta taas nuo lentokenttäkokemukset oli ihanat kun meillä on kaksi huutavaa vauvaa ja tarpeeksi tavaraa. Jos mä olisin tiennyt että tauti oli noin raju niin oltais varmaan jääty kotiin mutta ajateltiin että se on sitä tavallista että seuraavana päivänä on jo ohi.



Matkustelu avartaa mutta mulle riittää tämä avarrutus pikkuhiljaa. Vielä huvitti kun ennen lähtöä me tietysti ruvettiin pakkaamaan edellisenä iltana ja siinä samalla pakkailin lasten kamoja ja siivosin oksuja ja sylittelin lapsia. Itku meinas tulla. Yritettiin kyllä olla mahd. kaukana muista ihmisistä ja pestiin käsiä jne. Toisaalta täällä riehuu joku Düsseldorfin vatsatauti niin kyllä sen aina jostain itselleen saa muutenkin.



Kun tultiin kotiin niin sitten samana iltana mun vanhemmat tuli tänne ja eilen päästiin jo laittamaan taas latttioita. Tänä aamuna varhain esikoinen lähti mummin ja ukin kanssa Sveitsiin ja Lichtensteiniin ja tulevat sununntaina. On pieni kulta sen kyllä ansainnutkin, on odottanut niin kovasti ja oli aivan supertaitava ja ihana koko pääsiäisreissun. Hoiti muita, käyttäyty yli-nätisti jne. Nyt saa sitten rentoutua ja saa vihdoin itse kunnolla huomiota! Niillä on vielä tää viikko lomaa koulusta.



Amandankin synttärit siis meni näissä merkeissä... Onnea muuten Helkalle ja Oskarille (ja kaikille muille täyttäneille)!! Mä jo kammoan valmiiksi kesämatkaa Suomeen kun saan yksin lentää kaikkien kolmen kanssa... Toivottavasti sillon ei olla kukaan kipeenä.



Mitenkäs muilla sujui pyhät ;-)



Kent ja tervehtynyt perheensä arjesta taas nauttien!

Emman korvatulehdus alkaa hellittää ja onhan nuo antibiootitkin jo loppu. Nyt iski sitten flunssa vuorostaan ja tytöllä räkä valuu ja yskittää tosi paljon. Itsellänikin vähän nuhainen olo, mutta se on pientä.



Kent: Meillä yleensä reissuunlähtö samanlaista, aina on joku kipeenä ennen lähtöä. Tällä kertaa vain jäi koko reissu tekemättä ja hyvä niin. Olisi tullut tuskainen reissu.



Nyt yskittää neitiä...Ikävä kun ei pysty edes nukkumaan tuon yskän kanssa..

T&E 2504

Meillä alkoi pääsiäinen kuten Kentillä, paitsi oltiin appiukolla ja molemmat alkoivat oksentamaan samana yönä, viime viikon pinossa kirjoitinkin siitä, joten eipä tässä sen enempää =)



Muuten pyhät menivät oikein kivasti, tavattiin Antonin kummit ja esikoinen meni heille yökylään ja lauantaina ja sunnuntaina mentiin pääsiäis aterialle minun vanhemmilleni. Esikoinen jäi sinnekkin yöksi ja maanantaina haettiin pois, käytiin samalla saunassa ja aamupäivällä Antonin kanssa kävelyllä, eli leppoisaa leppoisaa...Esikoisen pyörä kaivettiin kellarista ja käytiin lenkillä yhdessä. Talvivaatteiden pesu ja siivous jäivät tälle viikolle, mutta eipä tuo niin vaarallista ole =) Anton söi ja nukkui okein hyvin, eilen heräsi 11.20 !!! Päiväunia ei kyllä nukuttu, mutta illalla mentiin ajoissa nukkumaan, sai äiskäkin pitkät aamu unet =) Eipä meille sen kummallisempaa, minulle on luvattu vapaapäivä ensi lauantaiksi, pohdiskelen että mitä sitä tekisi =) Nyt takaisin siivoamaan



T:Mareila+Anton 11kk