SSRI- lääke Sosiaalisten tilanteiden pelko

SSRI-lääkkeet eivät auttaneet

Vasta masturboinnin lopettaminen auttoi

Sepramia söin jotain 6 vuotta. Parhaiten se auttoi paniikkihäiriöön ja ahdistukseen ja toimi myös migreenin estoon. Sosiaalisten tilanteiden pelkoon se ei auttanut niin paljon. Käytän myös Propralia, mutta ei sekään auttanut pahimmissa tilanteissa. Lopetin lääkkeen vuosi sitten ja ahdistus on palannut vähitellen takaisin ja migreenikin entistä pahempana.

Cirpralex auttoi.

Vierailija kirjoitti:

SSRI-lääkkeet eivät auttaneet

Vasta masturboinnin lopettaminen auttoi

Hahhhahaa voi mahdoton miten vitsikäs olet. Kauheasti naurattaa.

Mulla auttoi sepram jonkin verran. Tavallaan kaikkea ei jatkuvasti mieti ka stressaa etukäteen. Osas elää paremmin hetkessä. Tuli vähitellen itseluottamusta lisää kun ei ollut jatkuva ahdistuneisuus ja jännitys päällä.

Citalopram toimi.

Jos lääkäri tarjoaa vain mielialalääkitystä, kannattaako yrittää pyytää jotain tarvittaessa otettavaa kaveriksi? Esim rauhoittavat. Beetasalpaajat ovat käytössä mutta eivät auta .

Up

Ei kannata aloittaa ssri-lääkitystä tähän vaivaan! Been there, done that. Escitalopram, venlafaxin, cymbalta.. päädyt vaan tunneköyhäksi ihmisen kuoreksi jota ei juuri itketä ja vielä vähemmän naurattaa. Mutta sosiaalisten tilanteiden aiheuttamalle ahditukselle ne ei tee kuitenkaan mitään.

Mulle auttoi opamox. Musta on ainakin paljon parempi ottaa tarvittaessa lääkettä kuin päivittäin. Opamox ei myöskään tietenkään vaikuta mielialaan, eikä muuta ilmeettömäksi ihmisen kuoreksi niinkuin ssri. Nykyään tarviin enää harvoin, tänä vuonna olen ottanut esimerkiksi yhden kerran :)

Ennen lääkityksiä, ja ssri-lääkityksien aikana jätin 3 koulua kesken. Olin ahdistunut, todella ahdistunut. 2015 sain opamox reseptin aloittaessani koulua, ja valmistuinkin siitä koulusta! Otin harjoittelun ensimmäisinä päivinä opamoxia, ja jos oli jotain ihmeellisempää koulussa. Nyt olen aloittanut korkeakoulun, ja ensinmäinen harjoittelu on takana onnistuneesti :)

Kun saan opamoxin avulla altistettua itseni jännittäviin tilanteisiin, selviän esim ensimmäisestä päivästä tai kahdesta niin sen jälkeen meneminen ilman lääkkeitäkin onnistuu! :) vahva suositus. Elämänlaatu parantunut hurjasti. Koulusta valmistumisen ja nyt tämän meneillään olevan koulutuksen aikana olen saanut hurjasti itseluottanusta. Minäkin selviän normaaleista tilanteista. _minä_ pystyn eikä pelkästään lääkkeillä sotkettu versio minusta.

Vierailija kirjoitti:

Ei kannata aloittaa ssri-lääkitystä tähän vaivaan! Been there, done that. Escitalopram, venlafaxin, cymbalta.. päädyt vaan tunneköyhäksi ihmisen kuoreksi jota ei juuri itketä ja vielä vähemmän naurattaa. Mutta sosiaalisten tilanteiden aiheuttamalle ahditukselle ne ei tee kuitenkaan mitään.

Mulle auttoi opamox. Musta on ainakin paljon parempi ottaa tarvittaessa lääkettä kuin päivittäin. Opamox ei myöskään tietenkään vaikuta mielialaan, eikä muuta ilmeettömäksi ihmisen kuoreksi niinkuin ssri. Nykyään tarviin enää harvoin, tänä vuonna olen ottanut esimerkiksi yhden kerran :)

Ennen lääkityksiä, ja ssri-lääkityksien aikana jätin 3 koulua kesken. Olin ahdistunut, todella ahdistunut. 2015 sain opamox reseptin aloittaessani koulua, ja valmistuinkin siitä koulusta! Otin harjoittelun ensimmäisinä päivinä opamoxia, ja jos oli jotain ihmeellisempää koulussa. Nyt olen aloittanut korkeakoulun, ja ensinmäinen harjoittelu on takana onnistuneesti :)

Kun saan opamoxin avulla altistettua itseni jännittäviin tilanteisiin, selviän esim ensimmäisestä päivästä tai kahdesta niin sen jälkeen meneminen ilman lääkkeitäkin onnistuu! :) vahva suositus. Elämänlaatu parantunut hurjasti. Koulusta valmistumisen ja nyt tämän meneillään olevan koulutuksen aikana olen saanut hurjasti itseluottanusta. Minäkin selviän normaaleista tilanteista. _minä_ pystyn eikä pelkästään lääkkeillä sotkettu versio minusta.

Se, ettei sinulla Ssri lääke auttanut , ei kannata silti demonisoida, että sitä ei kannata kokeilla. Me ihmiset olemme erilaisia, lääkkeet vaikuttavat eritavalla. Jollekin voi aivan hyvin toimia kuten muutama tähän ketjuun vastannut. Ei kaikilla toimi toki, mutta ei tarvi sanoa että turha lääke.

Up

En sanonut että turha lääke, vaan että tähän kyseiseen vaivaan _mielestäni_ huono vaihtoehto. Miksi sotkea oma aivokemia ja muuttua lääkkeiden vuoksi kokoaikaisesti "eriluontoiseksi", kun vaihtoehto on ottaa tarvittaessa lääkettä. + _asiallisella käytöllä_ opamoxin syönnin lopettamiseen ei liity mitään alasajoa ja viikkoja kestäviä viekkareita, toisin kuin ssri. Kaikista pahin oli venlafaxinin lopetus; monta viikkoa "sähköiskuja" päässä.

Minua ei auttanut mikään SSRI-lääke mihinkään vaivaan, ei masennukseen eikä sos. tilanteiden pelkoon. Lopetin kaikki lääkkeet hiljalleen ja olo on paljon parempi nyt. Olen jo kuntoutunut sen verran, että pyrin opiskelemaan vuosien jälkeen. Eivät lääkkeet auta kaikilla, mutta hyvä jos joillain teistä niistä on ollut apua.

Vierailija kirjoitti:

Ei kannata aloittaa ssri-lääkitystä tähän vaivaan! Been there, done that. Escitalopram, venlafaxin, cymbalta.. päädyt vaan tunneköyhäksi ihmisen kuoreksi jota ei juuri itketä ja vielä vähemmän naurattaa. Mutta sosiaalisten tilanteiden aiheuttamalle ahditukselle ne ei tee kuitenkaan mitään.

Mulle auttoi opamox. Musta on ainakin paljon parempi ottaa tarvittaessa lääkettä kuin päivittäin. Opamox ei myöskään tietenkään vaikuta mielialaan, eikä muuta ilmeettömäksi ihmisen kuoreksi niinkuin ssri. Nykyään tarviin enää harvoin, tänä vuonna olen ottanut esimerkiksi yhden kerran :)

Ennen lääkityksiä, ja ssri-lääkityksien aikana jätin 3 koulua kesken. Olin ahdistunut, todella ahdistunut. 2015 sain opamox reseptin aloittaessani koulua, ja valmistuinkin siitä koulusta! Otin harjoittelun ensimmäisinä päivinä opamoxia, ja jos oli jotain ihmeellisempää koulussa. Nyt olen aloittanut korkeakoulun, ja ensinmäinen harjoittelu on takana onnistuneesti :)

Kun saan opamoxin avulla altistettua itseni jännittäviin tilanteisiin, selviän esim ensimmäisestä päivästä tai kahdesta niin sen jälkeen meneminen ilman lääkkeitäkin onnistuu! :) vahva suositus. Elämänlaatu parantunut hurjasti. Koulusta valmistumisen ja nyt tämän meneillään olevan koulutuksen aikana olen saanut hurjasti itseluottanusta. Minäkin selviän normaaleista tilanteista. _minä_ pystyn eikä pelkästään lääkkeillä sotkettu versio minusta.

Olen tosi iloinen puolestasi! Toivottavasti minullekin käy yhtä hyvin.

T. nro 13

Mulla on käytössä propral ja diapam.

Diapamia olen käyttänyt 5mg ennen jännittävää tapahtumaa ja se on auttanut aivan selkeästi.

Esim aikaisemmin kokouksissa puhuminen oli todella vaikeaa mutta kun oli ottanut diapamin niin huomasin että olin ihan eri ihminen ja puhuin täysin ilman pelkoa.

Vierailija kirjoitti:

En sanonut että turha lääke, vaan että tähän kyseiseen vaivaan _mielestäni_ huono vaihtoehto. Miksi sotkea oma aivokemia ja muuttua lääkkeiden vuoksi kokoaikaisesti "eriluontoiseksi", kun vaihtoehto on ottaa tarvittaessa lääkettä. + _asiallisella käytöllä_ opamoxin syönnin lopettamiseen ei liity mitään alasajoa ja viikkoja kestäviä viekkareita, toisin kuin ssri. Kaikista pahin oli venlafaxinin lopetus; monta viikkoa "sähköiskuja" päässä.

Niin se on sinun mielipiteesi lääkkeestä ja noin se on sinulla vaikuttanut. Kokoajan yleistät ettei kannata syödä sitä. Mulla vaikutti täysin positiivisesti, en muuttunut zombiksi tai tunteet hävinneet. Päinvastoin sain taas elämästä kiinni. Itsellä vielä kävi niin että lopetin lääkkeen kuin seinään eikä edes tullut juuri mitään vieroitusoireita. Mun mielestä kannattaa silti kokeilla lääkettä ja päättää sitten toimiiko se vai ei. Eikä yleistää että ei toimi eikä kannata syödä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En sanonut että turha lääke, vaan että tähän kyseiseen vaivaan _mielestäni_ huono vaihtoehto. Miksi sotkea oma aivokemia ja muuttua lääkkeiden vuoksi kokoaikaisesti "eriluontoiseksi", kun vaihtoehto on ottaa tarvittaessa lääkettä. + _asiallisella käytöllä_ opamoxin syönnin lopettamiseen ei liity mitään alasajoa ja viikkoja kestäviä viekkareita, toisin kuin ssri. Kaikista pahin oli venlafaxinin lopetus; monta viikkoa "sähköiskuja" päässä.

Niin se on sinun mielipiteesi lääkkeestä ja noin se on sinulla vaikuttanut. Kokoajan yleistät ettei kannata syödä sitä. Mulla vaikutti täysin positiivisesti, en muuttunut zombiksi tai tunteet hävinneet. Päinvastoin sain taas elämästä kiinni. Itsellä vielä kävi niin että lopetin lääkkeen kuin seinään eikä edes tullut juuri mitään vieroitusoireita. Mun mielestä kannattaa silti kokeilla lääkettä ja päättää sitten toimiiko se vai ei. Eikä yleistää että ei toimi eikä kannata syödä.

Minusta kyseinen kommentoija selitti ihan asiallisesti miksi opamox toimi paremmin kuin ssri (hänellä). Ja vielä monipuolisten perustelujen kanssa ja esimerkein. Sinä vain toteat yksinkertaisesti että ssri toimii jollakin paremmin. Niin... ei sitä tosiaan voi tietää mikä lääke toimii tai mikä ei, mutta kyllä sitä saa miettiä ennen aloittamista mikä voisi olla paras vaihtoehto itselle. Jatkuva lääkitys vai ajoittainen lääkitys? Kysymys sekin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En sanonut että turha lääke, vaan että tähän kyseiseen vaivaan _mielestäni_ huono vaihtoehto. Miksi sotkea oma aivokemia ja muuttua lääkkeiden vuoksi kokoaikaisesti "eriluontoiseksi", kun vaihtoehto on ottaa tarvittaessa lääkettä. + _asiallisella käytöllä_ opamoxin syönnin lopettamiseen ei liity mitään alasajoa ja viikkoja kestäviä viekkareita, toisin kuin ssri. Kaikista pahin oli venlafaxinin lopetus; monta viikkoa "sähköiskuja" päässä.

Niin se on sinun mielipiteesi lääkkeestä ja noin se on sinulla vaikuttanut. Kokoajan yleistät ettei kannata syödä sitä. Mulla vaikutti täysin positiivisesti, en muuttunut zombiksi tai tunteet hävinneet. Päinvastoin sain taas elämästä kiinni. Itsellä vielä kävi niin että lopetin lääkkeen kuin seinään eikä edes tullut juuri mitään vieroitusoireita. Mun mielestä kannattaa silti kokeilla lääkettä ja päättää sitten toimiiko se vai ei. Eikä yleistää että ei toimi eikä kannata syödä.

Minusta kyseinen kommentoija selitti ihan asiallisesti miksi opamox toimi paremmin kuin ssri (hänellä). Ja vielä monipuolisten perustelujen kanssa ja esimerkein. Sinä vain toteat yksinkertaisesti että ssri toimii jollakin paremmin. Niin... ei sitä tosiaan voi tietää mikä lääke toimii tai mikä ei, mutta kyllä sitä saa miettiä ennen aloittamista mikä voisi olla paras vaihtoehto itselle. Jatkuva lääkitys vai ajoittainen lääkitys? Kysymys sekin.

Mun mielestä ajoittaiset lääkitykset on parempia koska sivuvaikutukset jää pienemmäksi jos niitä tulee ylipäätänsä ollenkaan. Esim paljon puhetta painonnoususta ja seksuaalisuuden vähenemisestä.

Minä en miehenä halua todellakaan riskeerata esim erektiokykyä tai halujen tippumista.

En ole ainakaan lukenut että satunnaisesta bentsojen käytöstä olisi haittaa, pelkästään riippuvuudesta on ollut puhetta.

Sama kirjoittaja varmaan kirjoittanut kaksi edellistä. Näkee jo kirjoitusasusta. :D puolustella viimeiseen opamoxin käyttöä. Kummasti vielä aivan peräkanaa viestit ;D

Minulle ainakin toimii hyvin. Ilman lääkkeitä ahdistun ja stressaan ihan kaikesta. Eivät vie tunteita mutta tasottavat niitä negatiivisia. Olen oikein onnellinen ja tasapainoinen ssri-lääkityksellä. Opamoxia myös kokeiltu ja niistä tulee vain sekava ja väsynyt olo, en halua olla mikään hitaalla käyvä pamipää. ja riski riippuvuuden kehittymiseen on aika iso.