Lue keskustelun säännöt.
Työtön, missä syy
17.02.2018 |
Olen tässä tutustunut ihmisiin, joista ei todennäköisesti tulee koskaan työssä käyviä.
Tyypillisesti he ovat hyvin passiivisia, eikä heitä kiinnosta tulevaisuus. He elävät tässä ja nyt. He ovat usein Kelan ja sosiaalitoimiston asiakkaita. Heille tilanne on ok. Heille riittää, kun saavat nukkua pitkään aamulla. Jotkut heistä käyvät kuntosalilla joka päivä, eivät kaikki. Monet räpelöivät kännykän kanssa ja jostain syystä joillakin on kuitenkin auto, jolla he kulkevat paikasta toiseen. Auto on joku romu. Kaikille ei kelpaa mikä tahansa työ. Eikä heitä voi palkata, koska he eivät pysty noudattamaan työpaikan pelisääntöjä.
Osa työttömistä pystyisi työhön, mutta heille ei löydy työtä tai heillä ei ole sopivaa osaamista ja koulutusta. Nämä ovat minusta niitä oikeita työttömiä. Ensin mainitut ovat syrjäytyleistä ja luultavasti heitä vaan joudutaan elättämään.
Kommentit (29)
Vierailija kirjoitti:
No mistäs sinä tiedät miten ihmisen mieli voi asiat saada näyttämään. Ehkä heille on muodostunut kuva vuosien mittaan, että heistä ei olekaan mihinkään. Heidät on saatu uskomaan itsekin sellaiseen. Tällöin he myös toimivat tuon uskonsa mukaan. Asioita ei kannata arvioida vain sellaisesta henkisestä tilasta, joka itsellä sattuu olemaan. Eli vakityössä olevan ei kannata arvioida, että työtön katsoo työllistymistä samalla tavalla tai että kykenee näkemään työn merkityksen samalla tavalla, kuin vakituisessa työssä oleva.
Ärsyttää, kun monet eivät tajua sitä, että esim. masennus tms. saa monesti asiat näyttämään täysin erilaisilta. Silloin asioita arvioidaan siitä tilasta käsin, eikä suinkaan henkisesti hyvinvoivan ihmisen tilasta käsin. Eikä noita tiloja ole yhtäkkiä mahdollista muuttaa, vaan käsitykset asioista m,uodostuvat pikku hiljaa aivoissa ihmisen edes sitä tajuamatta selkeästi. Jos kerran vuosia töissä ollut ei mene eikä pysty yhtäkkisesti menemään samaan henkiseen tilaan, josta käsin asioita arvioi pitkään työttömänä ollut, niin miten silloin voidaan olettaa, että tämä työtön pystyisi yhtäkkisesti arvioimaan asioita samasta henkisestä tilasta käsin kuin aina töissä ollut.
No juuri tämän myös ap tajuaa. Itsekin olen ollut masentunut ja sairauslomalla. Tiedän miltä tuntuu, mutta kun nämä jotkut ovat vuodesta toikeen samassa tilassa. He eivät pysty muuttumaan. Ap on itse myös ollut työtö n eikä nytkään ole vakityössä. Pari burnoutiakin olen käynyt läpi.
On vaikea tietää, onko kysymyksessä masennus, vai laiskuus ym.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen tässä tutustunut ihmisiin, joista ei todennäköisesti tulee koskaan työssä käyviä.
Tyypillisesti he ovat hyvin passiivisia, eikä heitä kiinnosta tulevaisuus. He elävät tässä ja nyt. He ovat usein Kelan ja sosiaalitoimiston asiakkaita. Heille tilanne on ok. Heille riittää, kun saavat nukkua pitkään aamulla. Jotkut heistä käyvät kuntosalilla joka päivä, eivät kaikki. Monet räpelöivät kännykän kanssa ja jostain syystä joillakin on kuitenkin auto, jolla he kulkevat paikasta toiseen. Auto on joku romu. Kaikille ei kelpaa mikä tahansa työ. Eikä heitä voi palkata, koska he eivät pysty noudattamaan työpaikan pelisääntöjä.Osa työttömistä pystyisi työhön, mutta heille ei löydy työtä tai heillä ei ole sopivaa osaamista ja koulutusta. Nämä ovat minusta niitä oikeita työttömiä. Ensin mainitut ovat syrjäytyleistä ja luultavasti heitä vaan joudutaan elättämään.
Mä olen tuon ekan kuvauksen mukainen silä varauksella että ikinä en käy salilla. Ja jos työpaikalla olisi jotain muita normaalistakäyttäytymiseestö poikkeavia sääntöjä kuin että tulosta pitää tulla, en pystyisi niitä noudattamaan. Nykyisellään mä kuitenkin ansaitsen 5000€/ kk.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen tässä tutustunut ihmisiin, joista ei todennäköisesti tulee koskaan työssä käyviä.
Tyypillisesti he ovat hyvin passiivisia, eikä heitä kiinnosta tulevaisuus. He elävät tässä ja nyt. He ovat usein Kelan ja sosiaalitoimiston asiakkaita. Heille tilanne on ok. Heille riittää, kun saavat nukkua pitkään aamulla. Jotkut heistä käyvät kuntosalilla joka päivä, eivät kaikki. Monet räpelöivät kännykän kanssa ja jostain syystä joillakin on kuitenkin auto, jolla he kulkevat paikasta toiseen. Auto on joku romu. Kaikille ei kelpaa mikä tahansa työ. Eikä heitä voi palkata, koska he eivät pysty noudattamaan työpaikan pelisääntöjä.Osa työttömistä pystyisi työhön, mutta heille ei löydy työtä tai heillä ei ole sopivaa osaamista ja koulutusta. Nämä ovat minusta niitä oikeita työttömiä. Ensin mainitut ovat syrjäytyleistä ja luultavasti heitä vaan joudutaan elättämään.
Mä olen tuon ekan kuvauksen mukainen silä varauksella että ikinä en käy salilla. Ja jos työpaikalla olisi jotain muita normaalistakäyttäytymiseestö poikkeavia sääntöjä kuin että tulosta pitää tulla, en pystyisi niitä noudattamaan. Nykyisellään mä kuitenkin ansaitsen 5000€/ kk.
Mutta mistä löytää tarpeeksi töitä 1. esimerkin ihmisille? Yhtesikunta joutuu elättämään tämän joukon useasti. Työssäkäyvät joutuvat vetämään itsensä loppuun.
Monet eivät pysty työskentelemään säännölliseti. Miten käy ryhmän joka palkkaa tällaisen. Muut ryhmälaiset joutuvat tekemään poissa olevan työt ja uupuvat ja sairastuvat.
Olen töissä, ihan asiallisesti palkatussa softahommassa mutta ei nappaa sitten yhtään. Sain eilen hyvin tehdystä duunista ronskin palkankorotuksen (noin vuoden ollut firmassa) mutta koen olleeni ilman tekemisen paloa koko tuon ajan, kyrpiintynyt virkamiesinsinööri voisi mielikuvana olla lähimpänä.
Tämä pottuuntuminen näkyy kaikessa: elämä on harmaata, mikään ei huvita, seksi ei kiinnosta, vihaan kaikkia ihmisiä, mikään uuden oppiminen ei kiinnosta. Aivan sama olisinko työtön vai ei. Todennäköisesti se jossain vaiheessa realisoituukin kun en jaksa enää ylläpitää tekemisen kulissia. Viimeise toivona on toukokuussa alkavat työnhakuni, että kesälomien jälkeen voisi aloittaa toivottavasti mielenkiintoisissa hommissa. Jos ei tärppää, niin tiedän olevani tämön vuoden loppuun mennessä työtön, joko irtisanottu tai irtisanoutunut. Kun ei vaan kiinnosta mikään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuluttakaa ja täyttäkää maa, sanoo taloustieteen ja kansaivälisen kilpailukyvyn evankeliumi ja kutsuu meitä sanansa ääreen hartauteen kuulemaan sen mainoskanaviensa kautta...
Ellet kuluta, et ole mitään.
se työttömyyden henki otta pian valtaansa ja passivoi, mitään toivoa ei ole eettä olisi töitä tai ei jaksa hakea, se lyö jalat alta ja sitä ajattelee että minut on vangittu tähän tilaan, pian kuningas alkoholi tulee mukaan kuvioihin ja sitten vasta ei jaksakaan tehdä mitään
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luterilaisuuten nojaava yhteiskuntamme haluaa pitää huolta kaikista heikko-osaisista mutta samalla sen mielestä lähimmäisen rakkaus edellyttää työssäkäyntiä. Aikamoinen en ristiriita sinun on käytävä töissä eli et voi olla työtön, koska et el säätöjen mukaisesti. No kuka on heikko-osainen: ihminen jolla ei ole työtä, mutta jos hän ei jaksa tehdä töitä.
Pitäisikö naapurin tehdä töitä työttömänkin puolesta?
Suomeen ja pohjoismaihin halutaan tulla se takia, että täällä köyhistä pidetään huolta. Tulot varmistetaan siten, että täällä on maksettava veroja.
Olen työtön, koska olin kymmenen vuotta sairas. Ne oli ne vuodet, joiden aikana olisi pitänyt opiskella. Nyt tekisin mitä vaan, mihin pystyn, jos palkalla jotenkin eläisi. Ei ole työkokemusta mistään, eikä koulutusta. Aion kouluttautua, mutta mietin kyllä, olenko jo hävinnyt pelin lopullisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen tässä tutustunut ihmisiin, joista ei todennäköisesti tulee koskaan työssä käyviä.
Tyypillisesti he ovat hyvin passiivisia, eikä heitä kiinnosta tulevaisuus. He elävät tässä ja nyt. He ovat usein Kelan ja sosiaalitoimiston asiakkaita. Heille tilanne on ok. Heille riittää, kun saavat nukkua pitkään aamulla. Jotkut heistä käyvät kuntosalilla joka päivä, eivät kaikki. Monet räpelöivät kännykän kanssa ja jostain syystä joillakin on kuitenkin auto, jolla he kulkevat paikasta toiseen. Auto on joku romu. Kaikille ei kelpaa mikä tahansa työ. Eikä heitä voi palkata, koska he eivät pysty noudattamaan työpaikan pelisääntöjä.Osa työttömistä pystyisi työhön, mutta heille ei löydy työtä tai heillä ei ole sopivaa osaamista ja koulutusta. Nämä ovat minusta niitä oikeita työttömiä. Ensin mainitut ovat syrjäytyleistä ja luultavasti heitä vaan joudutaan elättämään.
Mä olen tuon ekan kuvauksen mukainen silä varauksella että ikinä en käy salilla. Ja jos työpaikalla olisi jotain muita normaalistakäyttäytymiseestö poikkeavia sääntöjä kuin että tulosta pitää tulla, en pystyisi niitä noudattamaan. Nykyisellään mä kuitenkin ansaitsen 5000€/ kk.
Ohhoh, onpa sinulla hienot ansiot.
Syvä kumarrukseni nöyrällä mielellä...
Kunpa me kaikki saisimme sitä paljon puhuttua ja pitkään kaivattua sisäistä yrittäjyyttä kehittyä kaltaisiksesi, yltää joskus (edes hamassa tulevaisuudessa)sinun mittaasi yksilöinä niin varmasti Suomi pelastuisi.
(Tietenkin vain äärimmäisen harvat siihen kuitenkaan sinun laillasi pystyvät)
Olet sankarini!
Mä oon töissä. Mä olen ihan loppu. Kohta en jaksa enää nousta sängystä. On pakko olla, sillä nythän on aktiivimalli. Mä en ole pitkään aikaan nauttinut mistää, seksi ei kinnosta
Mitä mä teen rahallakaan, kun en halua mitään. Asuminen on maksettava, kun
On kylmä maa....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minut nosti masennuksen syövereistä ja itsemurha ajatuksista koiranpentu eli uhkarohkeasti jäin vuorotteluvapaalle ja hankin koiranpennun, vuoden aikana kasvatin pentua, tutustuin koiran kanssa ulkoillessa ja pentukerhossa uusiin samanmielisiin ihmisiin ja nyt kolem vuotta täksepäin olen kuin uusi ihminen, harrastetaan koiran kanssa, on tullut paljon uusia kavereita ja jaksan myös työssäni, sori vaan , tämä tarina oli nyt vähän asian vierestä mutta on vaan uskomatonta miten tuo pieni terrierityttö on avannut minulle uuden maailman ja ihan kirjaimellisesti palautti minulle elämänilon.
Olet ylivertainen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen tässä tutustunut ihmisiin, joista ei todennäköisesti tulee koskaan työssä käyviä.
Tyypillisesti he ovat hyvin passiivisia, eikä heitä kiinnosta tulevaisuus. He elävät tässä ja nyt. He ovat usein Kelan ja sosiaalitoimiston asiakkaita. Heille tilanne on ok. Heille riittää, kun saavat nukkua pitkään aamulla. Jotkut heistä käyvät kuntosalilla joka päivä, eivät kaikki. Monet räpelöivät kännykän kanssa ja jostain syystä joillakin on kuitenkin auto, jolla he kulkevat paikasta toiseen. Auto on joku romu. Kaikille ei kelpaa mikä tahansa työ. Eikä heitä voi palkata, koska he eivät pysty noudattamaan työpaikan pelisääntöjä.Osa työttömistä pystyisi työhön, mutta heille ei löydy työtä tai heillä ei ole sopivaa osaamista ja koulutusta. Nämä ovat minusta niitä oikeita työttömiä. Ensin mainitut ovat syrjäytyleistä ja luultavasti heitä vaan joudutaan elättämään.
Mä olen tuon ekan kuvauksen mukainen silä varauksella että ikinä en käy salilla. Ja jos työpaikalla olisi jotain muita normaalistakäyttäytymiseestö poikkeavia sääntöjä kuin että tulosta pitää tulla, en pystyisi niitä noudattamaan. Nykyisellään mä kuitenkin ansaitsen 5000€/ kk.
Ohhoh, onpa sinulla hienot ansiot.
Syvä kumarrukseni nöyrällä mielellä...
Kunpa me kaikki saisimme sitä paljon puhuttua ja pitkään kaivattua sisäistä yrittäjyyttä kehittyä kaltaisiksesi, yltää joskus (edes hamassa tulevaisuudessa)sinun mittaasi yksilöinä niin varmasti Suomi pelastuisi.
(Tietenkin vain äärimmäisen harvat siihen kuitenkaan sinun laillasi pystyvät)
Olet sankarini!
Tai ehkä mun työnantaja on sun sankari? Se tyyppi, joka on tajunnut, ettei ole tärkeää minä vuorokaudenaikana tai tarkkaanottaen edes missä fyysisesti tulosta syntyy, kunhan sitä syntyy?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Työssäkäynti ei ole samaa kuin onnrellisuus.
Kaikki työttömät eivät ole onnettomia.
Kaikki eivät pääse vuorotteluvapaalle.
Vierailija kirjoitti:
Olet ylivertainen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen tässä tutustunut ihmisiin, joista ei todennäköisesti tulee koskaan työssä käyviä.
Tyypillisesti he ovat hyvin passiivisia, eikä heitä kiinnosta tulevaisuus. He elävät tässä ja nyt. He ovat usein Kelan ja sosiaalitoimiston asiakkaita. Heille tilanne on ok. Heille riittää, kun saavat nukkua pitkään aamulla. Jotkut heistä käyvät kuntosalilla joka päivä, eivät kaikki. Monet räpelöivät kännykän kanssa ja jostain syystä joillakin on kuitenkin auto, jolla he kulkevat paikasta toiseen. Auto on joku romu. Kaikille ei kelpaa mikä tahansa työ. Eikä heitä voi palkata, koska he eivät pysty noudattamaan työpaikan pelisääntöjä.Osa työttömistä pystyisi työhön, mutta heille ei löydy työtä tai heillä ei ole sopivaa osaamista ja koulutusta. Nämä ovat minusta niitä oikeita työttömiä. Ensin mainitut ovat syrjäytyleistä ja luultavasti heitä vaan joudutaan elättämään.
Mä olen tuon ekan kuvauksen mukainen silä varauksella että ikinä en käy salilla. Ja jos työpaikalla olisi jotain muita normaalistakäyttäytymiseestö poikkeavia sääntöjä kuin että tulosta pitää tulla, en pystyisi niitä noudattamaan. Nykyisellään mä kuitenkin ansaitsen 5000€/ kk.
Ohhoh, onpa sinulla hienot ansiot.
Syvä kumarrukseni nöyrällä mielellä...
Kunpa me kaikki saisimme sitä paljon puhuttua ja pitkään kaivattua sisäistä yrittäjyyttä kehittyä kaltaisiksesi, yltää joskus (edes hamassa tulevaisuudessa)sinun mittaasi yksilöinä niin varmasti Suomi pelastuisi.
(Tietenkin vain äärimmäisen harvat siihen kuitenkaan sinun laillasi pystyvät)
Olet sankarini!
Tai ehkä mun työnantaja on sun sankari? Se tyyppi, joka on tajunnut, ettei ole tärkeää minä vuorokaudenaikana tai tarkkaanottaen edes missä fyysisesti tulosta syntyy, kunhan sitä syntyy?
Karkkia töitä ei voi tehdä silloin kun itse jaksaa tai haluaa.
Vierailija kirjoitti:
Olet ylivertainen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen tässä tutustunut ihmisiin, joista ei todennäköisesti tulee koskaan työssä käyviä.
Tyypillisesti he ovat hyvin passiivisia, eikä heitä kiinnosta tulevaisuus. He elävät tässä ja nyt. He ovat usein Kelan ja sosiaalitoimiston asiakkaita. Heille tilanne on ok. Heille riittää, kun saavat nukkua pitkään aamulla. Jotkut heistä käyvät kuntosalilla joka päivä, eivät kaikki. Monet räpelöivät kännykän kanssa ja jostain syystä joillakin on kuitenkin auto, jolla he kulkevat paikasta toiseen. Auto on joku romu. Kaikille ei kelpaa mikä tahansa työ. Eikä heitä voi palkata, koska he eivät pysty noudattamaan työpaikan pelisääntöjä.Osa työttömistä pystyisi työhön, mutta heille ei löydy työtä tai heillä ei ole sopivaa osaamista ja koulutusta. Nämä ovat minusta niitä oikeita työttömiä. Ensin mainitut ovat syrjäytyleistä ja luultavasti heitä vaan joudutaan elättämään.
Mä olen tuon ekan kuvauksen mukainen silä varauksella että ikinä en käy salilla. Ja jos työpaikalla olisi jotain muita normaalistakäyttäytymiseestö poikkeavia sääntöjä kuin että tulosta pitää tulla, en pystyisi niitä noudattamaan. Nykyisellään mä kuitenkin ansaitsen 5000€/ kk.
Ohhoh, onpa sinulla hienot ansiot.
Syvä kumarrukseni nöyrällä mielellä...
Kunpa me kaikki saisimme sitä paljon puhuttua ja pitkään kaivattua sisäistä yrittäjyyttä kehittyä kaltaisiksesi, yltää joskus (edes hamassa tulevaisuudessa)sinun mittaasi yksilöinä niin varmasti Suomi pelastuisi.
(Tietenkin vain äärimmäisen harvat siihen kuitenkaan sinun laillasi pystyvät)
Olet sankarini!
Tai ehkä mun työnantaja on sun sankari? Se tyyppi, joka on tajunnut, ettei ole tärkeää minä vuorokaudenaikana tai tarkkaanottaen edes missä fyysisesti tulosta syntyy, kunhan sitä syntyy?
Kaikkia töitä ei voi tehdä silloin kun itse jaksaa tai haluaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet ylivertainen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen tässä tutustunut ihmisiin, joista ei todennäköisesti tulee koskaan työssä käyviä.
Tyypillisesti he ovat hyvin passiivisia, eikä heitä kiinnosta tulevaisuus. He elävät tässä ja nyt. He ovat usein Kelan ja sosiaalitoimiston asiakkaita. Heille tilanne on ok. Heille riittää, kun saavat nukkua pitkään aamulla. Jotkut heistä käyvät kuntosalilla joka päivä, eivät kaikki. Monet räpelöivät kännykän kanssa ja jostain syystä joillakin on kuitenkin auto, jolla he kulkevat paikasta toiseen. Auto on joku romu. Kaikille ei kelpaa mikä tahansa työ. Eikä heitä voi palkata, koska he eivät pysty noudattamaan työpaikan pelisääntöjä.Osa työttömistä pystyisi työhön, mutta heille ei löydy työtä tai heillä ei ole sopivaa osaamista ja koulutusta. Nämä ovat minusta niitä oikeita työttömiä. Ensin mainitut ovat syrjäytyleistä ja luultavasti heitä vaan joudutaan elättämään.
Mä olen tuon ekan kuvauksen mukainen silä varauksella että ikinä en käy salilla. Ja jos työpaikalla olisi jotain muita normaalistakäyttäytymiseestö poikkeavia sääntöjä kuin että tulosta pitää tulla, en pystyisi niitä noudattamaan. Nykyisellään mä kuitenkin ansaitsen 5000€/ kk.
Ohhoh, onpa sinulla hienot ansiot.
Syvä kumarrukseni nöyrällä mielellä...
Kunpa me kaikki saisimme sitä paljon puhuttua ja pitkään kaivattua sisäistä yrittäjyyttä kehittyä kaltaisiksesi, yltää joskus (edes hamassa tulevaisuudessa)sinun mittaasi yksilöinä niin varmasti Suomi pelastuisi.
(Tietenkin vain äärimmäisen harvat siihen kuitenkaan sinun laillasi pystyvät)
Olet sankarini!
Tai ehkä mun työnantaja on sun sankari? Se tyyppi, joka on tajunnut, ettei ole tärkeää minä vuorokaudenaikana tai tarkkaanottaen edes missä fyysisesti tulosta syntyy, kunhan sitä syntyy?
Kaikkia töitä ei voi tehdä silloin kun itse jaksaa tai haluaa.
Ei kaikkia. Mutta huomattavasti useammat kuin insinööriajattelu ja vahtimiseen perustuvat johtamiskulttuurit olettavat. Vielä useammin voisi olla liukumia ja joustavia työaikoja ja -paikkoja.
Niin kuka haluaa orjaksi, kun vähemmälläkin tulee toimeen.
Mä en ole uskaltanut kertoa kenellekään, että mä oon masentunut. Mä juuri ja juuri pystyn tekemään työni. Syön koko ajan lääkkeitä, jotta jaksaisin. Mulla ei vuosiin ollut voimia muuta kuin tehdä työni.
En uskalla jäädä sairauslomalle masennuksen vuoksi. Pelkään, ettei kukaan ota masennuksen sairastanutta.
No mistäs sinä tiedät miten ihmisen mieli voi asiat saada näyttämään. Ehkä heille on muodostunut kuva vuosien mittaan, että heistä ei olekaan mihinkään. Heidät on saatu uskomaan itsekin sellaiseen. Tällöin he myös toimivat tuon uskonsa mukaan. Asioita ei kannata arvioida vain sellaisesta henkisestä tilasta, joka itsellä sattuu olemaan. Eli vakityössä olevan ei kannata arvioida, että työtön katsoo työllistymistä samalla tavalla tai että kykenee näkemään työn merkityksen samalla tavalla, kuin vakituisessa työssä oleva.
Ärsyttää, kun monet eivät tajua sitä, että esim. masennus tms. saa monesti asiat näyttämään täysin erilaisilta. Silloin asioita arvioidaan siitä tilasta käsin, eikä suinkaan henkisesti hyvinvoivan ihmisen tilasta käsin. Eikä noita tiloja ole yhtäkkiä mahdollista muuttaa, vaan käsitykset asioista m,uodostuvat pikku hiljaa aivoissa ihmisen edes sitä tajuamatta selkeästi. Jos kerran vuosia töissä ollut ei mene eikä pysty yhtäkkisesti menemään samaan henkiseen tilaan, josta käsin asioita arvioi pitkään työttömänä ollut, niin miten silloin voidaan olettaa, että tämä työtön pystyisi yhtäkkisesti arvioimaan asioita samasta henkisestä tilasta käsin kuin aina töissä ollut.