Mitä ajattelet jos joku tuntematon kehuu sinun asuasi tai asun yksityiskohtaa?

Että se on kateellinen ja yrittää peitellä sitä kehuilla.

Mä tajuan, että katsoja mieltyi ja on siksi iloinen. Olen siitä iloinen ja kiitän myös (huomiosta)! Jos sitä tulisi liikaa samalta tyypiltä, lakkaisin vain varmaan reagoimasta. Jos siis en enää ymmärtäisi, missä mennään :) Mutta satunnaiset kertakehut on ihan ok. Vaikka ventovierailta. Mutta mulla onkin aika hyvä itsetunto.

Tulee maailmanvaltias-olo jonka jälkeen menen heti kotiin ihailemaan itseäni

Että kiva! Itsekin kehun herkästi. Joskus toinen nainen kävi kehumassa takkia ja kysyi, mistä ostin, pieni kaupunki niin näinkin sillä myöhemmin samanlaisen. Pidin fiksuna häntä kun vaikea on tietämättä jotakin etsiä.

Rintaliivejä yms en tietenkään kehuisi.

Vierailija kirjoitti:

Että se on kateellinen ja yrittää peitellä sitä kehuilla.

Peitellä? Onhan olemassa ns. positiivista kateuttakin! Eli että ihastellaan kyllä kun toisella on jotain, itsellekin sen haluaisi, mutta tietää, ettei se nyt vain ole mahdollista, mutta haluaa silti kertoa toiselle, että "just noin!" Se on vain positiivista kateutta. Se joka on oikeasti kade, ei sitä joudu peittelemään, koska olemalla hiljaa kukaan ei näe kateellisuutta. Jos siis puhutaan sellaisista tilanteista, kuin aloituksessa, että joku kehuu sinua, ei siis kommentoi vaikkapa uutisiisi, että ostatte Espanjasta asunnon tms.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Että se on kateellinen ja yrittää peitellä sitä kehuilla.

Peitellä? Onhan olemassa ns. positiivista kateuttakin! Eli että ihastellaan kyllä kun toisella on jotain, itsellekin sen haluaisi, mutta tietää, ettei se nyt vain ole mahdollista, mutta haluaa silti kertoa toiselle, että "just noin!" Se on vain positiivista kateutta. Se joka on oikeasti kade, ei sitä joudu peittelemään, koska olemalla hiljaa kukaan ei näe kateellisuutta. Jos siis puhutaan sellaisista tilanteista, kuin aloituksessa, että joku kehuu sinua, ei siis kommentoi vaikkapa uutisiisi, että ostatte Espanjasta asunnon tms.

SELI SELI

Ilahdun. Saatan itsekin kehua jos näen jotain todella kivaa. 

Minusta ihmiset ilahtuvat aina, kun kehun heidän asuaan. Ehkä sitten osaan tehdä sen luontevasti ja ilman, että siitä tulee creepy tilanne.

Tai oiskohan ap niin, ettei kukaan sunkaan kehuista "järkyty", ainoastaan vähän yllättyy ja potee sitä iänikuista suomalaisten hämmennystä, että kuka mua nyt kehuu, pitäiskö vähätellä asiaa vai kiittää kehuista ;-)

Kommentoi siis vaan iloisella äänellä, mutta neutraalilla kontaktilla: "sulla on muuten tosi kiva laukku, pakko kysyä, että mistä löysit, itsekin haluaisin tuollaisen. Sopii hienosti tuon takin ja kenkien kanssa"

Saatan myös kommentoida kuuluvasti vaikka miehelleni tai lapselleni, että "onpa tuossa kivan näköinen laukku!" Siitä jää laukunomistajalle hyvä mieli ilman, että täytyy välttämättä osallistua keskusteluun millään tavalla.

Itsekin teen noin ja huomaan ihmisten olevan siitä vähän hämmentyneitä, mutta iloisia.

Kiittävät kyllä aina.

Hämmennyn ja vähän nolostun (en osaa oikein suhtautua itseeni kohdistuvaan huomioon), mutta samalla tuntuu tosi kivalta ja tulee hyvä mieli.

Viimeksi pari päivää sitten joku nainen kehui hiusväriäni, piristi aamua kovasti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Että se on kateellinen ja yrittää peitellä sitä kehuilla.

Peitellä? Onhan olemassa ns. positiivista kateuttakin! Eli että ihastellaan kyllä kun toisella on jotain, itsellekin sen haluaisi, mutta tietää, ettei se nyt vain ole mahdollista, mutta haluaa silti kertoa toiselle, että "just noin!" Se on vain positiivista kateutta. Se joka on oikeasti kade, ei sitä joudu peittelemään, koska olemalla hiljaa kukaan ei näe kateellisuutta. Jos siis puhutaan sellaisista tilanteista, kuin aloituksessa, että joku kehuu sinua, ei siis kommentoi vaikkapa uutisiisi, että ostatte Espanjasta asunnon tms.

SELI SELI

Mitä seli seli? En mä esim. koskaan kehu kavereitteni heitä rakastavia äitejä, vaikka se on asia, josta olen kateellinen heille. En kestä sitä, että mun äiti ei ollut kannustava ja kiva mulle ja he saivat sellaista, mitä mä en saanut.

Itselles seli seli, että et osaa ilmeisesti kehua ketään sen pelossa, että vaikuttaisit kateelliselta.

Itse en mitään kehuja vaatteistani kaipaa, pukeudun juuri niin kuin haluan

Tulen iloiseksi ja yleensä kehaisen takaisin. :)

Vierailija kirjoitti:

Että se on kateellinen ja yrittää peitellä sitä kehuilla.

Aika sairas tulkinta! Miksi olla kateellinen tuntemattomalle ihmiselle ja mennä vielä kehumaan? Eiköhän tavallinen kateellinen pidä suunsa kiinni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Että se on kateellinen ja yrittää peitellä sitä kehuilla.

Peitellä? Onhan olemassa ns. positiivista kateuttakin! Eli että ihastellaan kyllä kun toisella on jotain, itsellekin sen haluaisi, mutta tietää, ettei se nyt vain ole mahdollista, mutta haluaa silti kertoa toiselle, että "just noin!" Se on vain positiivista kateutta. Se joka on oikeasti kade, ei sitä joudu peittelemään, koska olemalla hiljaa kukaan ei näe kateellisuutta. Jos siis puhutaan sellaisista tilanteista, kuin aloituksessa, että joku kehuu sinua, ei siis kommentoi vaikkapa uutisiisi, että ostatte Espanjasta asunnon tms.

Yleensä positiivisen kateuden voimalla ponnistellaan itsekin sen eteen mitä toisella on olipa kyse sitten Tallinnan matkasta tai Espanjan asunnosta. Mikä ettei vaikka uusista lapasista jos niikseen tulee.

Vierailija kirjoitti:

Minusta ihmiset ilahtuvat aina, kun kehun heidän asuaan. Ehkä sitten osaan tehdä sen luontevasti ja ilman, että siitä tulee creepy tilanne.

Tai oiskohan ap niin, ettei kukaan sunkaan kehuista "järkyty", ainoastaan vähän yllättyy ja potee sitä iänikuista suomalaisten hämmennystä, että kuka mua nyt kehuu, pitäiskö vähätellä asiaa vai kiittää kehuista ;-)

Kommentoi siis vaan iloisella äänellä, mutta neutraalilla kontaktilla: "sulla on muuten tosi kiva laukku, pakko kysyä, että mistä löysit, itsekin haluaisin tuollaisen. Sopii hienosti tuon takin ja kenkien kanssa"

Saatan myös kommentoida kuuluvasti vaikka miehelleni tai lapselleni, että "onpa tuossa kivan näköinen laukku!" Siitä jää laukunomistajalle hyvä mieli ilman, että täytyy välttämättä osallistua keskusteluun millään tavalla.

Voihan kehuja hieman itsekin säikähtää jos kehuttu jähmettyy ja vetää vihamielisen ilmeen kasvoille eikä puhu eikä pukahda? Toinen ikivirsi on ”ei tämä ole mistään kotoisin ja tämä on vanha rääsy jne.”

Kyllähän se ihmetyttää. Kuka hullu tulee toisten asua tai ulkonäköä muutenkaan kommentoimaan. Näytän keskaria ja poistun paikalta.

Riippuu vähän siitä, kuka kehuu ja miten. Ompelen itse suurimman osan vaatteistani ja tietysti on kiva saada kehuja esim. kangaskaupassa, tai miksei muuallakin, sellaisilta jotka ymmärtävät jotain vaatteiden teosta. Olen minä välillä itsekin ihastellut toisten vaatteita, kerran itse asiassa melkoisessa humalassa baaritiskillä mustalaisnaisen puseroa, koska se todella oli upea. En tiedä kuinka otettu hän oli kehuistani...

Piristäisi päivääni. Oma mies ei ikinä kehu, mutta jos ei pidä jostain, tekee sen kyllä selväksi.

Olen iloinen tietysti, paitsi jos siinä mielessä kehutaan että vihjataan mahdatko ollakaan köyhä, olen ostanut varsinkin kenkiä osamaksulla.

Ei mene siis perille olen itse tienannut rehellisellä työllä rahani.