En tiedä haluanko lapsia, mutta pelkään että myöhemmin kaduttaa

Otsikkohan sen oikeastaan kertoo. En oo koskaan pitänyt lapsista ja jo teini-iässä tiesin, etten tule niitä koskaan hankkimaan. Viime vuoden puolella minulla oli kuitenkin pari kuukautta vauvakuumetta, ja silloin ajattelin, että niin se mieli vain muuttuu. Nyt se vauvakuume on mennyt ohi ja oikeastaan ainut syy, miksi jättäisin ehkäisyn, on just se kun pelkään että myöhemmin kaduttaa, jos en nyt hanki lapsia. Teen epäsäännöllistä vuorotyötä ja minulla on pitkähkö työmatka. Työpäivän jälkeen olen hyvin väsynyt, en voi kuvitella, että työpäivän lisäksi pitäisi hakea lapsi tarhasta, laittaa ruokaa ja sit lähteä leikkipuistoon pariksi tunniksi. Vuorotyön vuoksi yöunet jäävät ajoittain lyhyiksi. Olen niitä ihmisiä, jotka tarvitsevat paljon unta. Jos ei tarvii mennä töihin, nukun helposti 9-10 tuntia putkeen. Jos joudun iltavuorosta aamuvuoroon ja yöunet ovat 6 tunnin luokkaa, voin huonosti melkein koko päivän. Ja huom 6 tuntia on kuitenkin melko paljon! Viimeksi piti ihan istahtaa vessanpöntölle kesken hampaiden pesun, koska jotenkin niin pyörrytti ja huimasi. En siis voi kuvitella, että lasten hankinnan myötä en pystyisi nukkumaan putkeen ehkä jopa useampaan vuoteen. Ei. Ei.
Meillä ei myöskään ole tukiverkostoa, omat vanhemmat asuvat kaukana ja miehen vanhemmat ovat jo kuolleet. Minua ahdistaa, että joutuisin hoitamaan huutavaa taaperoa esimerkiksi kuumeessa tai migreenissä, koska tosiaan sitä tukiverkostoa ei ole. Minua ahdistaa myös, että nyt meillä on tosi hyvä parisuhde, niin tottakai pilalle sekin menee lapsen syntymän myötä, kun väsyttää jatkuvasti eikä sitä parisuhdeaikaa sillai ole. Eikä todellakaan ole varaa säännölliseen hoitoapuun, jotta saisi kunnolla nukuttua tai voisi vaikka mennä miehen kanssa syömään.
Minä täytän kohta 29, mies 36, että päätökset pitäisi jo pikkuhiljaa tehdä. En halua äidiksi vasta esim. 35-vuotiaana. Toisaalta pelkää, että 50-vuotiaana herään hirveään vauvakuumeeseen ja silloin on jo liian myöhään. Ajatuksia?