Voi helkkari, hermot meni ja tukistin 10-vuotiastani!
Lapsi tietysti puhkesi itkuun ja minä petyin itseeni kun menetin malttini.
Matikan tehtäviä yritin opettaa, lapsi vaan pyöri tuolilla, pyöritteli silmiään, tekohaukotteli ja teki kaikkea muuta kuin yritti edes. Matematiikassa ollut vaikeuksia, opettaja laittanut jo monta kertaa viestiä aiheesta ja minä YRITÄN saada lasta kyllä oppimaan!
Sitten mulla vaan kiehahti.
Mutta itkun jälkeen ryhdistäytyi muksukin, mahtoi säikähtää.. keskittyi sitten ja laskutkin menivät ihan oikein.
Tämän sanon arkaillen, mutta lähes pelästyin, miten tukistaminen "tehosi". Pyynnöt ja ohjeet ja napakat käskyt rauhoittumiseen ja keskittymiseen eivät saaneet mitään aikaan.
En todellakaan aio alkaa käyttää fyysistä kuritusta, ja lapseltakin pyysin sitten anteeksi, sanoin toimineeni väärin tukistaessani. Ja halattiin.
Ei oo aina helppoa tämä vanhemmuus.
Kommentit (19)
LASU ! LASU! JA OIKEUTEEN KÄRÄJILLE ROIMILLA SAKOILLA PAHOINPITELYSTÄ ! LAPSI LAITOKSEEN !!
Vai mites se nykyprotokolla menikään...
Vierailija kirjoitti:
Tehosi tai ei niin mun mielestä kannattaa ennemmin poistua tilanteesta ennen kuin se eskaloituu fyysiseksi.
Tottakai. Olet oikeassa.
Oisko jotain hyvää vinkkiä miten muuten saisi 10-vuotiaan kiinnostumaan ja keskittymään kouluaineisiin, joita pitää tylsinä..?
Ap
Pidä varasi ensi kerralla, saatat turhautua taas ja sitten jo toimitkin hyvin toimivalla tavalla...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tehosi tai ei niin mun mielestä kannattaa ennemmin poistua tilanteesta ennen kuin se eskaloituu fyysiseksi.
Tottakai. Olet oikeassa.
Oisko jotain hyvää vinkkiä miten muuten saisi 10-vuotiaan kiinnostumaan ja keskittymään kouluaineisiin, joita pitää tylsinä..?
Ap
No nythän sulla on hyvä ennakkotapaus mihin vedota lapsesi kanssa.
"Ai eikö meinaa kemian oppi kiinnostaa? Otetaankos matematiikan opetustavat kehiin???? *mulkaisu*"
*lapsi alkaa opiskella kemiaa*
Mua "auttoi" isä matikassa, kun olin lapsi. Joka kerta turhautui, jos en osannut asioita yhden tai kahden selityksen jälkeen. Melkein aina päädyttiin tilanteeseen, jossa isä huutaa naama punaisena ja minä itkeä tihrustan. Tulihan ne läksyt tollakin tavalla valmiiksi, mutta erityisesti opin, että minä en osaa matematiikkaa. Se oli se oppi, joka päässä pysyi myöhempien opintojenkin ajan ja kaikki matikan kurssit oli tuskaa. Oman kokemuksen pohjalta halusin siis vaan sanoa, että koita pitää noi tilanteet rauhallisina. Jos on kovin rauhaton, niin voisko ajatella, että pidätte pienen tauon ja sitten uudestaan?
Joka vitsaa säästää, se vihaa lastaan; mutta joka häntä rakastaa, se häntä ajoissa kurittaa.
Ja kohta tulee koulusta toisenlaista viestiä, kun lapsi kertoo tästä.
Noin on käynyt vähän jokaisella normaalilla vanhemmalla.
Tosin minulla tappelutilanteissa eli veljekset ovat tapelleet keskenään ja maltti on mennyt.
Tukistaminen ja kaikki muukin fyysinen satuttaminen (tietysti henkinenkin) on ehdottomasti väärin.
Pyysit anteeksi ja lapselle ei mitään traumoja jää. Tutkiskele itseäsi, miksi niin sinua kuohutti se, että lapsi ei keskity? Ei lapsi sille välttmättä mitään voi ja oikea lähestymistapa ei ole väkivalta.
Tämän tietysti itsekin ymmärrät, mutta ajattele vielä asiaa syvälilsesti muusta kuin ärtymyksesi näkökulmasta.
Vai että sellainen "parhaimmat vanhemmat tekevät virheitä"-provo tälle päivälle.
Pyydä anteeksi ja juttele lapsen kanssa asiasta. Keskustelkaa myös siitä, miksi läksyt pitää tehdä. Ei ole hyvä jos lapsi tottelee pelosta, mutta ei sekään että ei tottele.
Muistuu mieleen ne ajat, kun mun äidillä meni muhun hermot. Opiskeltiin myös matikkaa, joka oli mulle kouluaineista haastavin. Kerran sain matikankirjasta päähän ja huudot siitä, miten tyhmä olen.
Pyysin tukiopetusta matikkaan erikoistuneelta erityisopettajalta. Tämän jälkeen matikka alkoi sujua, kun ei tarvinnut pelätä kotona virheitään.
No jo on.. täällä kilvan taputellaan ap:tä päähän. Kuka luulee, että lapsi oppii tukistamisen kauttaa ja alkaa kiinnostua tehtävistä. Eipä voi vähäpätöisempää syytä keksiä fyysiselle väkivallalle. Oletin otsikosta, että lapsi teki jotain todella vakavaa ja siksi tukisti.. mutta että läksyt ei kiinnostanu.
Ap on hullu!
Meillä samanikäinen ja joskus läksyjen teko on ihan järkyttävän turhauttavaa.
Olen huomannut että nämä auttavat
Ei liian myöhään illalla, mitä aiemmin läksyt sen helpompaa lapselle. On syöty jotain ja heti läksyjen kimppuun.
Netti opettaa. Youtube video kiinnostaa enemmän kuin äiskän tai iskän tympeä jankutus. Materiaalia löytyy nykyään vaikka mistä, kysy opettajalta jos heillä esim. bingel.
Palkinto tehdyn työn jälkeen. Tämän keskustelette yhdessä lapsen kanssa. Meillä se on perjantaisin saatava kymmenen euron arvoinen koodi xboxille. Tämä vain jos läksyt on sillä viikolla tehty ja kokeista väh. 7.
Tsemppiä, älä tukista enää, ei sillä matikkaa opi, oppii vain inhoamaan sun kanssa tekemistä.
Yllätys, että taas löytyy mammoilta ymmärrystä kun nainen pahoinpitelee lasta.
Olette sairaita.
Tottakai tehosi, kun lapsi alkoi pelätä, että käyt muuten käsiksi uudestaan.
Mullakin on menny monta kertaa hermot 9v lapsen läksyjen kanssa venkoiluun. Just pyörii penkillä ja jää haaveilemaan jne jne jne... Välillä oon karjaissut, että ”nyt teet ne läksyt!” Ja läpsäissyt kädellä kovaa kirjaa mutta lapseen en oo koskenut.
Tiedän miten hermoja raastavaa se on kun lapsi ei malta keskittyä.....aaaaaaargh!!!!!
Vierailija kirjoitti:
Tehosi tai ei niin mun mielestä kannattaa ennemmin poistua tilanteesta ennen kuin se eskaloituu fyysiseksi.
Avauksessa nimenomaan jo eskaloitui:(
Vierailija kirjoitti:
Mullakin on menny monta kertaa hermot 9v lapsen läksyjen kanssa venkoiluun. Just pyörii penkillä ja jää haaveilemaan jne jne jne... Välillä oon karjaissut, että ”nyt teet ne läksyt!” Ja läpsäissyt kädellä kovaa kirjaa mutta lapseen en oo koskenut.
Tiedän miten hermoja raastavaa se on kun lapsi ei malta keskittyä.....aaaaaaargh!!!!!
No, miten saisit itsesi keskittymään jos pitäisi joka ilta opiskella tunnin pari jotain mitä inhoat, ja jota et usko tarvitsevasi missään, vaikka ruotsin kielioppia, Suomen jokia, luiden latinankielisiä nimiä tms? Käytä samoja keinoja lapseesi.
Tehosi tai ei niin mun mielestä kannattaa ennemmin poistua tilanteesta ennen kuin se eskaloituu fyysiseksi.