Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Mustamaalaus somessa

Pohdiskelija
14.02.2018 |

Oletteko törmänneet sellaiseen facebook- tai blogikirjoitteluun, jossa esitetään mustamaalaavia väitteitä siten, että asioita esitetään kolmannessa persoonassa esitetyn henkilön sanomaksi, motiiviksi tai syyksi.
Siten esitetään helposti asioita, jotka eivät pidä paikkaansa.

Kun perätön mustamaalaava päivitys laitetaan vaikkapa luokan, työpaikan tai yhdistyksen facebook-sivulle, kohteelle pyritään aiheuttamaan mielipahaa. Henkilö voidaan kuvata siten, että hän voi olla jotenkin kyseisen yhteisön tunnistettavissa erilaisista asiayhteyksistä, vaikka nimeä ei mainittaisi. Kohteelle voidaan vielä suullisesti kahdenkesken vinkata, että päivitys kertoo hänestä, jotta kiusaamisen kohde olisi varmasti asiasta tietoinen.

Mustamaalauksen tarkoituksena voi olla esimerkiksi kosto, kiusaaminen tai toisen esittäminen syyllisenä tilanteeseen, jonka kirjoittaja on itse aiheuttanut.

Tilanteessa on vaikea esittää vastinetta ja puolustautua. Oman näkökulman esittäminen ja asioiden oikaiseminen on mahdotonta kirjoittamalla kommentti mustamaalaavan päivityksen alle, koska puolustautuja joutuu kertomaan toisesta asioita, jotka asettavat väärien väitteiden esittäjän huonoon valoon, vaikka puolustautujan esittämät asiat ovat totta.

Yksittäisten journalistien tasosta puolestaan kertoo se, että joskus lehtimiehet kritiikittömästi uutisoivat tämänkaltaisia päivityksiä. He voivat sekoittaa mielipiteet ja faktat tai jättää huomiotta, että facebookissa yllä mainitulla tavalla esitetty yksilöity syytös voi olla yksipuolinen näkemys tai jopa perätöntä puhetta, joka on luonteeltaan kiusaamista tai kostotoimenpide.

Jos mustamaalaavia blogi- ja facebook-päivityksiä lukee kritiikittömästi, lukija voi innostua kommenteissaan mollaamaan lisää perättömän ja vääristelevän mustamaalauksen kohdetta. Tämänkaltaisten reaktioiden herättäminen onkin yksi kiusaamisen aloittajan tarkoitus. Suosittua on myös erilaisten mielenterveysgdiagnoosien esittäminen mustamaalauksen keinona.

Myös someaikana olisi kuitenkin hyvä muistaa, että sanan- ja mielipiteenvapautta määrittää yhä yksityisyyden suoja ja mahdollisuus vastineiden esittämiseen.

Kommentit (56)

Vierailija
41/56 |
28.03.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luotan siihen, että älykkäät näkevät mustamaalauksen läpi. Muista ja siitä mustamaalaajasta ei niin väliksi.

Ei-älykkäilläkin on vaikutusvaltaa, etenkin isoissa joukoissa.

Jos maine on pilalla, niin väliäkö vihaajien älykkyydellä on. Jos tarpeeks monta "tyhmää" niin äänestää, voi älykäskin joutua omaksi parhaakseen taipumaan heidän tahtoonsa.

//Aika epämääräistähän tällainen älykkäistä ja tyhmistä puhuminen on.

Ai miksi pitäisi taipua heidän tahtoonsa? Ja kuka sanoo, että maine on pilalla ja kenen mielestä? Höpö höpö, ei sorron ja vääryyden alle "taivutteluun" pidä suostua. On hyvä itse muistaa mikä on totta ja mikä on mustamaalaajien propagandaa. Oletko itse tyyppi, joka uhkaa/painostaa/kiristää jotakuta kirjoittelemalla kuraa somessa?

Vierailija
42/56 |
01.04.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Joku toimittaja voisi tehdä jutun tästä aiheesta iltapäivälehdistä tutulla sapluunalla: "somessa nousi kiivas keskustelu perättömästä mustamaalauksesta, jota somessa harrastetaan". Olisi muuten ajankohtainen aihe. Vaan eipä lehdistöä kiinnosta kuin halvat click bate -otsikot. Oman ammattikunnan itsetutkiskelu ei myöskään kiinnosta toimittajia. Sillä kukapa peiliin haluaisi katsoa (ellei kyseessä ole sali- tai vessanpeiliselfie) (:

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
43/56 |
01.04.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Joku toimittaja voisi tehdä jutun tästä aiheesta iltapäivälehdistä tutulla sapluunalla: "somessa nousi kiivas keskustelu perättömästä mustamaalauksesta, jota somessa harrastetaan". Olisi muuten ajankohtainen aihe. Vaan eipä lehdistöä kiinnosta kuin halvat click bate -otsikot. Oman ammattikunnan itsetutkiskelu ei myöskään kiinnosta toimittajia. Sillä kukapa peiliin haluaisi katsoa (ellei kyseessä ole sali- tai vessanpeiliselfie) (:

(:

Vierailija
44/56 |
01.04.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Joku toimittaja voisi tehdä jutun tästä aiheesta iltapäivälehdistä tutulla sapluunalla: "somessa nousi kiivas keskustelu perättömästä mustamaalauksesta, jota somessa harrastetaan". Olisi muuten ajankohtainen aihe. Vaan eipä lehdistöä kiinnosta kuin halvat click bate -otsikot. Oman ammattikunnan itsetutkiskelu ei myöskään kiinnosta toimittajia. Sillä kukapa peiliin haluaisi katsoa (ellei kyseessä ole sali- tai vessanpeiliselfie) (:

Se on katsos sitä "vastuullista journalismia", mitä rinta rottingilla uskottelevat edustavansa.

Vierailija
45/56 |
01.04.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Some tarjoaa oivan välineen koulu-, naapuri- ja työpaikkakiusaamiseen. Exiä unohtamatta. Juoruiltu ja mustamaalattuhan on aina, mutta ennen ei ole ollut näin tehokkaita apuvälinettä Whatsapeista yms. puhumattakaan. Kiusaamisen mahdollistaa hiljainen hyväksyntä. Kukaan ei kuitenkaan koskaan kommenteissa kyseenalaista näitä yksipuolisia herutuksia, koska ei välitä tai ei halua päivittäjän retkuun menneiden ihmisten nettivihaa niskaansa. FB:ssa voi anonyymisti tehdä ilmoituksen facebookille häirinnästä. Eli jos joku jakaa kyseenalaista päivitystä, voit ilmoittaa sen facebookille, joka poistaa sen. Näitä mustamaalaavia päivityksiä ei ainakaan pidä tykätä tai jakaa. Silloin osallistuu itse jonkun kiusaamiseen. Ä

Juuri näin.

Vierailija
46/56 |
01.04.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Pohdiskelija kirjoitti:

Oletteko törmänneet sellaiseen facebook- tai blogikirjoitteluun, jossa esitetään mustamaalaavia väitteitä siten, että asioita esitetään kolmannessa persoonassa esitetyn henkilön sanomaksi, motiiviksi tai syyksi.

Siten esitetään helposti asioita, jotka eivät pidä paikkaansa.

Kun perätön mustamaalaava päivitys laitetaan vaikkapa luokan, työpaikan tai yhdistyksen facebook-sivulle, kohteelle pyritään aiheuttamaan mielipahaa. Henkilö voidaan kuvata siten, että hän voi olla jotenkin kyseisen yhteisön tunnistettavissa erilaisista asiayhteyksistä, vaikka nimeä ei mainittaisi. Kohteelle voidaan vielä suullisesti kahdenkesken vinkata, että päivitys kertoo hänestä, jotta kiusaamisen kohde olisi varmasti asiasta tietoinen.

Mustamaalauksen tarkoituksena voi olla esimerkiksi kosto, kiusaaminen tai toisen esittäminen syyllisenä tilanteeseen, jonka kirjoittaja on itse aiheuttanut.

Tilanteessa on vaikea esittää vastinetta ja puolustautua. Oman näkökulman esittäminen ja asioiden oikaiseminen on mahdotonta kirjoittamalla kommentti mustamaalaavan päivityksen alle, koska puolustautuja joutuu kertomaan toisesta asioita, jotka asettavat väärien väitteiden esittäjän huonoon valoon, vaikka puolustautujan esittämät asiat ovat totta.

Yksittäisten journalistien tasosta puolestaan kertoo se, että joskus lehtimiehet kritiikittömästi uutisoivat tämänkaltaisia päivityksiä. He voivat sekoittaa mielipiteet ja faktat tai jättää huomiotta, että facebookissa yllä mainitulla tavalla esitetty yksilöity syytös voi olla yksipuolinen näkemys tai jopa perätöntä puhetta, joka on luonteeltaan kiusaamista tai kostotoimenpide.

Jos mustamaalaavia blogi- ja facebook-päivityksiä lukee kritiikittömästi, lukija voi innostua kommenteissaan mollaamaan lisää perättömän ja vääristelevän mustamaalauksen kohdetta. Tämänkaltaisten reaktioiden herättäminen onkin yksi kiusaamisen aloittajan tarkoitus. Suosittua on myös erilaisten mielenterveysgdiagnoosien esittäminen mustamaalauksen keinona.

Myös someaikana olisi kuitenkin hyvä muistaa, että sanan- ja mielipiteenvapautta määrittää yhä yksityisyyden suoja ja mahdollisuus vastineiden esittämiseen.

Kyllä olen.

Tämä ilmiö tunnetaan myös nimellä #metoo

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
47/56 |
02.04.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joku toimittaja voisi tehdä jutun tästä aiheesta iltapäivälehdistä tutulla sapluunalla: "somessa nousi kiivas keskustelu perättömästä mustamaalauksesta, jota somessa harrastetaan". Olisi muuten ajankohtainen aihe. Vaan eipä lehdistöä kiinnosta kuin halvat click bate -otsikot. Oman ammattikunnan itsetutkiskelu ei myöskään kiinnosta toimittajia. Sillä kukapa peiliin haluaisi katsoa (ellei kyseessä ole sali- tai vessanpeiliselfie) (:

Se on katsos sitä "vastuullista journalismia", mitä rinta rottingilla uskottelevat edustavansa.

Käsittämättömän paljon uutisoidaan juuri näin eikä asiaa käsitellä kuin tuon somesyyttelijän näkökulmasta. Iltapäivälehdet uutisoivat paljon myös ulkomaalaisten verkkosivujen artikkeleita ja epämääräisiä somepäivityksiä.

Kyseessä on someajan ilmiö. Journalistien tulisi kerrata journalistien eettiset ohjeet.

Vierailija
48/56 |
03.04.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Pohdiskelija kirjoitti:

Oletteko törmänneet sellaiseen facebook- tai blogikirjoitteluun, jossa esitetään mustamaalaavia väitteitä siten, että asioita esitetään kolmannessa persoonassa esitetyn henkilön sanomaksi, motiiviksi tai syyksi.

Siten esitetään helposti asioita, jotka eivät pidä paikkaansa.

Kun perätön mustamaalaava päivitys laitetaan vaikkapa luokan, työpaikan tai yhdistyksen facebook-sivulle, kohteelle pyritään aiheuttamaan mielipahaa. Henkilö voidaan kuvata siten, että hän voi olla jotenkin kyseisen yhteisön tunnistettavissa erilaisista asiayhteyksistä, vaikka nimeä ei mainittaisi. Kohteelle voidaan vielä suullisesti kahdenkesken vinkata, että päivitys kertoo hänestä, jotta kiusaamisen kohde olisi varmasti asiasta tietoinen.

Mustamaalauksen tarkoituksena voi olla esimerkiksi kosto, kiusaaminen tai toisen esittäminen syyllisenä tilanteeseen, jonka kirjoittaja on itse aiheuttanut.

Tilanteessa on vaikea esittää vastinetta ja puolustautua. Oman näkökulman esittäminen ja asioiden oikaiseminen on mahdotonta kirjoittamalla kommentti mustamaalaavan päivityksen alle, koska puolustautuja joutuu kertomaan toisesta asioita, jotka asettavat väärien väitteiden esittäjän huonoon valoon, vaikka puolustautujan esittämät asiat ovat totta.

Yksittäisten journalistien tasosta puolestaan kertoo se, että joskus lehtimiehet kritiikittömästi uutisoivat tämänkaltaisia päivityksiä. He voivat sekoittaa mielipiteet ja faktat tai jättää huomiotta, että facebookissa yllä mainitulla tavalla esitetty yksilöity syytös voi olla yksipuolinen näkemys tai jopa perätöntä puhetta, joka on luonteeltaan kiusaamista tai kostotoimenpide.

Jos mustamaalaavia blogi- ja facebook-päivityksiä lukee kritiikittömästi, lukija voi innostua kommenteissaan mollaamaan lisää perättömän ja vääristelevän mustamaalauksen kohdetta. Tämänkaltaisten reaktioiden herättäminen onkin yksi kiusaamisen aloittajan tarkoitus. Suosittua on myös erilaisten mielenterveysgdiagnoosien esittäminen mustamaalauksen keinona.

Myös someaikana olisi kuitenkin hyvä muistaa, että sanan- ja mielipiteenvapautta määrittää yhä yksityisyyden suoja ja mahdollisuus vastineiden esittämiseen.

Kyllä olen.

Tämä ilmiö tunnetaan myös nimellä #metoo

#metoo-kampanjan vanavedessä on voinut tapahtua ylilyöntejäkin, mutta kampanja on tuonut esille sen, että naisiin kohdistuu epäasiallista käytöstä. Kampanja varmastikin tulee parantamaan naisten asemaa etenkin työelämän hierarkisissa tilanteissa. On todella valitettavaa, jos joku käyttää tätä aihetta, tai ylipäänsä mitä tahansa väärinkäytöksiin liittyvää aihetta väärin perustein jonkun viattoman kiusaamiseen. Se ei ole ainoastaan loukkaus viatonta koston kohdetta kohtaan, vaan myös tosiasiallisten väärinkäytösten ja ahdistelujen uhreja kohtaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
49/56 |
07.04.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

En oikein ymmärrä, miksi tavalliset ihmiset haluavat puida yksityisiä asioita somessa ellei motiivi ole kosto tai painostusyritys. Esitetään yksipuolinen subjektiivinen näkemys jossakin intressiristiriidasta, esim. avioerotilanteessa tai jonkun lapsen kaadettua toisen lapsen maahan äkkipikaisuuttaan. Lukijat muodostavat näkemyksensä tämän mielipahaa hyökyvän syytöksen pohjalta ja esittää tuomionsa mustamaalaajan luoman ns. olkinuken (eli vääristelyn) pohjalta. Helppoon menevät.

Vierailija
50/56 |
08.04.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
51/56 |
08.04.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Pohdiskelija kirjoitti:

Oletteko törmänneet sellaiseen facebook- tai blogikirjoitteluun, jossa esitetään mustamaalaavia väitteitä siten, että asioita esitetään kolmannessa persoonassa esitetyn henkilön sanomaksi, motiiviksi tai syyksi.

Siten esitetään helposti asioita, jotka eivät pidä paikkaansa.

Kun perätön mustamaalaava päivitys laitetaan vaikkapa luokan, työpaikan tai yhdistyksen facebook-sivulle, kohteelle pyritään aiheuttamaan mielipahaa. Henkilö voidaan kuvata siten, että hän voi olla jotenkin kyseisen yhteisön tunnistettavissa erilaisista asiayhteyksistä, vaikka nimeä ei mainittaisi. Kohteelle voidaan vielä suullisesti kahdenkesken vinkata, että päivitys kertoo hänestä, jotta kiusaamisen kohde olisi varmasti asiasta tietoinen.

Mustamaalauksen tarkoituksena voi olla esimerkiksi kosto, kiusaaminen tai toisen esittäminen syyllisenä tilanteeseen, jonka kirjoittaja on itse aiheuttanut.

Tilanteessa on vaikea esittää vastinetta ja puolustautua. Oman näkökulman esittäminen ja asioiden oikaiseminen on mahdotonta kirjoittamalla kommentti mustamaalaavan päivityksen alle, koska puolustautuja joutuu kertomaan toisesta asioita, jotka asettavat väärien väitteiden esittäjän huonoon valoon, vaikka puolustautujan esittämät asiat ovat totta.

Yksittäisten journalistien tasosta puolestaan kertoo se, että joskus lehtimiehet kritiikittömästi uutisoivat tämänkaltaisia päivityksiä. He voivat sekoittaa mielipiteet ja faktat tai jättää huomiotta, että facebookissa yllä mainitulla tavalla esitetty yksilöity syytös voi olla yksipuolinen näkemys tai jopa perätöntä puhetta, joka on luonteeltaan kiusaamista tai kostotoimenpide.

Jos mustamaalaavia blogi- ja facebook-päivityksiä lukee kritiikittömästi, lukija voi innostua kommenteissaan mollaamaan lisää perättömän ja vääristelevän mustamaalauksen kohdetta. Tämänkaltaisten reaktioiden herättäminen onkin yksi kiusaamisen aloittajan tarkoitus. Suosittua on myös erilaisten mielenterveysgdiagnoosien esittäminen mustamaalauksen keinona.

Myös someaikana olisi kuitenkin hyvä muistaa, että sanan- ja mielipiteenvapautta määrittää yhä yksityisyyden suoja ja mahdollisuus vastineiden esittämiseen.

Kyllä olen.

Tämä ilmiö tunnetaan myös nimellä #metoo

Tämä kommentoija ilmentää muutosvastaisuutta, josta Kaari Utrio puhuu. Naiset ovat nyt suurella joukolla sanoneet, että jättäkää kroppamme rauhaan. Vaikenemisen kulttuuri mahdollistaa hyväksikäytökset. Nyt on yleisesti paremmin tiedustettua, mikä on sopivaa ja mikä ei.

Vierailija
52/56 |
11.04.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eskarin täti kirjoitti:

Asioissa on yleensä monta puolta. Asiat eivät ole aina niin yksioikoisia kuin someavautuja tunteisiin vetoavasti esittää. Etenkin jos joku reagoi lapseen tai söpöön lemmikkieläimeen l elävässä elämässä, esimerkiksi nuhtelee tai antaa palautetta vanhemmille tai lemmikin omistajalle, hänen on helppoa vuodattaa tuntojaan somessa kostoksi. Vuodattajan totuudessa Milla-Petteri ja hänen vanhempansa ovat uhreja, joita syrjitään. Totuus muuttuu, kun jättää mainitsematta, että se Milla-Petteri oli tempaissut toista lasta pataan menetettyään malttinsa pelissä hävittyään ja kaverit pelkäävät nyt Milla-Petteriä.

Minun mielestäni tämä vaaraa ja häiriköintiä toisille lapsille aiheuttavien lasten, olivatpa he ns. erityislapsia tai huonosti käyttäytyviä ns. tavallisia lapsia, käytökseen hyssytellen suhtautumisen tulee loppua. Onhan se tietysti ikävää, jos oma lapsi sellaista harrastaa, mutta pitäisi vanhempienkin aikuisena ymmärtää, että tilanteeseen pitää puuttua. Pitäisi pystyä tarkastelemaan tilannetta myös sen lapsen näkökulmasta, joka on loukannut itsensä toisen lapsen kiusattua tai riehuttua menetettyään malttinsa. Olisi hyvä, että asiasta puhuttaisiin asiallisesti jo yleisellä tasolla, jotta ihmisten mielessä olisi valmiiksi jonkinlaiset toimintamallit. Nyt liian usein lasten vanhemmat loukkaantuvat toisilleen ja alkaa syyllistäminen eikä asialle tehdä mitään, joka turvaisi lasten arkea. Ei turvallisempien olosuhteiden luominen ole ennakkoluuloja tai henkistä väkivaltaa lapsia (tai lasten vanhempia kohtaan). Monesti tuntuu, että suurin este turvallisemman ympäristön luomiseen on aikuisten, myös erityislasten vanhempien, hermoherkät asenteet ja reurssipula kouluissa ja päiväkodeissa. Tiedän, että tuon viimeisen lauseen takia etenkin erityislasten vanhemmat hyökkäävät loukkaantuneina kimppuun. Tämä asenne on osa ongelmaa. Molempien näkökulma (sekä väkivallan kohteeksi joutuneen että väkivaltaisesti käyttäytyneen lapsen) olisi kuitenkin hyvä huomioida, jotta lasten keskinäistä väkivaltaa ja vaaratilanteita voidaan ehkäistä ja niihin puututaan. Ei siinä ole kyse ennakkoluuloista, kuten netissä usein tunnutaan itkettävän. Ei yksittäisiin tilanteisiin reagoiminen tarkoita tietenkään sitä, että kaikki ns. erityislapset olisivat väkivaltaisia tai että he menettäisivät malttinsa helposti. Mutta jos jonkun lapsen kohdalla tilanne on se, ei se siitä hyssyttelemällä, kieltämällä tai lapsen vanhempien loukkantumisella muutu. Tämän kaltainen menettely on vain omiaan luomaan niitä ennakkoluuloja. Olisi hyvä, että siilipuolustuksen ja kostokampanjoiden sijasta aikuiset voisivat keskustellen tehdä tilanteelle jotakin. Mutta loukkaantuneet vanhemmat eivät monesti suostu siihen, vaan huutelevat mieluummin netissä tai muualla.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
53/56 |
11.04.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Eskarin täti kirjoitti:

Asioissa on yleensä monta puolta. Asiat eivät ole aina niin yksioikoisia kuin someavautuja tunteisiin vetoavasti esittää. Etenkin jos joku

Minun mielestäni tämä vaaraa ja häiriköintiä toisille lapsille aiheuttavien lasten, olivatpa he ns. erityislapsia tai huonosti käyttäytyviä ns. tavallisia lapsia, käytökseen hyssytellen suhtautumisen tulee loppua. Onhan se tietysti ikävää, jos oma lapsi sellaista harrastaa, mutta pitäisi vanhempienkin aikuisena ymmärtää, että tilanteeseen pitää puuttua. Pitäisi pystyä tarkastelemaan tilannetta myös sen lapsen näkökulmasta, joka on loukannut itsensä toisen lapsen kiusattua tai riehuttua menetettyään malttinsa. Olisi hyvä, että asiasta puhuttaisiin asiallisesti jo yleisellä tasolla, jotta ihmisten mielessä olisi valmiiksi jonkinlaiset toimintamallit. Nyt liian usein lasten vanhemmat loukkaantuvat toisilleen ja alkaa syyllistäminen eikä asialle tehdä mitään, joka turvaisi lasten arkea. Ei turvallisempien olosuhteiden luominen ole ennakkoluuloja tai henkistä väkivaltaa lapsia (tai lasten vanhempia kohtaan). Monesti tuntuu, että suurin este turvallisemman ympäristön luomiseen on aikuisten, myös erityislasten vanhempien, hermoherkät asenteet ja reurssipula kouluissa ja päiväkodeissa. Tiedän, että tuon viimeisen lauseen takia etenkin erityislasten vanhemmat hyökkäävät loukkaantuneina kimppuun. Tämä asenne on osa ongelmaa. Molempien näkökulma (sekä väkivallan kohteeksi joutuneen että väkivaltaisesti käyttäytyneen lapsen) olisi kuitenkin hyvä huomioida, jotta lasten keskinäistä väkivaltaa ja vaaratilanteita voidaan ehkäistä ja niihin puututaan. Ei siinä ole kyse ennakkoluuloista, kuten netissä usein tunnutaan itkettävän. Ei yksittäisiin tilanteisiin reagoiminen tarkoita tietenkään sitä, että kaikki ns. erityislapset olisivat väkivaltaisia tai että he menettäisivät malttinsa helposti. Mutta jos jonkun lapsen kohdalla tilanne on se, ei se siitä hyssyttelemällä, kieltämällä tai lapsen vanhempien loukkantumisella muutu. Tämän kaltainen menettely on vain omiaan luomaan niitä ennakkoluuloja. Olisi hyvä, että siilipuolustuksen ja kostokampanjoiden sijasta aikuiset voisivat keskustellen tehdä tilanteelle jotakin. Mutta loukkaantuneet vanhemmat eivät monesti suostu siihen, vaan huutelevat mieluummin netissä tai muualla.

Tarkoitatko esim. tätä

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000827403.html

Vierailija
54/56 |
11.04.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Eskarin täti kirjoitti:

Asioissa on yleensä monta puolta. Asiat eivät

Minun mielestäni tämä vaaraa ja häiriköintiä toisille lapsille aiheuttavien lasten, olivatpa he ns. erityislapsia tai huonosti käyttäytyviä ns. tavallisia lapsia, käytökseen hyssytellen suhtautumisen tulee loppua. Onhan se tietysti ikävää, jos oma lapsi sellaista harrastaa, mutta pitäisi vanhempienkin aikuisena ymmärtää, että tilanteeseen pitää puuttua. Pitäisi pystyä tarkastelemaan tilannetta myös sen lapsen näkökulmasta, joka on loukannut itsensä toisen lapsen kiusattua tai riehuttua menetettyään malttinsa. Olisi hyvä, että asiasta puhuttaisiin asiallisesti jo yleisellä tasolla, jotta ihmisten mielessä olisi valmiiksi jonkinlaiset toimintamallit. Nyt liian usein lasten vanhemmat loukkaantuvat toisilleen ja alkaa syyllistäminen eikä asialle tehdä mitään, joka turvaisi lasten arkea. Ei turvallisempien olosuhteiden luominen ole ennakkoluuloja tai henkistä väkivaltaa lapsia (tai lasten vanhempia kohtaan). Monesti tuntuu, että suurin este turvallisemman ympäristön luomiseen on aikuisten, myös erityislasten vanhempien, hermoherkät asenteet ja reurssipula kouluissa ja päiväkodeissa. Tiedän, että tuon viimeisen lauseen takia etenkin erityislasten vanhemmat hyökkäävät loukkaantuneina kimppuun. Tämä asenne on osa ongelmaa. Molempien näkökulma (sekä väkivallan kohteeksi joutuneen että väkivaltaisesti käyttäytyneen lapsen) olisi kuitenkin hyvä huomioida, jotta lasten keskinäistä väkivaltaa ja vaaratilanteita voidaan ehkäistä ja niihin puututaan. Ei siinä ole kyse ennakkoluuloista, kuten netissä usein tunnutaan itkettävän. Ei yksittäisiin tilanteisiin reagoiminen tarkoita tietenkään sitä, että kaikki ns. erityislapset olisivat väkivaltaisia tai että he menettäisivät malttinsa helposti. Mutta jos jonkun lapsen kohdalla tilanne on se, ei se siitä hyssyttelemällä, kieltämällä tai lapsen vanhempien loukkantumisella muutu. Tämän kaltainen menettely on vain omiaan luomaan niitä ennakkoluuloja. Olisi hyvä, että siilipuolustuksen ja kostokampanjoiden sijasta aikuiset voisivat keskustellen tehdä tilanteelle jotakin. Mutta loukkaantuneet vanhemmat eivät monesti suostu siihen, vaan huutelevat mieluummin netissä tai muualla.

Muuten hyvä kirjoitus, mutta "reurssipula" kirjoitetaan s:llä: resurssipula?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
56/56 |
11.04.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hyvä ja rakentava tapa käsitellä erimielisyyksiä taas on sellainen, jossa näkyvät nämä: pehmeä aloitus, vastuu omasta käytöksestä, kunnioitus ja itsensä rauhoittaminen. Kiihtymyksen hetkellä niiden muistaminen vaikeutuu, sillä aivot eivät käytä enää resurssejaan parhaalla mahdollisella tavalla.

– Kiihtyneenä aivojen limbinen järjestelmä toimii eri tavoin kuin rauhallisessa tilanteessa. Riidat kärjistyvät, koska ihminen toimii senhetkisten resurssiensa mukaisesti, ja silloin järkevä vuorovaikutus on hyvin vaikeaa. Kun itsensä rauhoittaa ensin, vapautuvat aivojen paremmin neuvotteluun kykenevät osat käyttöön. Silloin erimielisyyksien ratkaiseminen on ylipäätään mahdollista.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kaksi kuusi viisi