Kavereiden huonot parisuhteet

Parisuhteen täytyy tehdä elämästi helpompaa, hauskempaa ja antoisampaa. Tai ainakaan se ei saa tehdä siitä hankalampaa ja ikävämpää. Vaikka kuinka suuri osa ihmisten parisuhteista ei läpäise edes tätä yksinkertaista ehtoa.

Yksinäisyyden pelkoa?

Joo, en kestä tällaista.

Riippuu mitä se tuki on, jos tullaan meille yöllä pakoon miestä ja aina palataan yhteen, niin en jaksaisi. Puhumattakaan että mies tulisi kännissä riehumaan meidänkin oven taakse ja kaveri kieltäisi soittamasta hakemaan sitä putkaan...

En ihmettele, koska tiedän, miten huono omanarvontunto monella on.

Mä olen varmasti inhottava ihminen, mutta en jaksa kuunnella uhriutumista kovin montaa vuotta. Jos aina vaan sama jatkuu, tulee pataan, huudetaan ja raivotaan, ei osallistuta mihinkään jne jne, eikä sille tehdä mitään muuta kuin valitetaan kavereille, otan etäisyyttä. En ole terapeutti enkä jaksa auttaa ja kuunnella, jos ei ihminen itse ala ottaa vastuuta omasta elämästään ja onnellisuudestaan.

Edes normaaleista riidoista valittaminen minun seurassani ei käy. Opettele ratkomaan ongelmia kuin aikuinen.

Mä jätin yhden kaverin taakseni joka jatkuvasti riitelee miehensä kanssa ja jaksaa valittaa. Näiden riitojen ja valitusten lomassa ollaan muka niin onnellisia yhdessä. Molemmat pettävät toisiaan sen minkä kerkeää ja molemmat ovat melkein toistensa kurkuissa kiinni, koska epäilevät toisiaan pettämisestä 😂

Itseasiassa tuo pettäminen oli se syy miksi en halunnut tuota kaveria enää katsella, mutta toki tuo riitely ja siitä valittaminenkin oli todella rasittavaa.

Miksi olla edes tuollaisessa suhteessa?