Escitalopramin aloitus

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä ihmeen lääkevastainen tyyppi tänne on pesiytynyt haastamaan riitaa?

Älä välitä hänestä, ap. Älkää muutkaan välittäkö, kun tulette joskus etsimään kokemuksia Escilatopramista. Tällaista tääällä AV:lla on toisinaan, ei voi mitään. Jotkut ottavat asiakseen tyrmätä lääkärin määräykset, vaikka hyvä kun itse ovat suorittaneet peruskoulun - lääkkiksestä ei ole tietoakaan. 

Missä psykoosissa olet? Tämä on keskustelupalsta jossa kuka tahansa voi kirjoittaa mitä tahansa.

Kysyttiin, jos joku on käyttänyt, kokemuksia. Ei mielipiteitä, mielipiteitä on yhtä monta kuin persereikiä.

Kokemuksia voi sepitellä.. Täällä lääkefirmojen trollit tekee joka päivä näitä aloituksia ja pyrkivät aivopesemään ihmisiä syömään pillereitä. Siksi mielipiteet, jotka näyttää satuttavan trolleja. Hyvä niin.

Olen aloittanut yhtä pienellä annoksella kuin sinäkin, mutta siitä sitten vähitellen lisäten 10 mg:aan. Varovainen aloitus johtuen lääkkeen aiheuttamasta kuvottavasta olosta. Minulla kuvottava olo ei mennyt koskaan täysin ohi ja lisäksi kärsin orgasmivaikeuksista lääkkeen käytön aikana. Vaihdettiin Valdoxaniin ja sillä ei ole ollut haittavaikutuksia. Tosin ei tasaa tunnetiloja niin voimakkaasti, onko se hyvä vai paha asia, riippuu tapauksesta. Essitalopraamilla itkeminen loppui kuin seinään, Valdoxan ei estä itkemästä, mutta parantaa muuten kyllä toimintakykyä ja jaksamista.

Olen syönyt kahteen otteeseen, molemmilla kerroilla 2-3 vuotta.välissä 5 vuotta ilman.syinä ahdistus,paniikkihäiriöt ja unettomuus.

Ensimmäisellä kerralla en huomannut mitään sivuoireita,enkä ole varma oliko lääkkeillä mitään vaikutusta.

Toisella kerralla oireeni olivat ehkä vakavampia ja lääkkeen aloittaminen vahvisti niitä aluksi.ensimmäiset pari kolme viikkoa olivat painajaismaisia.olin jatkuvasti tuskaisen ahdistunut, paitsi urheillessa. Myös ruokahalu katosi.laihduin noin 6kg näiden viikkojen aikana.tämän jälkeen lääkkeiden vaikutus ilmeisesti alkoi ja olo helpotti.

Summasummarum: vaikutukset vaihtelevat jopa samalla henkilöllä.

Jos aluksi ahdistaa, kannattaa ehkä yrittää kestää muutama viikko ja katsoa jos lääkkeet alkavat vaikuttaa.

Itse käytin näinä ensimmäisinä viikkoina joka toinen yö oxaminia unilääkkeenä, että sain edes hieman nukuttua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiitos ihanan positiivisesta kommentista. Luuletko, etten ole keskustellutkin? Lääkäreillä vaan tuppaa olemaan aina sama vastaus, "ihmiset on erilaisia ja kaikille ei aloitusoireita tule." Siksi kysynkin täällä toisten kokemuksia.

- päävammainen ap

Kysyppäs siltä lääkäriltä monelle se on kirjoittanut terveen paperit. Se kertoo lääkärin hyvyydestä.

Otapa ensin asioista selvää, ennen kuin tulet höpisemään omiasi. Ensinnäkin terveen papereita ei kirjoiteta kenellekään, ei missään sairaudessa. Todetaan kuitenkin loppuraportissa, että potilas on oireeton tai kuten minun tapauksessani, oireet ovat hallinnassa ja potilas on toimintakykyinen. - Tosin ap on hieman erilainen tapaus. Hän on traumatisoitunut hetki sitten, minä traumatisoiduin lapsena. Todennäköisesti ap paranee melko piankin, minä en, enkä syytä siitä lääkäriä vaan sitä henkilöä lähipiirissäni, joka aiheutti minulle parantumattomat henkiset vauriot. 

 

Muuten hyvä, mutta traumojen hoidossa ei käytetä lääkkeitä. Lue käypä hoito.

Jälleen unohdit googlata itse omat väitteesi ja niiden paikkansapitämättömyyden. Sinustahan tulisi huono valelääkäri. Tällainen minun tapaiseni valepotilas narauttaisi sinut heti ensi tapaamisella. Harmi vain, että syydät valheellista tietoa julkisella keskustelukanavalla. Käypä hoito -sivuilla mainitaan, että psyykkisen trauman hoitoon käytetään terapiaa ja tarvittaessa lääkitystä. Ap:n hoitava lääkäri on arvioinut, että ap tarvitsee lääkityksen, eikä siihen ole meillä mitään sanomista - sinulla valelääkärinä eikä minulla valepotilaana. 

 

Taidat olla aika hullu jos kuvittelet saavasi täältä lääkärin vastauksia? Mutta kuten huomaat, vain tarvittaessa. Se tarkoittaa normaalisti ainakin vuoden terapiaa ennen lääkitystä.

Hullu minä tosiaankin olen: masentunut ja aikaisemmin kärsin traumaperäisestä ahdistuksesta. Todellisuudentaju minulla on kuitenkin säilynyt koko ajan. Ihan niin pahasti en sentään traumatisoitunut lapsuudessani. Ja varmaan olen koko lopun ikäni masentunut, joten hulluksi nimittelemällä et pysty minua loukkaamaan. :) 

Missä olen väittänyt, että kuvittelen saavani täältä lääkärin vastauksia? Minua kiukuttaa se, että väität omiasi hyvin varmasti ja uskottavasti. Haluan säästää ap:n ja muut AV:n käyttäjät sinun kaltaisiltasi valetiedon levittäjiltä. Nytkin väität tietäväsi, että traumapotilaiden lääkitys aloitetaan vasta vuoden kuluttua terapian aloituksesta. 

Ainakin minulle kävi toisin päin. Ensin sain masennuslääkityksen.  Saamani Cipralex auttoikin - huu, juuri ne kamalat SSRI-lääkkeet, joita olet panetellut tässä ketjussa - ja jaksoin aloittaa terapian kolmen kuukauden päästä lääkityksen aloituksesta. Koska olen myös lapsuudessani traumatisoitunut, sain Cipralexin lisäksi myös pari muuta reseptiä, mutta niitä lääkkeitähän et olekaan täällä panetellut, joten en viitsi niitä mainita tässä. 

Oli sangen virkistävä kokemus  kerrankin trollata oikein kunnolla palstatrollia, ihan piristyin vaikeasta masennuksestani huolimatta. Yleensä jätän trollit omaan arvoonsa, mutta tällä kertaa tein poikkeuksen. 

Nyt jätän tämän ketjun rauhaan ja toivon, että ap saa ihan oikeita kokemuksia Escitalopramista. Minulla niitä ei ole kertoa. 

Terveisin

Valepotilas

 

Käytä aluksi lääkärin ohjeen mukaan. Kun minulla ei tullut kohtauksia kuukausiin alensin annostusta hitaasti yksi lääke kerrallaan. Kun oireet palasivat nostin annostusta. Annoksen noston jälkeen Escitalopram  1/4 lääkärin määräämästä, Propral 1/4 alkuperäisestä minimiannoksestani, 1/6 nykyisestä maksimiannoksestani.

Xanor 1/6 alkuperäisestä annoksesta, kolme lääkäriä on sanonut että tästä kannattaisi luopua kokonaan, antaneet kuitenkin reseptin. Vähentäessäni etsin netistä ohjeet aikataululle kuinka nopeasti voi vähentää Xanoria.

Kun kysyin minkä annostusta kannattaisi lisätä lääkäri suositteli Escitalopramin annoksen nostamista, luultavasti vaarattomin näistä. Minulla oli tinnitystä jo vuosia ennen Escitalopramin käyttöä, tuntuu että lisää sitä.

Jos tabletissa on vekki josta sen voi puolittaa niin voit leikata tabletin veitsellä vielä pienemmäksi.

Jos uraa ei ole niin tablettia ei kannata myöskään leikellä vaan ne on otettava kokonaisina.

Vierailija kirjoitti:

2,5mg on tosi pieni annos, ei varmaan aiheuta kummoisia oireita :) itse syön 20mg päivässä ja välillä vähän kädet tärisee. Alussa oli pahoinvointia, mutta loppui nopeasti.

Ite veän 50 millisiä viinan kanssa päivittäin ja on kokoajan ihan v itun hyvä olo.

Myös yhteiskäyttö pirin kanssa toimii.

Heipä hei! Käytin Cipralexia 9 vuotta kunnes alkuvuodesta vierottauduin siitä. Aluksi oli noita sähköiskuja ja sekavuutta mutta vierottautuminen onnistui muuten oikein hyvin.

Nyt jouduin palaamaan lääkitykseen kuitenkin, koska kärsin ocd:stä ja yleistyneestä ahdistuneisuushäiriöstä ja vaikka muuten olo oli ilman lääkettä aivan erinomainen, niin nuo ocd ja yleiset pelkotilat alkoivat ottamaan taas vallan.

Tällä kertaa aloitusoireet on aivan järkyttävät. Olen käyttänyt nyt 5 päivää 0,7mg-5mg ja hypin kerta kaikkiaan seinille. Tärinää, epätodellista oloa, oksetusta, ahdistusta, sekavuutta. Ensimmäisellä kerralla kun aloitin ei ollut mitään tälläistä. Jaksoin siivota koko talon ja olin hilpeä.

Toivottavasti olo pian tasaantuu. Todella pienestä annoksesta olen jo sekoamisen partaalla.

Tuntuu että aivot tarvii aina vaan isomman annoksen cipralexia. Kun siitä yrittää vieroittautautua niin järjetön ahdistus/ ocd/ paniikki yms. Ottaa vallan ja lääkitys aloitettava isommilla annoksilla, jotka ei nekään meinaa sitten toimia.

Älä aloita tulee pilaamaan kaikki ihmissuhteesi jos sellaisia on. Kaikki ketkä näitä lääkkeitä syötte kysykää läheisiltänne miten ne ovat teitä muuttaneet. Ilman että kilahdatte rehellisestä vastauksesta.

Aikamoisia tarinoita ja viestejä tullut. Iso osa ihmisiltä, jotka eivät ole lääkettä käyttäneet.

Joku älykkö laittoi oikein listan sivuoireista. Tyhmää. Haluaako tämä henkilö,että AP ei edes kokeile lääkettä? Miksi pelotella? Varmasti kaikki tietää,että lähes kaikissa lääkkeissä on tolkuton lista sivuoireista.

Asiaan. Olen käyttänyt escitalopramia nyt vuosia,annostus 20mg. Aloitin muistaakseni 5mg,sitten 10 ja nyt tuo 20. Oireet olivat masennus,paniikkihäiriöt ja pakko oireet,ahdistus. Minulle lääke antoi uuden elämän. Oireet poissa ja voin hyvin. Kaikilla tälläisillä lääkkeillä on 'vihollisensa' ,mutta minua lääke auttoi. Paljon auttoikin. 

Kun aloitin,oli välillä lievää etovaa oloa ja pää tuntui 'kevyeltä'. Nämä menivät hyvin nopeasti ohi. Ei mitään muita sivuoireita. Ei ole kerrottavana mitään kauhujuttuja. Pelkkää positiivista tuosta lääkkeestä. Totta helkkarissa jotkut saavat paljon pahempia oireita,mutta ei tiedä jos ei kokeile.

Pelottelu viestit ihmisiltä,jotka ei ole itse syöneet...persiistä.

Lääkäri sanoi minulle,että voin huoletta syödä,koska auttaa ja elämänlaatu nollasta sataan. "Suhtaudu siihen kuin vitamiinipilleriin aamuisin" näin sanoi tohtorismies. En tiedä lukeeko AP enää näitä,mutta tässä minun kokemus.

Vierailija kirjoitti:

Tuntuu että aivot tarvii aina vaan isomman annoksen cipralexia. Kun siitä yrittää vieroittautautua niin järjetön ahdistus/ ocd/ paniikki yms. Ottaa vallan ja lääkitys aloitettava isommilla annoksilla, jotka ei nekään meinaa sitten toimia.

Mun vierottautuminen oli melko helppoa ja tää aloitus tuntuu siltä että jopa tuo 2,5 on liian iso annos

Itsellä ei ole tullut mitään oireita tuosta. Aloitin 10mg annostuksella ja nyt otan 20mg. Lääkkeiden sopivuus on kyllä aika yksilökohtaista. Mä kans pelkäsin näitä lääkkeitä pitkään, mut se muuttu kun huomasin et oikeesti auttaa.