Lue keskustelun säännöt.
Kitaran soiton oppiminen
40
11.02.2018 |
Haluaisin oppia soittamaan kitaraa, mutta ongelmana on sormien epäsymmetrisyys ja melko huono motoriikka.
Kävin lapsena kansalaisopistossa, mutta siitä ei tullut oikein mitään.
Onko siis mitään toivoa oppia soittamaan harjoittelemalla vaan vaikka lahjat puuttuvat?
Kommentit (28)
Sellaista säestämistä soinnuilla opin melko helposti vielä aikuisiällä.
Taustana kyllä pitkän linjan pianon soitto, joten nuotteihin oli helppo orientoitua. Mitään kitaristia minusta ei sukeutunut, mutta juuri sellainen säestäjä kyllä erinäisissä tilanteissa.
Paha sanoa sinusta. Kokemukseni kuitenkin tämä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Netistä löytyy kursseja ja oppituntejakin vaikka minkälaisia ja ihan mille hyvänsä soittimelle, kitarallekin.
Sain vuosi sitten kitaran ja opin nopeasti muutaman soinnun. Näillä soinnuilla saa jo säestettyä muutaman biisin. Joskus aion opetella lisää.
Olen sen verran musikaalinen, että olin musiikkiluokalla ja mielestäni rytmitaju ja sävelkorva on hyvä.
Vasemman käden sormet vain ovat kömpelön jäykät ja jos yritän koukistaa vain yhtä niin kaikki tahtovat liikkua kun taas vaimollani joka on soittanut mm huilua, ei mitään ongelmaa ja sormet liikkuvat notkeasti yksitellen ja myös nopeasti johon minulla ei ole mitään saunaa.
Voiko tuota motoriikka kehittää, vai onko se syntymälahjana annetua?
Ap
Kyllä taviskin voi oppia aivan hyvin. Lahjakas pääsee vain vähän nopeammin eteenpäin, mutta taviksestakin voi tulla virtuoosi. Toki jos on jotain selkeitä ja diagnosoituja motorisia ja oppimisvaikeuksia tms, niin ei varmaan sitten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
40 kirjoitti:
Olen sen verran musikaalinen, että olin musiikkiluokalla ja mielestäni rytmitaju ja sävelkorva on hyvä.
Vasemman käden sormet vain ovat kömpelön jäykät ja jos yritän koukistaa vain yhtä niin kaikki tahtovat liikkua kun taas vaimollani joka on soittanut mm huilua, ei mitään ongelmaa ja sormet liikkuvat notkeasti yksitellen ja myös nopeasti johon minulla ei ole mitään saunaa.
Voiko tuota motoriikka kehittää, vai onko se syntymälahjana annetua?
Ap
Jos musiikkiharrastus kiinnostaa, niin lyömäsoittimet ainakin tämän perusteella toimisivat. Kannattaa miettiä muitakin vaihtoehtoja kuin niitä suosituimpia, voi löytää kaikkea mielenkiintoista. Tuosta motoriikan kehittämisestä en osaa sanoa mitään. Monesti nuo kehon liikkuvuusasiat ovat kyllä ahkeralla harjoitelulla parannettavissa.
On mahdollista oppia. Ei se mitään erityisiä lahjoja tarvitse, että voi oppia soittamaan kitaraa. Ei sinusta varmaan mitään Yngwie Malmsteenia tai Slashia tule, mutta ei tarvitsekaan, vähempikin riittää että voi saada iloa ja nautintoa soittamisesta. Itse olen opetellut kitaransoittoa itsenäisesti ja alkuun se tuntui mahdottomalta ajatukseltakin, että sormet voisivat joskus löytää oikeille paikoille ilman että ne pitää yksitellen asetella joka kielelle. Lukuisten toistojen myötä ne sormet alkaa löytää oikeille paikoille ja soinnut ja otteet menee lihasmuistiin, se soitin alkaa tuntua tutummalta sylissä ja sormissa, mutta kärsivällisyyttä se vaatii ja säännöllistä treeniä. Netistä löytyy paljon hyvää informaatioita kitaransoitosta ja youtubesta erilaisia opetusvideoita. Jos löytää hyvän opettajan, niin tottakai siitäkin aina apua on, mutta kitaraa voi oppia ihan itsenäisestikin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Motoriikka kehittyy harjoittelemalla. Eiköhän kaikilla ole aluksi vaikeuksia saada sormet taipumaan.
Vierailija kirjoitti:
Sellaista säestämistä soinnuilla opin melko helposti vielä aikuisiällä.
Taustana kyllä pitkän linjan pianon soitto, joten nuotteihin oli helppo orientoitua. Mitään kitaristia minusta ei sukeutunut, mutta juuri sellainen säestäjä kyllä erinäisissä tilanteissa.
Kitaristi, etenkään säestävä kitaristi, ei tarvitse nuotteja mihinkään. Ratkaisevaa on se että sormet taipuu sointuihin ja löytyy rytmitajua. Ilman rytmiikkaa ei pysty säestämään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Motoriikka kehittyy harjoittelemalla. Eiköhän kaikilla ole aluksi vaikeuksia saada sormet taipumaan.
Ei kai tuo ole kuitenkaan tavallista, ettei voi yksitellen taivuttaa sormia? Tuota olisi hyvä kysyä joltain ammattilaiselta, että onko siihen harjoittelulla odotettavissa parannusta.
"Sormien epäsymmetrisyys, huono motoriikka." Enpä ole ennen tällaisia selityksiä kuullut. Tuolla asenteella sinusta ei ainakaan tule kitaristia. Yksi maailman menestyneimmistä ja suosituimmista kitaristeista (Tony Iommi, Black Sabbath) menetti onnettomuudessa kahdesta sormesta päät kokonaan, ja silti pystyi soittamaan ja hurmaamaan koko maailman.
Kitaransoitto on joka tapauksessa hankalaa aluksi, ja suurin osa ihmisistä jättää sen nopeasti kesken. Kuulostaa siltä että sinä olet keksinyt jo sopivat tekosyyt sille miksi tulet jättämään sen kesken (sormien epäsymmetrisyys), joten turha varmaan edes aloittaa.
Sori jos kuulostaa ilkeältä. Jos edelleen haluat soittaa kitaraa niin ala soittamaan. Youtube on täynnä hyviä opetusvideoita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Motoriikka kehittyy harjoittelemalla. Eiköhän kaikilla ole aluksi vaikeuksia saada sormet taipumaan.
Ei kai tuo ole kuitenkaan tavallista, ettei voi yksitellen taivuttaa sormia? Tuota olisi hyvä kysyä joltain ammattilaiselta, että onko siihen harjoittelulla odotettavissa parannusta.
No on ihan tavallista. Veikkaanpa että tätä tekstiä lukevista suurimmalla osalla on vaikeuksia taivuttaa yhtä sormea kerrallaan, erityisesti jos ei ole kokemusta soittoharrastuksesta. Siihen joutuu oikein keskittymään ja pinnistelemään, silti se ei kaikilta heti onnistu. Ihan samalla tavalla muissakin soittimissa tuskaillaan, esim. itse pianon kanssa kun aloitin aikuisena. Kitaran opettelin teininä eikä se helppoa ollut. Mutta nyt aikuisena sormeni menevät kitaran kaulalle vaivatta vaikken ole soittanut sitä 20 vuoteen, riittää että sen kerran oppi. Miehelleni se on paljon vaikeampaa, vaikka hän on motorisesti muuten minua taitavampi.
On parempi soittaa vaikka joka päivä 10 min kuin kerran viikossa tunti. Eli treeniä treeniä, sitkeästi harjoittelet sointuja, skaaloja jne. Vähitellen opit kyllä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Motoriikka kehittyy harjoittelemalla. Eiköhän kaikilla ole aluksi vaikeuksia saada sormet taipumaan.
Ei kai tuo ole kuitenkaan tavallista, ettei voi yksitellen taivuttaa sormia? Tuota olisi hyvä kysyä joltain ammattilaiselta, että onko siihen harjoittelulla odotettavissa parannusta.
No on ihan tavallista. Veikkaanpa että tätä tekstiä lukevista suurimmalla osalla on vaikeuksia taivuttaa yhtä sormea kerrallaan, erityisesti jos ei ole kokemusta soittoharrastuksesta. Siihen joutuu oikein keskittymään ja pinnistelemään, silti se ei kaikilta heti onnistu. Ihan samalla tavalla muissakin soittimissa tuskaillaan, esim. itse pianon kanssa kun aloitin aikuisena. Kitaran opettelin teininä eikä se helppoa ollut. Mutta nyt aikuisena sormeni menevät kitaran kaulalle vaivatta vaikken ole soittanut sitä 20 vuoteen, riittää että sen kerran oppi. Miehelleni se on paljon vaikeampaa, vaikka hän on motorisesti muuten minua taitavampi.
Aijaa, tämä yllättää kyllä. Omat sormet taipuvat yksitellen, vaikken ole koskaan mitään soitinta harrastanut. Voi tietty johtua siitä, että olen hakannut näppistä 30 vuotta, mutta siinä ei tarvitse kovin isoja liikkeitä sormilla tehdä.
Kiitos asiallisista kommenteista. Tuntuu vaikealta saada sormet oikeisiin kohtiin ja vielä todella paljon vaikeammalta vaihtaa niiden paikkoja. Mutta on rohkaisevaa kuulla, että vaikka motorisia lahjoja ei ole niin kovalla harjoittelulla voi jotain saada aikaan, kun on aina miettinyt, jotta sen täytyy olla mahdottomuus.
Onko kitaroissa eroja, mikä merkki ja malli olisi minun tapauksessa helpoin?
Ap
Kannattaa ottaa joku kitaristi mukaan kaupoille. Jos kielet on liian korkealla tai liian paksut niin soittaminen on raskaampaa. Nykyään saa akustisia kitaroitakin vähän ohuemmilla kauloilla kun tietää mitä etsii.
Näin yleisesti ottaen nailonkielet on kevyempiä painaa mutta nailonkielisissä on usein vähän leveämpi kaula kuin teräskielisissä akkareista.
Myös kätesi koko vaikuttaa siihen millainen kannattaa hankkia.
Ensinnäkin akustisen kitaran soittaminen ja sähkökitara ovat kaksi täysin eri asiaa. Akustisellakin klassinen kitara on oma juttunsa ja vaatii tosi paljon jos haluaa edetä vähänkään pidemmälle.
Sähkökitaralla taas riffit ja soolot oma juttunsa pelkkään komppiin verrattuna, riffit ja soolot vaativat tietynlaista luovuutta ja tyylitajua soittajalta ellei pelkästään kopioi muiden tekemiä juttuja. Soolot vaativat myös erittäin hyvää motoriikkaa.
Sitten on jazzin soittaminen mikä voi olla todella vaativaa eikä suurin osa pysty sellaiseen ikinä.
Sellaista nuotion ääressä laulun säestämistä ("15. yö") tietysti oppii lähes jokainen.
Kitarassa voidaan käyttää myös erilaisia virityksiä mikä vaikuttaa soittamiseen. Kaikki huippukitaristit eivät todellakaan aina soita normivirityksillä. Sähkökitarassa saatetaan ottaa yksi kieli poiskin ja soitetaan vain viidellä kielellä.
Sitten jos soitetaan bändissä ja on kaksi kitaristia niin kuvio muodostuu paljon vaikeammiksi jos haluaa tyylikkäästi sovittaa ne kitarat toisiinsa.
Minkälaista kitaransoittoa? Sitähän on niin monenlaista.... Eihän se pelkästä motoriikasta edes ole kiinni vaan myös musikaalisuudesta.