Jos olette kylässä ja 1½-3 vuotias lapsesi ottaa

En ole mielestäni liian varovainen, mutta tiettyjä käytöstapoja opetan lapselleni (1v8kk) kuten sen, että toisten kädestä ei saa mennä repimään leluja, huitominen ja töniminen on ehdottomasti kieletty jne... En kuitenkaan ole koko ajan puuttumassa lasten touhuihin.

Omasta lapsuudesta muistan hyvin sen, että vanhempamme eivät aina puuttuneet pieniin kinasteluihimme. Sen vuoksi emme sitten ehkä niin usein jaksaneetkaan kinastella, koska " saimme" tehdä sitä.

Sitten taas ystäväni vanhemmat puuttuivat jokaiseen pienimpäänkin kinaan heti ja tuntuu, että lapset melkeinpä kärsivät siitä, kun eivät saaneet kinastella kotona. Koska yleensä juuri tuon perheen lapset olivat niitä, joita kiusattiin sitten ulkona ja he eivät osanneet puolustautua millään tavoin vaan alkoivat vaan heti itkemään...

tapoja täytyy lapselle opettaa tai tulee karu törmäys todellisuuden kanssa ennemmin tai myöhemmin

...omaa lastaan voi, saa ja pitää kasvattaa, eikä se silti tarkoita ettei osaisi puolustaa itseään!

Esim. Meidän tyttö ei ota keneltäkään kädestä, saatikka lyö tms, koska sitä ei ole ikinä sallittu, varsinkaan tuota toisten tyrannisoimista, mutta, mutta...tässä yksikin päivä katselin lasten leikkejä ulkona, ja joku kun yritti ottaa tavaran tyttömme kädestä, niin tämä ei antanutkaan ja kun toinen yritti uudestaan, veti sen takaisin ja totesi kovaan äänen, että: MINULLA! Eli kyllä niitä tapoja voi opettaa ilman että lapsesta tulisi pelkuri tai sosiaalitaidoton. Ikää on 2 v.

En nyt kuitenkaan kokoajan kyttää lasten tekemisiä. Minua ärsyttää juuri nämä vanhemmat josta eivät sano mitään kun toisen kädestä tavarat viedään. Miten siinä sitten selität omalle lapselle kun on opetettu että kädestä ei oteta,mutta toinen saakin sitten ottaa.

Kaverit, jotka ovat tarhassa, tietävät ainakin suurin piirtein että toisella olevaa lelua ei viedä, mutta poikamme 5 vuotias serkku joka on kotihoidossa, vie aina lelut toisilta vaikka itse leikkisi muilla leluilla. Sanoo vaan " leikkikaverilleen" että näpit irti, et osaa sillä leikkiä. Eikä hänen vanhemmat puutu asiaan mitenkään ja se on ärsyttävää. Pitää sentään jonkin verran tapoja olla, varsinkin noin isolla.

tapauksessa kuole.



Eilinen kyläily 4 tuntia, saldo:



-lapseni naama sotattiin tussilla

- lapseni niskaan purtiin niin että hampaan jäljet näkee varsin hyvin vielä tänäänkin ja takuulla huomennakin

- kynsillä revitty toista poskea

- lyöty päähän kirjalla



Eikä edelliskertaiset viereilut yhtään sen kivempia ole olleet....

Että on se hienoa kun on näitä lapsia kun saavat tehdä mitä sielu sietää ja äiti ei muuta tee kuin huutaa lapselleen raivon partaalla eikä viitsi opettaa mitä saa tehdä ja ei. Lapset 2,5 j a3,5 vuotiaat, omani pienempi

ottaa toisen kädestä. Mutta mun mielestä on turha mennä väliin joka kerta. Tavaroiden viemistä kun sattuu puolin ja toisin vähän väliä alle 3-vuotiailla.



Kyllä pienenkin lapsen on hyvä pikkuhiljaa oppia toimimaan tuollaisessa tilanteessa ihan itse.



ap

Minusta lasten pitää antaa ratkoa " ongelmatilanteita" itse, mutta valvotusti. Ap

Tavallaan olet oikeassa, mutta sittenhän yrität kasvattaa myös toisen lasta! Se ei ole vaikeaa katsoa sivu-silmällä, että mitä ne siinä lattialla touhuavat. Minä puutun aina siihen, jos minun lapsen vie toiselta, mutta en puutu siihen, jos joku YRITTÄÄ viedä häneltä, koska hän ei anna ;)...tavallaan opetan myös sitä, että sinun ei tarvitse antaa, jos se sinulla on. Noh, toki tässäkin tilanteessa joustetaan joskus, eli opetellaan leikkimään myös vuorotellen, jos on vain yksi lelu.

omat lapset juuri tuon ikäisiä ja menen väliin jos syntyy ihan hirveä meteli muutoin en.