KULTAINEN 60-LUKU JA VIIKKO 16

- no, kyllä mulla nyt muutama sana oli tuon tervehdyksen lisäksikin...



Eli täällähän alkaa olla lähtökuopat yhdellä jos toisella kaivettuina, jännittävää seurata kuka lähtee rynnistämään ensin!



Itsellä on ollut niin mitäänsanomatonta tällä odotusalueella että en ole saanut kirjoitettua oikein mitään. Koiratoipilasta hoitaessa ja mahan muljahteluille naureskellessa on mennyt se aika, mitä ei kulu opinnäytteiden korjaamisessa ja muussa työskentelyssä. Onneksi koira on jo päässyt kauluristaan, sen masennus oli sydäntäsärkevää seurattavaa. Remontti- ja laajennusasiatkin on sitten tullut osutettua tälle kesälle. Olen kova stressaaamaan ja öitä valvomaan, joten odotuksen tässä vaiheessa kuvaan kuuluvat(?) syvät ja läpi yön nukutut unet ovat tervetulleita. Muuten miettisin eristeiden paksuutta ja laatoituksia, perustuksen pylväitä ja muuta yhtä olennaista...



Ylihuomenna on sokerirasitus eikä hajuakaan mitä sieltä voi tulokseksi tulla. Se vähän jännittää. Muuten elämä tuntuu paksunevaa keskikohtaani lukuunottamatta hämäävän normaalilta. Hengästysalttius kyllä lisääntyy vähitellen. Täytyy tietysti olla onnellinen, kun ei mitään suurempia hankaluuksia ole toistaiseksi kasaantunut.



Lykkyä ja kevätaurinkoa kaikille, rouva B saa peukutuksia täältäkin suunnalta!!



Juulia (rv 25+5)

Paljon en jaksa kirjoitella, kun maha on niin kireellä. Mut se hyvä juttu, et tänä aamuna lähti limatulppa. Toisen synnytyksen yhteydessä onnistuin bongaamaan sen, kaksi kertaa ei oo ollut havaintoa. Mut tolla tokalla kerralla limatulpasta kesti noin 6 tuntia vedenmenoon... Joten jännää, jännää! Oon kyllä kuullut, että voi mennä viikkokin sen jälkeen. Onko kokemuksia? Bonatellalla ainakin oli torstaina muistaakseni samat oireet, ja nyt hän on joko ottamassa aurinkoa tai sitten ihan jossain muualla..... :D



Tsemppiä Juulialle sokerirasitukseen ja terveisii kaikille. Toivottavasti musta ei kuulu kolmeen päivään mitään!!!!



terv. Jymylän Jymäys rv 39+1

Taitaa vaihdella aika paljon tuon tulpan lähdön kesto. Mulla kesti parisen viikkoa. Mutta jos on sulla mennyt viimeksi sen jälkeen nopeasti vedet niin voisi kuvitella, että olisi suht sama kaava nytkin.



Me ollaan viemessä esikoista nyt naapurikaupungin tivoliin, katsotaan miten jaksan mahani kanssa siellä. Ainakin ilma on ihana!



äitimiia rv 34+1

Täälläkin ihanainen sunnuntai keli ulkona, mutta minulla ei kaikkein paras olo tila, viime yönä nukuin n.2h klo:2-4 välillä ja lopunajan olenkin sitten valvoskellut, aamupäivällä yritin torkkua hiukan, mutta olo on aika surkea:-//päätä särkee ja vatsaa kääntää ja tuntuu siltä kuten jo eilen totesin, että voi jos olisi jo tuo synnytys lähempänä, tällaisia päiviä ei jaksa...



Mies lähti muksujensa kanssa uimaan,mutta minua ei edes vesielementti tänään jaksa houkuttaa, joten jäin suosiolla kotiin.Tiistaina onneksi taas neuvola täytyy varmaan kuitenkin nöyrtyä niihin nukahtamislääkkeisiin tai muuten saavat kuskata minua johonkin kohta, kun pää sekoaa jos ei saa nukuttua:-//



Toivottavasti tosiaan rouva B ja ehkäpä jo Jymykin pääsevät tositoimiin, oi voi olen teille kateellinen:-))



Tuah rv 30+5

Voi Tuah parka, kyllä valvominen vie ihmisestä kaikki mehut, huomasin kun itse pari yötä valvoin noiden tautisten kanssa, niin eilen illalla, kun olisi saanut nukkua, niin ei uni tullutkaan. Sitä menee jotenkin yliväsyneeksi, joten jos vain jotain apua siihen saat, niin ota ainakin kunnes taas saat rytmistä kiinni.



Jymylle kertoisin limatulppakokemuksia, vaikka ne taitavat aika tavalla vaihdella, mutta itselläni myös tulpan mentyä vedet meni muutaman tunnin sisällä, viimeksi aika piankin ja alkoi kunnon supparit, joten toivotaan että sullakin!

Kahdesta ekasta en mitään limatulppia edes huomannut.



Onpa jännää nyt odottaa, miten Bonitalla on homma sujunut. Kovasti kannustusta nyt täältä teille kaikille punnertajille!



Taidan mennä keittämään ansaitut päiväkahvit, tekis mieli mennä ulos juomaan, kun on niin mahtava sää. On tätä odotettukin!

Meriaani, tasan 28 rv jo.

Nyt taitaa rouva B tosissaan olla jossain muualla kun arskaa ottamassa. Täällä sitä vaan itse roikutaan lukemassa teidän kuulumisia ja jännäämässä uutisia. Se voi olla sit niin, että vaikka tänä iltana olisi jo rouva J:n vuoro ja rouva M sitten kenties heti perään. Mä voisin olla teidän asemassa sillä vähän on masua ikävä ja mä niin kovin olisin halunnu odotella niitä h-hetkiä täällä kotosalla. Olis ollu kiva kuulostella kroppaa ja vaeltaa pitkin kämppää samalla kun vauva raivaa tietään ulos, mutta aina ei voi voittaa. Masua on silti kamala ikävä vaikkakin on se niin ihanaa kun toi suloinen otus on täällä meitä viihdyttämässä (kuka puhuis miehen ympäri vielä yhteen lapseen).



Mä en sit myöskään tältä palsatalta ole vielä häipymässä sillä yksinkeskustelua ei vauvapalstalla ole kiva käydä. Siellä todella tuntui olevan hieman hiljaista. Eiköhän me sit porukalla täältä häivytä ja siellähän on näemmä muutaman viikon päästä tulossa taas useampi perässä.



Ihana ilma on täällä etelässäkin ollut. Mies kävi kaverinsa kanssa mökillä kaatamassa yhden jättisuuren vaahteran niin ei ole sitten syksyllä enää roskaamassa meidän pihaa. Laittoi myös lämmöt päälle niin voidaan tässä vaikka joku viikonloppu poikien kans mökillä piipahtaa. Olis vaan pian kunnon kesä vaikkakin täytyy nyt nauttia joka päivästä kun aika menee niin haipakkaa, että kohtahan me huomataan, että taas on syksy.



Tänään oon ollut ahkera kyökkipiika ja tuli yks suklaakakku leipastua ja liha-perunalaatikkokin on tehty ja hyvää oli. Nyt taidan hetken hengähtää ja sit täytyy viel vähän siivoilla kun lelut on ihan levällään pitkin kämppää ja lapsuudenystävän (myös nykyinen työkaveri) pitäis tulla poikia katsomaan.



Kuulumisia odotellen Vaahtis ja pojat

Vaahtis kerropa mulle ton sun energisyyden salaisuus. Eiks sun pikkunen oo vasta max pari viikkoa ja sä leivot kakkuja ja teet mitä vaan ihan ohimennen ja kerkeet vielä palstailemaankin.

Siis miten noi hommat oikeen organisoidaan, että elämässä ois muutakin kun vauva. Vai nukkuuko sun vauva vaan kiltisti kokoajan ja isompi/isommat lapset vaan puuhailee omiaan itsekseen.



Eli siis vinkkejä kaivataan kaikilta, miten saada jotain aikaseksi vauvan tulon jälkeenkin??



-niisku joka ei saa mitään tehtyä ja pikku-ukko kohta 10 vko

Ollaan jo maanantain puolella, mutta ehkä vielä tämmöinen viesti tämän viikon pinoon:



Jotta Bonitan kontaktointia kiinnostuneena odottelemme ja Jymy kenties sitten peesaa! Mahtava homma!



Minä yhä ajattelen vielä odotella tässä vaikka tänäänkin olen " soitellut kyykkyviulua" tuolla takapihalla. Ja ötökkä mokoma on nyt keksinyt semmoisen homman, että on ihan rauhassa siihen asti, että panen maate. Viime yönä hyörintäpyörintä kesti varmaan 2h putkeen eikä kyseessä ole mitkään pienet hikkaukset vaan kipeetä tekee kun tää muljahtelee tuolla masussa. Tuntuu kuin nahka repeäisi ja sieltä hups vaan pilkistää kohta kantapää!



En muista edellisen kanssa, että hän olisi moista jumppaa harrastanut näillä viikoilla, luulis, ettei tuolla ole enää tilaakaan riehua! Toki olen iloinen, jotta liikkeitä ei tarvitse ainakaan arpoa, mutta koska odottava äiti ei ole koskaan tyytyväinen aloin jo miettiä, että onko sillä siellä joku hätä kun on niin rauhaton...



No mutta nukkumistahan tuo hieman haittaa, sama vaiva päikkäreiden aikaan. No ei se mitään, nukun sitten puolentoista vuoden päästä....



Vaahtikselle hatunnostoa energiasta ja joo, mulla on ollut joka kerta sama homma: masua tulee ikävä. Olo on tyhjä, kun alien ei enää siellä jyllää. Ja minäkin kokoajan teen sitä " surutyötä" jotta tässä on tää mun viimeinen raskaus, on otettava siitä ilosta kaikki irti! Eiköhän 4 ole meidän lapsiluku ja kun tuo ikäkin painaa, VAIKKAKIN onhan noita yli nelikymppisiäkin synnyttäjiä pilvin pimein, etten minä sillä... luulen, että mies alkaisi epämiehekkäästi kiljua jos tässä yhtään vihjaisin, että mulle ei vielä riitä... tai mistä sitä tietää...



Joo, uutta viikkoa pukkaa. Jos sais noi veroasiat hoidettua ja katsottua päältä kun mies tekee terassin valmiiksi niin eiköhän sitten pikkuhiljaa tulokaskin tuntisi olonsa tervetulleeksi!



Ja nyt sitten potkintaa ja posmotusta ihmettelemään ja katsellaan taas huomenna ketkä ovat paikalla....



-m 38 ja jotain... -

Äitimiialle kommentoisin, että ensimmäinen syntyi 39+5, toinen 40+1 ja kolmas 41+2. Tosin kolmannesta tiedän, että laskettu aika ei voinut olla kohdillaan, menkkojen mukaan se oli noin, mutta oikeesti ei voinut olla. Kolmonenkin on syntynyt suunnilleen lasketun ajan tienoilla. Mutta nyt tuo arvioitu laskeutumisaika on suuri mysteeri, johtuen tämän raskausdiabeteksen kehittymisestä ja vaikutuksesta vauvaan.



Yritähän Bonita toipua vierailusta. Tiedän kyllä tuon tunteen tosi hyvin. Aina meidän naisten, miniöiden, äitien, siskojen jne. pitäis olla fiksuja ja filmaattisia, mutta minkä sille voi, ettei kemiat vain kaikkien kanssa oikein sovi. Itse olen mielummin yksin kuin huonossa seurassa kuuntelen juttuja, joita en haluaisi kuunnella. Ja yksin olen saanut ollakin, kun en jaksa mitään p:n jauhantaa kuunnella, jos ei siihen ole mitään halua. Tylsä tyyppi, tunnustan vilpittömästi.



Huomenna menen äitipolille. Nyt ei varmastikaan ole niin positiivisia painouutisia odotettavissa, kun en ole jaksanut pitkiä lenkkejä ravata. Ilmeisesti tuo siivous ei ole yhtä tehokasta kuin uiminen tai kävely.



Huomiseen kultaiset,



Kevis rv 34 (päätin ottaa tän äitipolin laskentatavan käyttöön, että odottavan aika kuluisi nopeammin)



Jos naputtelin taas jotain kummallisia kirjoitusvirheitä, älkää välittäkö...

Kylläpä on lumet lähteneet vauhdikkaasti kun on vähän sadellut. Takapiha on järvenä, toivottavasti routa sulaa tai aurinko haihduttaa veden pian vähän vähemmäksi. Kaikenlaista pientä vihreääkin jo uhkarohkeasti pukkaa maasta.



Eipäköhän se Bonitan vauva sentään lähipäivinä ala pakkailla kamppeitaan siellä yksiössään. :)



Mulle on mitä ihmeellisimmillä perusteilla veikattu että toinen vauva tulee ennen tai jälkeen lasketun ajan. Silläkin perusteella että olen " hyvässä kunnossa ja lenkkeilen ahkerasti" , vauva tulee kuulemma vähän ennen laskettua aikaa. Joopa joo. Ja esikoisesta kaikki sanoi että menee yli, ja syntyi 39+6. Kova tarve ihmisillä noihin veikkauksiin. No, mulle ihan sama kunhan ei vielä ainakaan pariin kuukauteen tulisi...



Loppu sitten ne ahkerat lenkkeilyt. Flunssa alkoi. Mies on räkinyt jo viikon ja tänään alkoi mulla ja turha kai toivoakaan että poika säästyisi. Huomenna on pakko raahautua töihin hoitelemaan yksi dead line mutta sen jälkeen kyllä saikku kutsuu. Mitä raskausdiabeetikko voi juoda kurkkukipuunsa? Kuumaa kaakaota tekisi mieli tai marjamehua, mut sokeripommeja ovat kumpikin.



Keväistä pääsiäisen jälkeistä elämää kultaisille!



hankalin 25+4

(vaikka ihan maanantailta tuntuukin)



Jaaha, se on uus aamu taas ja sadetta pukkaa jälleen. Mä rupesin toissapäivänä ja eilen rapsuttelemaan haravalla sitä ainutta mahdollista maaplänttiä tuolta etupihalta, kun jotenkin sitä happea on päästävä nauttimaan. Säätiedotus ennakoi, että iltapäivän mittaan täällä *saattaa* vähän sää selkiytyä ja aurinkokin pilkahtaa, joten katsotaan nyt, pääsenkö kuoputtelemaan lisää.



Ennakoivia suppareita oli taas eilisestä iltapäivästä ihan yötä myöten. Yöllä kun heräilin vessaan niin totesin, että jaaha, taas kiristää. Mutta tässä sitä edelleen ollaan, ennakoivat ei muutu oikeiksi. Aattelin sitten, että jospa ne harjoitussupparit edes sitten hävittäisivät sen kohdun kaulan, että oikeet alkais heti avata. Toivossa on hyvä elää!



Voi jösses, kyläsairaalan tri Rose veti taas pisteet kotiin sillä virnistyksellä, kun se ekaa kertaa paljasti tupeensa. x-D Heräsin tähän aamuun aika tympiintyneenä, mutta sen sarjan äärellä aloin taas hörähdellä. Harper ja myrkkykaasu...



Kai toi kevät tosta pikkuhiljaa kuitenkin kaikesta harmaudesta huolimatta tulee. Illalla lauleli punarinta takapihalla, ja aamuviideltä kun kävin jaloittelemassa särkeviä jalkoja, kuulin, miten takametsikön kyyhkyset oli alkaneet jo kujerrella.



Mitäköhän sitä tänään sitten alkais? Tarttis varmaan ensi töikseni tilata tolle esikoiselle parturi. Neidin otsatukka alkaa olla liikenteen vaarana.

t. Bonita 39+3

Poitsu sai eilen korvatulehduksen ja oli niin itkuinen, että jäi suunnitelmissa olleet synttärit väliin. Ei ole muuten koskaan ennen alkanut noin, että alkoi vaan aamupalapöydässä itkeä suoraa huutoa ilman näkyvää syytä. Sanoi sitten, että kaula ja korvan päältä on pipi. Ja tulehdushan siellä korvassa sitten oli.



Harmaata on täälläkin. Mutta kukkasipulit ovat jo ruvenneet työntämään pientä versoa maanpintaan eli kai se kevät on!



Huomenna on vielä viimeinen kontrolli äippäpolilla, katsovat myös vauvan painon. Hyvä niin. Kun olen vertaillut muiden rv 28 saamiin arvioihin, niin tämä oli kyllä aika iso. Toivottavasti kasvu on tasoittunut.



Eipä täällä ihmeempiä. Uutisia vaan odottelen loppupään rouvilta... :)



äitimiia 33+3

Sataa sataa ropisee..



Eli se on sitten tätä kevättä, mutta toisaalta mukavaa kun vesi vie lumet mennessään, meillä jo piha alkaa olla lumeton ja krookukset ja tulpaanit tunkevat kovasti esiin aurinkoisella paikalla:-). Palaan vielä tuohon pyykkäys asiaan, josta viimeviikolla kirjoittelin liittyen tuohon kuivausrumpu kuivaukseen. Kiitoksia vain kaikille hyvistä vinkeistä kuivatuksen suhteen ne korvan taakse laitettu!!! Nukkaa tosiaan tuntuu vaatteista kuivurissa lähtevän riittämiin. Joku mainitsi tuosta ulkona kuivauksesta, oletteko kuivanneet vauvankin pyykin ulkona narulla?Minä muistan jostain lukeneeni, ettei pitäisi ettei siitepölyt ym. tartu ja aiheuta vauvalle oireista, pitäneekö paikkansa?



Bonita kirjoitteli tuosta anopin vierailusta ja siihen liittyvästä " kärsimyksestä" , en tiedä kumpi kurjempaa, tuo taivasteleminen vai täydellinen reagoimattomuus. Meillä näet appivanhemmat eivät millään lailla reagoi vatsan kasvuun eivät kysele eivätkä kommentoi vaikka nähdään viikottain,välit ok ja ovat mukavia, mutta reagoimattomuus tuntuu kovasti oudolta, aluksi yritin kertoa kuulumisia ja vointiani, mutta nyt olen luovuttanut kun siitä tuli vain itselle vaivaantunut olo.Heillä jo 15 lapsenlasta ennestään,mukaan lukien miehen 2lasta edellisestä liitosta ja heihin heillä läheiset välit.Miehen mukaan ei edellisiinkään odotuksiin ole reagoineet ja asia ei tunnut miestä vaivaavan...No onneksi minun oma äitini kuitenkin ollut asiallisen kiinnostunut:-)).



Mutta tuosta vatsaan ja sen kokoon/kasvuun reagoimisesta saa kyllä kuulla kaikenlaisia kommentteja, tuntuu että kaikki puolitututkin katsovat oikeudekseen kommentoida vatsan kokoa ja päivitellä että hyvänen aika, etkös sinä ole jo 40 täyttänyt:-/// ja vatsan taputtelu,jonka jotkut katsovat oikeudekseen, sitä en tahdo sietää ollenkaan..arghh!!mikä se on että muuten ei" läheisetkään" koskettele, mutta kasvava vatsa saa etäisemmätkin ihmiset taputtelemaan?? Minä kun en haluaisi, että mahaani koskee itseni lisäksi muut kuin mieheni ja korkeintaan tulevat sisarukset. Pitäis painattaa yleiselle paikalle päälle pantavaksi sellainen paita, jossa lukee katsoa saa, muttei koskea ja kommentoida kokoa:-)))hihii



Te kun olette tuota kyläsairaalaa hehkuttaneet täällä,niin jo vain minäkin jäin heti siihen " koukkuun" ,kun uteliaisuuttani aloin katsoa mistä ollut puhetta..



Jokohan Jymy päässyt tosi touhuun,kun ei ole kuulunut?



Nyt täytyy siirtyä tenttikirjan pariin, huomenna kevään viimeinen tentti ja se olisi hyvä saada läpi,ettei tarvitsisi enää kuukauden päästä mennä uusimaan...



Tuah rv.30+0,huih nyt se lähti se viimeiset 10viikkoa...

Missäköhän siperiassa me oikein asutaan? (No kumminkin vain 50km Helsingistä) Meillä nimittäin satoi viime yönä LUNTA! Olipa masentavaa herätä ja todeta, että taas on sellainen 5cm lumipeite... Onhan se nyt jo vähän sulanut kun aurinkokin välillä kurkkailee, mutta kumminkin.



Pääsiäisen muistoksi sitten saatiin flunssa, minä ja kolme lapsista. Onneksi ei ole ollut mitään nuha-kurkkukipu-yskä -linjaa pahempaa, mutta ikävää tämäkin. Ulos ei oikein nyt viitsi eikä jaksa lähteä.



Mulla on muuten kanssa tuollaiset aika reagoimattomat appivanhemmat. Ovat aivan ihania ihmisiä, mutta niistä on kyllä kamalan vaikea tietää, mitä asioista ajattelevat. Paljon ovat kyllä hoidelleet meidän lapsia ja tykkäävät niistä, mutta esim raskausuutisiin eivät koskaan ole sanoneet mitään. Mutta ehkä se eka lapsenlapsi on aina se suurin ihailun ja odotuksen kohde, mun mieheni veljen kaksi lasta kun ovat jo lähes aikuisia.



Jokohan Jymy tosiaan on joutunut tositoimiin kun ei ole mitään kuulunut...



Tinka + Nuppu rv 27+3

Tuah: mulle kävi viime viikolla niin, että yksi tuttu (ei siis edes läheinen ihminen) tökkäsi napaani ja sanoi, että onpa hauska. Joo, ihan järjettömän hauskaa kun aletaan napaan tökkiä... ihan kuolen nauruun.



Sitten kysyn vielä uudestaan kun pohdin tätä esikoisen kuljetusta. Eli onko teillä kokemusta seisomalaudasta tai kärryjen päälle kiinnitettävästä istuimesta? Kun siis ikäeroa tulee n 2 v 10 kk niin mitä kannattaa hankkia? Minä en vaan millään viitsisi mitään turhia vempeleitä ottaa nurkkiin tilaa viemään... Eli auttakee jos on kokemusta!



Joo, missähän jymy lymyilee...?



äitimiia

Minäkin aattelin jo tossa aamusella, että oisko rouvalle nyt vihdoin tullut lähtö. Toivotaan, toivotaan!



Hankalin ja Tinka, teille paranemissäteitä! Kipeenä olo on kurjaa, mutta mikään ei ole yhtä kurjaa kuin yhdistelmä raskaus+flunssa. Ainakaan minun mielestä... Mä olen pysynyt tosi etäällä tosta meidän esikoisesta, kun sillä on se B-virus ja korvatulehdus, että välttyisin nyt viime metreillä kaikilta räkätaudeilta. Huhhuh. Jos saisin samanlaisen hevosyskän kuin sillä niin siinä ei paljoa vauvaa maailmaan ponnistettais.



Nyt mä jo unohdin, kuka kirjoitti siitä vauvanpyykin ulkona kuivaamisesta. Meidän esikoinenhan syntyi heinäkuussa, ja kyllä mä kuivasin ihan kaiken pyykin ulkona, vaikka olikin paras heinien kukinta-aika. Eikä mitään oireita tullut. Eipä ollut tollanen ennen päähän pälkähtänytkään.



Mitähän halvattua muuten sekin on, kun ne jossain pinossa tuolla (en muista missä) kirjoitteli siitä, että synnytyksen jälkeen pitäis odottaa 3 kk ennen kuin alkaa treenata vatsalihaksia ja sektion jälkeen sitäkin kauemmin??? Siis TÄH? Mulle lyötiin molemmista tenavista synnärillä paperi kouraan, missä kehotettiin alottamaan sekä lantionpohjan että vatsalihasten treeni jo siellä vuodeosastolla ja siinä oli ohjeet. Onko tääkin jonkun ihmeellisen EU-direktiivin ansiota tää 3 kk rajapyykki, kuten sekin miten käyriä tai suoria myytävien kurkkujen pitää olla???

ihmettelee Bonita

Heips!



Enpä ehtinyt Kyläsairaalaan, kun oli tuo OYS:ssa käynti ajoitettu juuri hankalaan aikaan :) Sydänkäyrässä vauva nukkui ja käyrä oli kuulemma liian tasainen, mutta lääkärin ultratessa säpinää oli siitäkin edestä. Tunsin yhden supistuksenkin, kun olin käyrällä pötköttämässä. Kokoarvio on nyt 2,2 kg, ei siis mitään pelkoa suuresta vauvasta tämän lääkärin mukaan. Kohdunkaulakanavaa on vielä jäljellä, mutta se oli auennut jo sentin verran. Joku pitkäaikainen sokeri oli 5,6, mutta verenpaine ja muut systeemit olivat ihan ok. Painoa oli tullut kahdessa viikossa 400 g.



Eilen sain pojat kotiin pääsiäisreissusta. Eskarilainen oli aivan liikuttava: juoksi hampaattomalla suullaan hymyillen ohitseni kurkkimaan eri huoneisiin ja huuteli " Joko vauva on syntynyt?" , vaikka minä seisoin pallomahakkaana eteisessä. Hirveetä pyykinpesurumbaa on odotettavissa tänäänkin. Joka paikka tuntuu pölisevän koiran karvoja, mutta pitää nyt yrittää vain imuroida ahkerasti, ja toivoa että edes joku karva jäisi pyykätessä viemäriin.



Kyllä me varmaan pian Jymystä kuulemme, tämä palstahiljaisuus vain pistää aina jännitystä kehiin... ja seuraavaksi häviää sitten Bonita, vai mitä?



Tiistaitunnelmissa



Kevis 34+1

Onpas kiva kun on kaivattu! (Tai ainakin huomattu että palstantukkija viettää vapaapäivää ;). Valitan, että joudun tuottamaan taas kerran pettymyksen... Ei täällä mitään oo tapahtunut! Eilen oli vaan niin tuskallinen päivä, että en jaksanut edes koneelle raahautua. Koko päivän supisti, ja sen lisäksi aivan armoton paine jalkovälissä. Keskityin lähinnä hengityksen pidättämiseen (minkä ihmeen takia?? en itsekään tajua) ja sen miettimiseen, kuinka kauan se synnytys sitten kestääkään. Kunnes viime yönä oireet taas hävisi. :P



Ja tänä aamuna taas neuvolaan. Hohhoijaa. Nyt sovittiin terkan kanssa että ens viikon aika sitten joudutaan perumaan. ;D



Nyt on niin metka olo takapuolessa, että itsekin olen ihan äimänä! Hassulta tuntuu kävellä, ja pakko on välillä nostaa kulmakarvoja ja nousta varpailleen!! Onneksi meillä on naapureina vain likinäköisiä vanhuksia... ;-)



Pyykinkuivatuksesta ulkona. Meidän kakkonen syntyi elokuussa, ja kuivatin koko aloitussatsin narulla. Mun mielestä ne oli vaan ihanat auringon valkaisemat ja tuulen tuoksuttamat! Ei tosiaan pälkähtänyt päähäni että vois olla jotain siitepölyongelmaa tms. - - - Kuivausrumpu on muuten hyvä keksintö myös allergia- ja/tai lemmikkiperheisiin, kun se irrottaa tekstiili- ja lemmikkipölyä tehokkaasti, eli ' rummutettujen' vaatteitten pitäisi olla allergiaystävällisempiä kuin rummuttamattomien.



Appivanhemmista yms. Mun anoppi ja appi on eronneet, mutta kumpikaan taho ei tunnu olevan mitenkään kiinnostuneita tästä meidän perheenlisäyksestä. Mun vanhempani on kyllä ihan kiinnostuneita, mutta eivät jaksa kuunnella mitään mun voinnista tms. vaan kysyvät lähinnä joitain ihan älyttömiä kysymyksiä. Esim. tänään kun olin neuvolassa, äitini soitti että voiko hän mennä hammaslääkäriin 3.5.? Siis en tajua miksi ei voisi, koska ei hän ole mikään meidän synnytyspäivystäjä ja asuukin 200km päässä. Välillä sitä ihan putoaa kärryiltä. Sitten hän sanoi nauraen, että minä täällä pidän ihmisiä narujen päässä ja vain vetelen niistä.... Vastasin että kuulepas, mulla ei oo mitkään narut tässä käsissä vaan oon ihan tämän tilani uhri. Jos olis jotain vaikutusvaltaa asiaan, niin meillä olis nyt 5vrk ikäinen pääsiäistipu täällä köllimässä. *huokauksien huokaus*



Kyläsairaala vielä odottaa iltaa... kivaa että oli hyvä jakso... eilen illalla nukahdin kesken nauhoituksen katselun... olin taas nääs vaellellut pitkin yötä pesemässä pyykkiä ja leikkaamassa varpaankynsiä (omiani! :).



Tsemppiä kaikille, ja osanottoni teidän ja lastenne sairasteluista. Korvatulehdukset on tosi ikävä kierre... Onneksi ne yleensä iän mukana helpottaa.



terv Jymy 38+3 (nyt on ylitetty jo kakkosenkin lukemat!)

No, löytyihän se Jymy vielä tältä puolelta :o)



Äitimiialle: Sisaristuimen painorajoitus on 15kg, joten jos teillä ei ole vanhempi lapsi mikään keijukainen, niin se mahdollisuus on poissuljettu. Muutenkin on aika kiikkerä systeemi (oli meillä käytössä kevyen keskospojan kanssa kun ikäeroa oli 2v3kk). Meillä oli ekoilla lapsilla ikäeroa 2v9kk ja käytettiin seisomalautaa. Se ei kyllä oikein toimi hiekalla eikä lumessa, mutta asfaltilla ihan ok. Meidän esikoinen oli oikein reipas kävelijä eikä kovin pitkään sitten lautaa käytettykään. Tosin kun lähdettiin Tukholmaan, niin oli ihan näppärä siellä kun käveltiin pitkiä matkoja, vaikka esikoinen ei enää muuten sitä käyttänyt. Ehkä sellainen kannattais hankkia käytettynä?



Nyt kun ikäeroa tulee vain 1v8kk niin päätettiin hankkia kaksosten rattaat. Kuopus on vielä niin huono kävelijä ja meillä on 500m hiekkatietä ennen kuin päästään asfaltille.



Tinka + nelikko + rv 27+3

niin pitääpä tulla vielä vastaamaan Bonitan eiliseen kysymykseen siitä epätodellisesta olosta.



Ihan samoja fiiliksiä mullakin. Ja joka kerran on sama juttu. Sillä ololla ei oo mitään tekemistä esim. vauvan liikkeiden vilkkauden tai vähäisyyden, oman mahan kasvamisen, raskausviikkojen tms. kanssa. Mulle tulee useasti mieleen, että tämä koko homma taitaa olla vain mun omaa kuvitelmaa, ja oon onnistunut vaan tähän asti huijaamaan kaikkia!



Ultraäänikuvat eivät auta nekään asiaa. Nehän tulee telkkarista eikä mun vatsasta! :-o



Mutta varsinkin nyt, kun koko ajan supistaa ja on ' synnyttävä' olo, eikä mitään tapahdu, niin sitä alkaa epäillä omaa järkeään ja kokemustaan, ja tuntuu että tämä tila jatkuu aina vaan. Masuvauvaa on tosi vaikea ajatella oikeana vauvana, persoonana joita ne heti syntymästä lähtien ovat. Vaikka kuinka yrittäis päästä fiiliksestä kiinni, valmistella varusteita, keksiä nimiä, arvailla sukupuolta, miettiä minkälainen tyyppi sieltä oikein on tulossa... Yhtä kaukaiselta tuntuu kuitenkin.



Tosi mukavaa kuulla että muillakin on samanlaisia aatoksia. Oon pitänyt itseäni vähän omituisena..........