mykkämies

Minun ogelmana on puhumaton mieheni. Ollaan oltu yli 30 vuotta yhdessä ja mies on aina ollut vähäpuheinen, mutta nyt kun kumpikin ollaan eläkkeellä ja päivät yhdessä, niin on alkanut pikkuhiljaa nyppimään tuo miehen puhumattomuus.
Mitään syvällisiä keskusteluja esim politiikasta tai filosofiasta en halua käydäkään. Ihan arkisia juttuja, että maalattaisko tuo vanha tuoli punaiseksi vai keltaiseksi? Vai maalattaisko ollenkaan? Paljonkohan ulkona on pakkasta? Mikähän tuo lintu on, joka lensi tuohon oksalle? Tai jos kerron vaikka jostain tutusta, jonka tapasin kaupassa, ei hän viitsi edes osoittaa kiinnostusta. Ei vastaa millään lailla. Ei edes ynähdä, sano joo ta ees häh! Ei katso silmiin. ei edes minua päin kun puhun.
Nyt oon siinä pisteessä, että mitta on täysi. Oon aatellut erota, mutta miten siitäkin puhuu tuolaisen kanssa? Asiat pitäisi kuitenkin selvittää. Ja turha sanoa, että menkää keskustelmaan jonkun terapeutin kanssa. Oon sitäkin ehdottanut, mutta ei ole lähtenyt. Eikä se sielläkään puhuis mitään.

  • ylös 16
  • alas 0

Kommentit (12)

Vierailija

Syödä ja säästää samalla?!

Kun sinua ahdistaa toisen kyvyttömyys kohdata ja edes arvostaa, kunnioittaa sinua, niin vaihtoehtoja tasan kaksi.

Aikuisuuteen kuuluu vastuunotto vain omista tunteista ja teoista: toistahan ei voi muuttaa, eli turha energiaa kuluttaa tuulimyllyä vastaan.

Jos mies sinun mielipiteistä ja toiveista huolimatta ei kunnioita läsnäolollaan, sinun on itse kunnioitettava omia tunteita ja voimavarat omaan jaksamiseen.

Jospa mies sitten vuorostaan ymmärtää apua itselleen hakea, mutta sinun on turha enää elämääsi ja voimavarojasi tuhlata miettiessä miten saisit toista muuttumaan ja sinua onnelliseksi tekemään....tee se itse ensin: se antaa aihetta kunnioittaa sinua!

Vierailija

30-vuotta huonosti puhuva mies ei muutu enää puhuvaksi.
Joko hyväksyä tilanne ja ajatella mitä muuta hyvää miehessä ja parisuhteessa on.
Tai sitten erota.
Jos ajattelet eroa, niin mieti mitä muuta hyvää saisit, paitsi, ehkä, sen puhuvan miehen.

Saattaa käydä niin, että ensin se uusi puhuva mies myös muuttuu jatkossa puhumattomaksi, ehkä ei.

30-vuotta on pitkä aika olla yhdessä, siinä on omat tavat ja tottumukset, sukulaiset ja ystävät.

En neuvo, että et saisi erota, mutta omat puolensa on siinä uudessa elämässäkin.
Paljon opettelemista, mutta tietysti mahdollisuus löytää sellainen kumppani joka on mieluinen.
Riippuu tosiaan niin paljon, minun näkökantiltani ajatellen, mitä hyvää nykyisessä miehessä on.
Listaa ne kuuluisat plussat ja miinukset ja mieti mitkä asiat ovat sinulle tärkeitä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Hei ap.

Mittasi on tullut täyteen ja ajattelet, että tällainen parisuhde, jossa et saa vastakaikua, ei enää sinulle riitä.
Kerrot ehdottaneesi miehelle terapiaa, mutta ei ole suostunut siihen.
Voit kuitenkin varata itsellesi ajan joko parisuhdeterapeutille (esim. kirkon perheasiain neuvottelukeskus tai yksityiset terapeutit esim Parisuhde Katajasta). Voit siellä tarkastella omaa elämääsi, omaa osuuttasi, omia toiveitasi tulevaisuuden ja nykyisyyden suhteen. Jos päädyt eroon, saat siinäkin tukea kipeään prosessiin, sillä ei se varmastikaan helppoa ole. Tai jos päädytte jatkamaan, voitte kenties miettiä, mitä voisit itsevuorovaikutuksessa muuttaa, joka tavallaan haastaa toisen myös muuttumaan. 
Mitä tästä ajattelet?

Vierailija

Olen jo vuosia sitten käynyt juttelemassa jollain seurakunnan pariterapeutilla, mutta en kokenut siitä olevan apua. Mies ei suostunut lähtemään, niin aika turha oli yksin jutella. Tiedän, että nyt on korkea aika lähteä, kun ikää on jo paljon. Eihän tätäkään jaksa. Mutta muuttaminen on raskasta enkä edes tiedä, mihin muutaisin. Minulla ei ole ystäviä. Lapset asuvat kaukana. Olen myös sairastanut syöpää. Meillä on yhteinen omakotitalo, joka pitäisi myydä. Mutta eihän tästäkään asiasta voi mykän miehen kanssa jutella.  Pitäisi kai lähteä tyhjin käsin, ja laittaa asia lakimiehen hoidettavaksi. AP

Vierailija

Tee lista asioista jotka sinua mietityttävät ja joita sinun pitää selvittää eroa varten ja ala hiljalleen järjestelemään asioita, kyllä ne asiat sitten selkiintyvät mielessäkin siinä sivussa. 

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Olen jo vuosia sitten käynyt juttelemassa jollain seurakunnan pariterapeutilla, mutta en kokenut siitä olevan apua. Mies ei suostunut lähtemään, niin aika turha oli yksin jutella. Tiedän, että nyt on korkea aika lähteä, kun ikää on jo paljon. Eihän tätäkään jaksa. Mutta muuttaminen on raskasta enkä edes tiedä, mihin muutaisin. Minulla ei ole ystäviä. Lapset asuvat kaukana. Olen myös sairastanut syöpää. Meillä on yhteinen omakotitalo, joka pitäisi myydä. Mutta eihän tästäkään asiasta voi mykän miehen kanssa jutella.  Pitäisi kai lähteä tyhjin käsin, ja laittaa asia lakimiehen hoidettavaksi. AP

Mieti nyt kuitenkin onko se sen mukavampi sitten  yksin istua jossain kerrostalokaksiossa, hiljaista sekin on. Tai mikset muuttaisi lähelle lapsiasi? 

Vierailija

Luin juuri Ilkka Heiskasen haastattelun. Hän lainasi Perdo Hietasen repliikkiä jotenkin näin.
*Pitkässä parisuhteessa riittää kun kuulee sen toisen rapistelevan toisessa huoneessa*.

Jos eroaa vanhempana saa varautua siihen, että uutta kumppania ei enää löydykään.
Tosiaan hiljaista on sekin. Omakotitalossa voi mennä ulos pihapiirin tai vai isuskelemaan ja nauttimaan linnunlaulusta omassa rauhassa.
Kerrostalossa ei parveke ole koskaan sama asia.

Raha tai omaisuuden ei saa olla eron este, mutta tietyt puitteet ihminen tarvitsee ja jos sillä puolella taas tulee *puutteita* niin rahatilanne täytyy kuitenkin miettiä missä puitteissa elämäänsä pystyy yksin elämään. Ettei tule sitten yllätyksenä.

Itse olen ollut yksin kymmenen vuotta ja joskus tuntuu, kunhan kuulisi jonkun rapistelevan tai yöllä herätessä se toinen, tuttu ihminen olisi siinä vieressä.

Riippuu viihdytkö hyvin itseksesi tai oletko koskaan asunut yksin tms.
Vaikka toinen ei puhu niin on kuitenkin läsnä siinä taloudessa.
Mutta jos tunnet, että ajoittainen yksinäisyys tai puhekaverin puute ei häiritse, niin mieti onko eron parempi.

Mikään taikasauva se ei ole, itse täytyy hankkia uusi ystäväpiiri, usein moni tuttava katoaa eron yhteydessä, jotkut jäävät.

Vierailija

Ukko on varmaan ihan hiilenä sinun jatkuvasta pölötyksestä. Omien vanhempieni osalta ainakin näin.

mykkä

En ole koskaan ollut puhelias eikä tapoihini kuulu mikään jatkuva pölötys. Olis vaan mukava vaihtaa päivän aikana muutama sana vaikka uutisista, säästä jne, mutta mies ei edes kuuntele. Tänään olen puhunut pari lausetta Elisan puhelinmyyjän kanssa, ja kysynyt koiralta haluaako se ulos. Onko sekin liikaa? AP

Vierailija

Ap, ymmärrän täysin sua. Mun mielestä on tosi tärkeää rupatella juuri kaikkea tuollaista pientä pitkin päivää. Mun entinen mies oli puhumaton, pikkuasioista ja isoista asioista. Jos sanoin jotain, hän ei välttämättä kuullut, mutta ei viitsinyt kysyä, että anteeksi mitä. Me erottiin ja löysin uuden miehen, jonka kanssa ei höpöteltävät asiat loput. Meillä on ihan loputtomiin juteltavaa ja hän on mun rakas ja paras ystävä. Välilä kaipaan entistäkin miestä, olihan hänessäkin puolensa, paljon hyvää. Mutta silti rakastan tällaista, että voidaan jutella todella paljon.

mykkä

Kaipaan lähellä asuneita sukulaisiani, koska heidän luonaan saattoi käydä juttelemassa. Mutta nyt he ovat jo kuolleet eikä uusia puhekavereita ole löytynyt. Ihan tuota pikkuasioista juttelemista kaipaisin, mutta se ei meillä onnistu. Ei toki isoistakaan asioista puhuta. Hyvä kun sait erottua. Itse olen jo niin vanha ja väsynyt, etten jaksa erota. Enkä halua enää uutta miestäkään. Olen miettinyt lopullista ratkaisua. AP

Vierailija

AP, mitä tarkoitat lopullisella ratkaisulla? Itsemurhaako? Mitä on tapahtunut muutamassa päivässä? Aloituksessasi vielä mietit avioeroa.  Avioeron saa yksinkin haettua, hankalampaa on omaisuuden jakaminen. Miksi nyt mietit lopullista ratkaisua?

Jos haudot itsesi vahingoittamista, olisi syytä hakeutua ammattiavun piiriin. Varaa itsellesi lääkäriaika ja kerro aikaa varatessasi itsemurha-ajatuksistasi, jotta saat ajan mahdollisimman pian.

Päivystykseen veisin sinut heti, jos olisit äitini ja vihjaisitkin itsemurhan mahdollisuudesta.

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
 
Sisältö jatkuu mainoksen alla