Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Samanlaisuus vai erilaisuus?

121212
05.02.2018 |

"Samanlaiset leikkivät parhaiten yhdessä" (rohkealle sopii rohkea, sosiaaliselle sosiaalinen, uranaiselle uramies, pitkälle pitkä, rotevalle roteva, jne)
"Vastakohdat täydentävät toisiaan" (ujolle sopii rohkea, hiljaiselle sosiaalinen, kodin hengettärelle uramies, lyhyelle pitkä, sirolle roteva, jne)

Oletteko huomanneet tämän?

Kommentit (10)

Vierailija
1/10 |
05.02.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ulkoisilla ominaisuuksilla ei taida olla suurtakaan merkitystä, mutta harvemmin näkee pariskuntaa, jolla olisi yli 30 cm pituuseroa. Muissa ominaisuuksissa on aika paljon merkitystä, mistä ikäluokasta puhutaan. Päälle viiskymppisissä on aika tavallista, että uramiehellä ei ole uravaimoa. Sen sijaan nuoremmissa hyvin usein uraa luovilla on uraa luova puolisokin. Samoin sosiaalisuudessa on iäkkäämmillä ihan tavallista, että nainen on selvästi sosiaalisempi kuin mies. Ja tämän vuoksi perheiden ihmissuhteiden ylläpito on ollutkin äitien vastuulla eli huolehtia niin oman kuin miehensä suvun merkkipäivistä, yhteisistä tapaamisista jne. Jos mies jää leskeksi, hän yleensä jää aika yksinäiseksi, koska vaimo ei ole enää ylläpitämässä sosiaalisia suhteita. 

Vierailija
2/10 |
05.02.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ulkoisilla ominaisuuksilla ei taida olla suurtakaan merkitystä, mutta harvemmin näkee pariskuntaa, jolla olisi yli 30 cm pituuseroa. Muissa ominaisuuksissa on aika paljon merkitystä, mistä ikäluokasta puhutaan. Päälle viiskymppisissä on aika tavallista, että uramiehellä ei ole uravaimoa. Sen sijaan nuoremmissa hyvin usein uraa luovilla on uraa luova puolisokin. Samoin sosiaalisuudessa on iäkkäämmillä ihan tavallista, että nainen on selvästi sosiaalisempi kuin mies. Ja tämän vuoksi perheiden ihmissuhteiden ylläpito on ollutkin äitien vastuulla eli huolehtia niin oman kuin miehensä suvun merkkipäivistä, yhteisistä tapaamisista jne. Jos mies jää leskeksi, hän yleensä jää aika yksinäiseksi, koska vaimo ei ole enää ylläpitämässä sosiaalisia suhteita. 

No miesten/naisten keskimääräinen pituusero on 13,5cm joten tietysti on harvinaista.

Ap:n pointtina taisi olla ettei "samanlaisuudella" tai "erilaisuudella" ole merkitystä. (Melkein) kaikki naiset haluaa saman naisen, se millainen nainen itse on vaikuttaa vain siihen kuinka yhteensopivuutta perustellaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/10 |
05.02.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

selventäjä kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ulkoisilla ominaisuuksilla ei taida olla suurtakaan merkitystä, mutta harvemmin näkee pariskuntaa, jolla olisi yli 30 cm pituuseroa. Muissa ominaisuuksissa on aika paljon merkitystä, mistä ikäluokasta puhutaan. Päälle viiskymppisissä on aika tavallista, että uramiehellä ei ole uravaimoa. Sen sijaan nuoremmissa hyvin usein uraa luovilla on uraa luova puolisokin. Samoin sosiaalisuudessa on iäkkäämmillä ihan tavallista, että nainen on selvästi sosiaalisempi kuin mies. Ja tämän vuoksi perheiden ihmissuhteiden ylläpito on ollutkin äitien vastuulla eli huolehtia niin oman kuin miehensä suvun merkkipäivistä, yhteisistä tapaamisista jne. Jos mies jää leskeksi, hän yleensä jää aika yksinäiseksi, koska vaimo ei ole enää ylläpitämässä sosiaalisia suhteita. 

No miesten/naisten keskimääräinen pituusero on 13,5cm joten tietysti on harvinaista.

Ap:n pointtina taisi olla ettei "samanlaisuudella" tai "erilaisuudella" ole merkitystä. (Melkein) kaikki naiset haluaa saman naisen, se millainen nainen itse on vaikuttaa vain siihen kuinka yhteensopivuutta perustellaan.

Siis miehen tietysti hahhaha. Typo.

Vierailija
4/10 |
05.02.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ihmiset on niin moniulotteisia että jokaisesta parista voi sanoa ihan kumpaa tahansa.

Itse olen toivonut löytäväni huumorintajultaan, arvoiltaan, älykkyydeltään, maailmankatsomukseltaan ja tavoitteiltaan samanlaisen tyypin kuin itse olen. Vahvuuksiltaan, harrastuksiltaan, elintavoiltaan, taustaltaan, luonteeltaan ja taidoiltaan saisi olla vaikka melko vastakkainenkin, että ollaan toisiamme täydentävä tiimi ja voidaan opettaa toisillemme uutta.

Vierailija
5/10 |
05.02.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vastaan tylsästi ja olen sitä mieltä että kumppanissa on hyvä olla yhtä paljon jotain samankaltaisuutta, jotta se henkinen yhteys löytyy ja erilaisuutta, jotta siinä suhteessa on jotain kipinääkin.

Vierailija
6/10 |
05.02.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vastaan tylsästi ja olen sitä mieltä että kumppanissa on hyvä olla yhtä paljon jotain samankaltaisuutta, jotta se henkinen yhteys löytyy ja erilaisuutta, jotta siinä suhteessa on jotain kipinääkin.

Minulle sitä kipinää syntyy juuri siitä samanlaisuudesta, kun ymmärtää toisen ajatuksenjuoksun täydellisesti ja voi fiilistellä ja hehkutella yhteisiä asioita, eikä tarvitse vääntää mitään rautalangasta. Minulle on turn-off, jos toinen ei tajua mitä ajattelen, tai minä en tajua häntä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/10 |
05.02.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Itsellä onnistunut suhde parhaiten, kun kumppanin arvot ja elämäntapa samanlaiset kuin omani. Muissa ominaisuuksissa saakin olla jonkin verran eroa. 

Vierailija
8/10 |
05.02.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vastaan tylsästi ja olen sitä mieltä että kumppanissa on hyvä olla yhtä paljon jotain samankaltaisuutta, jotta se henkinen yhteys löytyy ja erilaisuutta, jotta siinä suhteessa on jotain kipinääkin.

Minulle sitä kipinää syntyy juuri siitä samanlaisuudesta, kun ymmärtää toisen ajatuksenjuoksun täydellisesti ja voi fiilistellä ja hehkutella yhteisiä asioita, eikä tarvitse vääntää mitään rautalangasta. Minulle on turn-off, jos toinen ei tajua mitä ajattelen, tai minä en tajua häntä.

Juuri sitä minä tarkoitankin henkisellä yhteydellä. Esimerkiksi itse toivon toista introverttia kumppanikseni, koska olen itse introvertti. Mutta taas yksilölliseltä temperamentiltani olen menijä ja tunteilija. Joten toivon että toinen olisi vähän rauhallisempi ja jos tarkkoja ollaan niin ihastun useimmiten itseäni rauhallisempiin joten se varmaan on se minun juttuni. Toiset menijät ovat hyviä kavereita , mutta en halua olla oman kopioni kanssa suhteessa. Minulla on jo itseni.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/10 |
05.02.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ihmiset on niin moniulotteisia että jokaisesta parista voi sanoa ihan kumpaa tahansa.

Itse olen toivonut löytäväni huumorintajultaan, arvoiltaan, älykkyydeltään, maailmankatsomukseltaan ja tavoitteiltaan samanlaisen tyypin kuin itse olen. Vahvuuksiltaan, harrastuksiltaan, elintavoiltaan, taustaltaan, luonteeltaan ja taidoiltaan saisi olla vaikka melko vastakkainenkin, että ollaan toisiamme täydentävä tiimi ja voidaan opettaa toisillemme uutta.

Itse asiassa moniuloitteisuus on näennäistä. Ap:n pointti on yksinkertaisuudessaan nerokas.

Kun naisella on ns. maskuliinisia ominaisuuksia kuten

- pitkä / roteva (siis harteikas, lihaksikas, voimakas)

- itsevarma

- menestynyt, kunnianhimoinen, kilpailuhenkinen

- tykkää "miesten" harrastuksista

Hän etsii samankaltaisuutta, tai miestä joka ylittää hänet näissä ominaisuuksissa.

Kun naisella on ns. feminiinisiä ominaisuuksia kuten

- siro, hoikka

- empaattinen, sovinnollinen, pehmeä

- "kodin hengetär", ei halua uraa

- tykkää olla erittäin naisellinen

Hän etsii vastakohtaa, miestä joka tuo maskuliinisen puolen yhtälöön.

On helppoa huomata ongelma. Ensimmäisessä tapauksessa suhteessa olisi liikaa maskuliinisia ominaisuuksia feminiinisten ominaisuuksien puuttuessa, koska nainen ei hyväksy tilannetta jossa hän on "mies suhteessa". Siksi niin monella vahvalla naisella on hankaluuksia löytää pysyvää suhdetta, vahva nainen-pehmomies rikkoisi perinteistä asetelmaa jossa mies on isompi, vahvempi, menestyneempi ja aloitteellisempi.

= vastauksista (etsiikö samanlaista vai erilaista) on aika helppoa päätellä millainen vastaaja on.

 

Vierailija
10/10 |
05.02.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

hyvinkirjoitettu kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmiset on niin moniulotteisia että jokaisesta parista voi sanoa ihan kumpaa tahansa.

Itse olen toivonut löytäväni huumorintajultaan, arvoiltaan, älykkyydeltään, maailmankatsomukseltaan ja tavoitteiltaan samanlaisen tyypin kuin itse olen. Vahvuuksiltaan, harrastuksiltaan, elintavoiltaan, taustaltaan, luonteeltaan ja taidoiltaan saisi olla vaikka melko vastakkainenkin, että ollaan toisiamme täydentävä tiimi ja voidaan opettaa toisillemme uutta.

Itse asiassa moniuloitteisuus on näennäistä. Ap:n pointti on yksinkertaisuudessaan nerokas.

Kun naisella on ns. maskuliinisia ominaisuuksia kuten

- pitkä / roteva (siis harteikas, lihaksikas, voimakas)

- itsevarma

- menestynyt, kunnianhimoinen, kilpailuhenkinen

- tykkää "miesten" harrastuksista

Hän etsii samankaltaisuutta, tai miestä joka ylittää hänet näissä ominaisuuksissa.

Kun naisella on ns. feminiinisiä ominaisuuksia kuten

- siro, hoikka

- empaattinen, sovinnollinen, pehmeä

- "kodin hengetär", ei halua uraa

- tykkää olla erittäin naisellinen

Hän etsii vastakohtaa, miestä joka tuo maskuliinisen puolen yhtälöön.

On helppoa huomata ongelma. Ensimmäisessä tapauksessa suhteessa olisi liikaa maskuliinisia ominaisuuksia feminiinisten ominaisuuksien puuttuessa, koska nainen ei hyväksy tilannetta jossa hän on "mies suhteessa". Siksi niin monella vahvalla naisella on hankaluuksia löytää pysyvää suhdetta, vahva nainen-pehmomies rikkoisi perinteistä asetelmaa jossa mies on isompi, vahvempi, menestyneempi ja aloitteellisempi.

= vastauksista (etsiikö samanlaista vai erilaista) on aika helppoa päätellä millainen vastaaja on.

 

No kumpaa minä tämän sinun mallisi mukaan olisin?