Työttömyyskorvausta vain viidelle vuodelle?
Pitäisikö työttömyyskorvauksella olla aikaraja? Esim. niin, että sitä voi saada vain viiden vuoden ajan. Tämän jälkeen täytyy hakea toimeentuloturvaa, sillä yli viisi vuotta työttömänä ollut henkilö ei ole onnistunut työllistymään, ja tarvitsee muuta tukea kuin työmarkkinoihin sidottua työttömyyskorvausta.
Kommentit (11)
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä tämä olisi hyvä. Tosin viisi vuotta olisi aivan liian pitkä aika. Yhdessä vuodessa on jo enemmän kuin selvää, onko työtön itsenäisesti kykenevä työllistymään tai hakeutumaan koulutukseen, jolla hän mukautuisi työmarkkinoiden vaatimuksiin.
Jos työttömistä eroteltaisiin ne, joilla ei ole henkistä kapasiteettia työllistyä, niin voisi paremmin mitoittaa mielenterveyspalvelut vastaamaan kysyntää. Ja vastaavasti työvoimatoimiston resurssit menisivät oikeaan käyttöön sen sijaan, että palvelut valuvat hukkaan. Olisi myös reilua, että vain oikeasti työtä hakevat ja siihen kykenevät asiakkaat saisivat tukea kalliin keskusta-asumisen kustannuksiin, kun taas ne, jotka eivät ole tosiasiallisesti työmarkkinoiden käytössä voisivat asua edullisemmissa asunnoissa kauempana keskustoista.
Se vasta oliskin henkiselle kapasiteetille hyväksi, että työttömäksi joutuessa pitäisi muuttaa jonnekin tiettömän taipaleen taakse rapistuvaan yhdyskuntaan, eroon perheestä, ystävistä ja tutuista maisemista. Mutta kun tulis halvemmaksi.
Eihän työttömyyspäivärahaa makseta kuin 400 päivää.
5 vuotta olisi ehdoton parannus tilanteeseen näin työttömän näkökulmasta 🤗
Työmarkkinatuki on niin pieni että sillä yltää korkeintaan samaan tulotasoon kuin sosiaaliturvan varassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä tämä olisi hyvä. Tosin viisi vuotta olisi aivan liian pitkä aika. Yhdessä vuodessa on jo enemmän kuin selvää, onko työtön itsenäisesti kykenevä työllistymään tai hakeutumaan koulutukseen, jolla hän mukautuisi työmarkkinoiden vaatimuksiin.
Jos työttömistä eroteltaisiin ne, joilla ei ole henkistä kapasiteettia työllistyä, niin voisi paremmin mitoittaa mielenterveyspalvelut vastaamaan kysyntää. Ja vastaavasti työvoimatoimiston resurssit menisivät oikeaan käyttöön sen sijaan, että palvelut valuvat hukkaan. Olisi myös reilua, että vain oikeasti työtä hakevat ja siihen kykenevät asiakkaat saisivat tukea kalliin keskusta-asumisen kustannuksiin, kun taas ne, jotka eivät ole tosiasiallisesti työmarkkinoiden käytössä voisivat asua edullisemmissa asunnoissa kauempana keskustoista.
Se vasta oliskin henkiselle kapasiteetille hyväksi, että työttömäksi joutuessa pitäisi muuttaa jonnekin tiettömän taipaleen taakse rapistuvaan yhdyskuntaan, eroon perheestä, ystävistä ja tutuista maisemista. Mutta kun tulis halvemmaksi.
Perheiden hajottaminen tulisi myös kalliiksi kun pitäisi alkaa maksamaa yh-tukia ja lapset oireilisivat vaikeaa elämäntilannetta ja tarvitsisivat hurjan paljon tukea perheen harjoittamisesta aiheutuneisiin ongelmiin.
T. osatyökykyinen työtön, jolla ei ole kapasiteettia työllistyä itsenäisesti, mutta jonka puoliso käy töissä.
Työttömyys ei ole yksilön syy vaan se johtuu siitä että ei yksinkertaisesti ole töitä tarjolla. 60 ja 70 luvuilla vain mentiin työpaikalle ja kysyttiin töitä niin pääsääntöisesti työpaikan pomo kysyi työntekijältä että milloin voit aloittaa. Työntekijöistä myös kilpailtiin tuolloin ja palkankorotuksen sai jos lupasi ettei lähtenyt kilpailijalle töihin.
Vai pitäiskö rajata työttömän oikeutta elää?
Viiden vuoden jälkeen tulisi siirto ongelmajäteleirille ja nirri pois.
Pois kuleksimasta ja työssäkäyviä häiritsemästä.
Yksi ongelma poistettaisiin lopettamalla ylikoulutus. Koulutetut ovat pitkään työttömänä ennen kuin tyytyvät huonosti palkattuihin töihin. Sitä ennen opiskelleet vuosia.
Vierailija kirjoitti:
Vai pitäiskö rajata työttömän oikeutta elää?
Viiden vuoden jälkeen tulisi siirto ongelmajäteleirille ja nirri pois.
Pois kuleksimasta ja työssäkäyviä häiritsemästä.
Ei noin rajuja toimenpiteitä suoriltaan.
Ensin tietysti hihamerkit, eristetyt asuinalueet ja monenlaiset rajoitukset liikkumisessa ja kaupoissa käymisessä, puistonpenkkejä unohtamatta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vai pitäiskö rajata työttömän oikeutta elää?
Viiden vuoden jälkeen tulisi siirto ongelmajäteleirille ja nirri pois.
Pois kuleksimasta ja työssäkäyviä häiritsemästä.
Ei noin rajuja toimenpiteitä suoriltaan.
Ensin tietysti hihamerkit, eristetyt asuinalueet ja monenlaiset rajoitukset liikkumisessa ja kaupoissa käymisessä, puistonpenkkejä unohtamatta.
Ainoa ohjelma mitä sais seurata ois livelähetykset työssäkäyvien työpaikoilta.
Vierailija kirjoitti:
Yksi ongelma poistettaisiin lopettamalla ylikoulutus. Koulutetut ovat pitkään työttömänä ennen kuin tyytyvät huonosti palkattuihin töihin. Sitä ennen opiskelleet vuosia.
Niin tai sitten ongelma voi olla se ettei työnantaja palkkaa ns. ylikoulutettua.
Työn saaminen ei ole aina siitä työttömästä kiinni vaan työnantajien kaikenkirjavista asenteista.
Mun mielestä tämä olisi hyvä. Tosin viisi vuotta olisi aivan liian pitkä aika. Yhdessä vuodessa on jo enemmän kuin selvää, onko työtön itsenäisesti kykenevä työllistymään tai hakeutumaan koulutukseen, jolla hän mukautuisi työmarkkinoiden vaatimuksiin.
Jos työttömistä eroteltaisiin ne, joilla ei ole henkistä kapasiteettia työllistyä, niin voisi paremmin mitoittaa mielenterveyspalvelut vastaamaan kysyntää. Ja vastaavasti työvoimatoimiston resurssit menisivät oikeaan käyttöön sen sijaan, että palvelut valuvat hukkaan. Olisi myös reilua, että vain oikeasti työtä hakevat ja siihen kykenevät asiakkaat saisivat tukea kalliin keskusta-asumisen kustannuksiin, kun taas ne, jotka eivät ole tosiasiallisesti työmarkkinoiden käytössä voisivat asua edullisemmissa asunnoissa kauempana keskustoista.