Köyhät eivät tanssi vanhoja lukiossa
Tytöltä jää tanssit tanssimatta. Ei ole varaa mekkoon ja ulkonäön laittoon. Eikä tyttö kehtaa mennä missään lumppuvaatteissa tanssimaan, kun kaikilla muilla on hienot vaatteet. Saapa eliitti pyörähdellä aivan rauhassa, pysyy köyhät piiloissaan rikkaiden rellestäessä. Harmi, että jää tytöltä kiva kokemus väliin. Tai ainakin ennen oli kiva tilaisuus. Tätä on Suomi vuonna 2018. Ja nuorista ovat poliitikot muka huolissaan...
Kommentit (108)
Jotkut täällä väittävät, etteivät menneet vanhojentansseihin rahan takia. Täyttä kukkua. Ette vain halunneet mennä. Vanhojentansseihin ei tarvitse yhtään rahaa, ja jos ei oikeasti pukua löydy kotoa (?!) niin sen ostaa kirpputorilta tai lainaa joltain tai ostaa jotain kekseliästä kaupasta. Ihme valittajia.
Omat tanssit olivat ysärin alkuvuosina todella ihanat. Itse tienasin rahat teetettyyn mekkooni sekä juhlintaani. Duunarivanhempani eivät ymmärtäneet koko juhlaa eivätkä esim. tulleet koululle katsomaan, kun vanhemmille tanssittiin. Mutta mulla oli hauskaa!
Esikoinen tanssii tanssinsa ihan kohta. Ei meilläkään rahaa ylenmäärin ole, mutta vähän vaivaa nähden tytöllä on kaunis mekko. Tuttu kampaaja tekee kampauksen ja meikin. Kengät löytyivät parilla kympillä. Mekko hankittiin jo syksyllä ja näin hajautettiin kuluja. Ihanaa seurata valmistautumista.
Vierailija kirjoitti:
Jotkut täällä väittävät, etteivät menneet vanhojentansseihin rahan takia. Täyttä kukkua. Ette vain halunneet mennä. Vanhojentansseihin ei tarvitse yhtään rahaa, ja jos ei oikeasti pukua löydy kotoa (?!) niin sen ostaa kirpputorilta tai lainaa joltain tai ostaa jotain kekseliästä kaupasta. Ihme valittajia.
Asuin tuolloin -96 omillani, olin täysi-ikäinen ja vanhemmat eivät tukeneet. Rahat riittivät hädin tuskin ruokaan vaikka tein töitä. Nälkäisenä ja väsyneenä ei ollut oikein energiaa alkaa soveltaa asua.
Jooh, elämänhallinnasta oli varmasti kiinni että ei ollut tanssiaisasua.
Jos miettii vanhojentanssien historiaa, niin ei ollut tarkoituskaan, että köyhän perheen lapset osallistuisivat siihen. Ensin oli nelivuotinen maksuton kansakoulu (vastaa peruskoulun luokkia 1-4) ja sen jälkeen perheet päättivät, meneekö lapsi suosiolla maksuttomaan kansalaiskouluun (vastaa peruskoulun luokkia 5-9) vai osallistuuko oppikoulun pääsykokeisiin ja ne läpäistyään menee maksulliseen oppikouluun. Oppikouluun pääsivät vain parhaimmat oppilaat (myös kansakoulun keskiarvo vaikutti pääsykokeiden lisäksi), muut joutuivat - varallisuudesta riippumatta - käymään kansalaiskoulun. Oppikoulussa oli lukukausimaksut, kouluruoka oli maksullinen, kaikki opetusmateriaali oli maksullista. Monissa vähävaraisissa perheissä pyrittiin säästämään sen verran, että edes yksi lapsista pääsisi oppikouluun. Joskus, jos lapsi pääsykokeissa osoitti olevansa poikkeuksellisen lahjakas, saattoi saada nk vapaaoppilaspaikan eli koulu kustansi koulukirjat ja muun oppimateriaalin sekä kouluruuan eikä lukukausimaksuja tarvinnut maksaa. Alunperin vanhojentanssit ei siis ole ollutkaan tarkoitettu köyhien perheiden lapsille.
On hyvä, että nykyisin lapsilla on enemmän mahdollisuuksia vanhempiensa varallisuudesta riippumatta, mutta vanhojentansseja surtaessa kannattaa muistaa niiden historia.
Wau, puku yhdellä eurolla, pidä kiirettä AP!!!
https://www.tori.fi/uusimaa/Wanhojen_tanssimekko__arvo_200__43885167.ht…
Vierailija kirjoitti:
Jos miettii vanhojentanssien historiaa, niin ei ollut tarkoituskaan, että köyhän perheen lapset osallistuisivat siihen. Ensin oli nelivuotinen maksuton kansakoulu (vastaa peruskoulun luokkia 1-4) ja sen jälkeen perheet päättivät, meneekö lapsi suosiolla maksuttomaan kansalaiskouluun (vastaa peruskoulun luokkia 5-9) vai osallistuuko oppikoulun pääsykokeisiin ja ne läpäistyään menee maksulliseen oppikouluun. Oppikouluun pääsivät vain parhaimmat oppilaat (myös kansakoulun keskiarvo vaikutti pääsykokeiden lisäksi), muut joutuivat - varallisuudesta riippumatta - käymään kansalaiskoulun. Oppikoulussa oli lukukausimaksut, kouluruoka oli maksullinen, kaikki opetusmateriaali oli maksullista. Monissa vähävaraisissa perheissä pyrittiin säästämään sen verran, että edes yksi lapsista pääsisi oppikouluun. Joskus, jos lapsi pääsykokeissa osoitti olevansa poikkeuksellisen lahjakas, saattoi saada nk vapaaoppilaspaikan eli koulu kustansi koulukirjat ja muun oppimateriaalin sekä kouluruuan eikä lukukausimaksuja tarvinnut maksaa. Alunperin vanhojentanssit ei siis ole ollutkaan tarkoitettu köyhien perheiden lapsille.
On hyvä, että nykyisin lapsilla on enemmän mahdollisuuksia vanhempiensa varallisuudesta riippumatta, mutta vanhojentansseja surtaessa kannattaa muistaa niiden historia.
Itse olen Kuopion seudulta ja syntynyt 1964, eli ensimmäistä peruskouluikäluokkaa sillä alueella. Muistan hämärästi äitini huokailleen, että onneksi tulee peruskoulu, niin ei tartte miettiä saanko minä vapaaoppilaspaikan. Veljeni sai, vaikka ei nyt huippuhyvä ollutkaan, vähän keskitasoa parempi. Mutta maalla se oli helpompaa ja siellä ei kaikki niin paljon koulutusta arvostaneet, joten paikkoja riitti paremmin. Mielestäni vielä meidän lukiovuonna ei pukeuduttu kovin hienosti, vaan pukeuduttiin mummoiksi ja jokaiselta löytyi jotain kotoa, jos ei niin sitten löytyi kaverilta.
Vierailija kirjoitti:
Ja taas tuli monta vuotta tiedossa ollut rahanmeno köyhälle yllättäen. Miksi minua ei yllätä?
Taidat olla aika yksinkertainen. Luuletko ettei rahanmenoa ole koko ajan???
Vierailija kirjoitti:
No multa jäi aikoinaan väliin yläasteen konvat ja sitten jäi väliin myös lukio. Faija halusi että kaikki pennut vaan äkkiä töihin tienaamaan, raksalle tiiliä kantamaan ja mainoksia jakamaan ja siivoamaan. Suurimman osan palkastakin se otti.
Ja kas, sitten oma ydinperheeni hajosi, jäin useamman lapsen pienipalkkaiseksi yksinhuoltajaksi. Koskaan ei ollut mihinkään varaa eikä mitään ylimääräistä. Mutten halunnut omalle jälkikasvulle sitä samaa katkeruutta kannettavaksi mitä itse tunsin. Joka ikinen kuukausi laitoin vähintään sen kympin joka lapselle salaa säästöön.
Vanhojen tansseihin pääsi jokainen osallistumaan, vaikkei taksirahoja ollutkaan antaa matkaan. Samoin autokoulurahat sai jokainen. Omalla tililläni ei ole koskaan ollut niin isoa summaa, kuin mitä lasten pankkitileillä oli kun täyttivät 18.
Pystyit kuitenkin säästämään sen heille, joten et kuitenkaan ihan varaton. Tuilla elävä ei tommossia pankkitilejä voi lapsilleen hankkia. Hatunnosto silti!
Fb ryhmä lahjoitetaan wanhojen tanssimekko.
Ihan oikeasti hei. Kiva siellä sitten pyöriä vääränkokoisessa lainamekossa, kun toiset ovat panostaneet kuin johonkin amerikkalaisen eliitin debyytti-tanssiaisiin. Mekkoa on etsitty eri puolilta maailmaa, ostettu ehkä jopa kalliista hääpukuliikkeestä. Meikit ja hiukset teetetty ammattilaisilla, jopa harjoituskampaukset ja -meikit. Ripsienpidennykset, suihkurusketukset ym. Kun kuulin tyttäreltäni, mitä hän ikäluokkansa lukiolaiset panostavat tuohon yhteen iltaan, meinasin pyörtyä. Rikkaat iskät maksavat hääbudjetin verran, että tytär olisi koulun kaunein.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos miettii vanhojentanssien historiaa, niin ei ollut tarkoituskaan, että köyhän perheen lapset osallistuisivat siihen. Ensin oli nelivuotinen maksuton kansakoulu (vastaa peruskoulun luokkia 1-4) ja sen jälkeen perheet päättivät, meneekö lapsi suosiolla maksuttomaan kansalaiskouluun (vastaa peruskoulun luokkia 5-9) vai osallistuuko oppikoulun pääsykokeisiin ja ne läpäistyään menee maksulliseen oppikouluun. Oppikouluun pääsivät vain parhaimmat oppilaat (myös kansakoulun keskiarvo vaikutti pääsykokeiden lisäksi), muut joutuivat - varallisuudesta riippumatta - käymään kansalaiskoulun. Oppikoulussa oli lukukausimaksut, kouluruoka oli maksullinen, kaikki opetusmateriaali oli maksullista. Monissa vähävaraisissa perheissä pyrittiin säästämään sen verran, että edes yksi lapsista pääsisi oppikouluun. Joskus, jos lapsi pääsykokeissa osoitti olevansa poikkeuksellisen lahjakas, saattoi saada nk vapaaoppilaspaikan eli koulu kustansi koulukirjat ja muun oppimateriaalin sekä kouluruuan eikä lukukausimaksuja tarvinnut maksaa. Alunperin vanhojentanssit ei siis ole ollutkaan tarkoitettu köyhien perheiden lapsille.
On hyvä, että nykyisin lapsilla on enemmän mahdollisuuksia vanhempiensa varallisuudesta riippumatta, mutta vanhojentansseja surtaessa kannattaa muistaa niiden historia.
Itse olen Kuopion seudulta ja syntynyt 1964, eli ensimmäistä peruskouluikäluokkaa sillä alueella. Muistan hämärästi äitini huokailleen, että onneksi tulee peruskoulu, niin ei tartte miettiä saanko minä vapaaoppilaspaikan. Veljeni sai, vaikka ei nyt huippuhyvä ollutkaan, vähän keskitasoa parempi. Mutta maalla se oli helpompaa ja siellä ei kaikki niin paljon koulutusta arvostaneet, joten paikkoja riitti paremmin. Mielestäni vielä meidän lukiovuonna ei pukeuduttu kovin hienosti, vaan pukeuduttiin mummoiksi ja jokaiselta löytyi jotain kotoa, jos ei niin sitten löytyi kaverilta.
Peruskouluun siirtyminen tosiaa alkoi pohjoisesta ja eteni vähitellen etelään. Itse olen sua 3 vuotta vanhempi enkä ole ollut päivääkään peruskoulussa. Kun peruskoulu tuli pääkaupunkiseudulle, menin jo lukioon. Lapseni ovat joskus nauraneet, että mutsi ei ole päässyt koskaan viidettä luokkaa ylemmäs :D Ja tosiaan täällä pääkaupunkiseudulla ainakin vanhojentansseissa ei pukeuduttu mummoiksi vaan vanhempien tai isovanhempien juhlaviin iltapukuihin, joita siihen aikaan lähes kaikilla oppikouluun päässeiden lasten vanhemmilla tai vähintäänkin isovanhemmilla oli kaapeissaan. Oma vanhojentanssipukuni oli isosiskoni poikaystävän isoäidin iltapuku, jota tämä mummi oli käyttänyt sen aikaisen eliiitin juhlissa. Ja niissä juhlissa hän oli, koska puolisonsa oli joku vuorineuvos tai vastaava ja sen vuoksi hänellä oli paljon erilaisia edustustilaisuuksia Suomen silloisen "kerman" kanssa.
No siinähän lapsi oppii tervettä itsetuntoa kun näkee, että hääbudjetilla ei tule sen ihmeemmäksi kuin huolella valmistelulla edullisella kokonaisuudella.
Elämässä on aina sellaisia joilla on enemmän.
ap, höpö höpö. jos käyttää muuten meikkiä, voi laittaa iha samat meikit ja laittaa tukan ihan itse.
Vaatteita saa myös vuokrattua, niin minä tein.
Höpö höpö teidän suihkurusketuksenne. Tyttäreni tanssi Espoossa ja oli ihan laidasta laitaan tyttöjä. Kellään mitään suihkurusketuksia ollut.
Vierailija kirjoitti:
Ihan oikeasti hei. Kiva siellä sitten pyöriä vääränkokoisessa lainamekossa, kun toiset ovat panostaneet kuin johonkin amerikkalaisen eliitin debyytti-tanssiaisiin. Mekkoa on etsitty eri puolilta maailmaa, ostettu ehkä jopa kalliista hääpukuliikkeestä. Meikit ja hiukset teetetty ammattilaisilla, jopa harjoituskampaukset ja -meikit. Ripsienpidennykset, suihkurusketukset ym. Kun kuulin tyttäreltäni, mitä hän ikäluokkansa lukiolaiset panostavat tuohon yhteen iltaan, meinasin pyörtyä. Rikkaat iskät maksavat hääbudjetin verran, että tytär olisi koulun kaunein.
Mekkoa pystyy hyvin yhdeksi illaksi muokkaamaan ihan vaan käsin ompelemalla niin, että se istuu päälle. Tietenkään liian pienestä mekosta ei saa suurempaa, mutta suuremmasta saa pienemmän.
Ja joo, kuten aiemmin jo kirjoitin, koko oppikoulu oli aikoinaan varakkaamman väen lasten opinahjo. Edelleenkin ne, joilla on varaa investoida tuohon päivään, tekevät niin. Ja hyvä niin, käyttäväthän ainakin palveluita eivätkä jemmaa rahojaan sijoitustileillä.
Vierailija kirjoitti:
Höpö höpö teidän suihkurusketuksenne. Tyttäreni tanssi Espoossa ja oli ihan laidasta laitaan tyttöjä. Kellään mitään suihkurusketuksia ollut.
Nämä suihkurusketuksista haaveilevat köyhät näkevät 50:stä lukiolaistytöstä vain ne 2, joilla on suihkurusketus. Eivät niitä 48:aa, joilla sitä ei ole.
Milloin tämäkin lähti näin pahasti lapasesta?
Kivikaudella kun oli oppikoulu ja lukukausi maksut niin vanhojen päivänä omassa vuosiluokassani 2 tai 3 oli jonkinlainen vanha puku .Mitään varsinaista tanssiais spektaakkelia ei ollut.Lähinnä odotettiin,koska voi alkaa juhlimaan ja itseasiassa oltiin aloitettu jo ennen kouluun tuloa.
Tiedä oliko kovin fiksua,mutta paljon halvempaa
Miten joku tanssikurssi voidaan lukea lukion kursseihin?
onhan niitä pukuvuokraamojakin. Eikö ole varaa edes vuokrata pukua?
Elämänsä voi käyttää valittamiseen ja voivotteluun tai sitten voi yrittää itse tehdä asioille jotain. Aika monta hyvää neuvoa on jo annettu. Jotkut ihmiset vain rypevät itsesäälissä ja voivottelevat seuraavat 40 vuotta: " kyllä minä niin mieleni pahoitin, kun ei se tyttö päässyt vanhojen tansseihin".
Minkä kokoinen tyttö? Minulla on mekko kaapissa turhana, kokoa 36.