Saako etäisä ostaa lapselleen lahjaksi mitä tahansa lähiäidin kotiin lapsen huoneeseen?
Esim. isoja rumia huonekaluja? Kummallisen mutta voimakkaan hajusia asioita, joiden haju leviää sitten koko asuntoon? Pienelle lapselle omaan huoneeseen telkkarin? Tai pleikkarin?
Kommentit (13)
Kai nyt saa antaa mitä tahansa lahjoja mitä haluaa? Vai mistä lähtien lahjoja ei saa antaa?
No jos vanhemmat ovat fiksuja aikuisia, jotka eivät tee kiusaa toisilleen lapsen kautta, he keskustelevat kyllä asioista.
Jokainen vanhempi päättää itse, mitä tavaroita omassa asunnossa on. (Myös lastenhuoneessa)
Vierailija kirjoitti:
Jokainen vanhempi päättää itse, mitä tavaroita omassa asunnossa on. (Myös lastenhuoneessa)
Mutta jos etä vetoaa siihen, että ne ovat lahja lapselle. Ja sanoo lapselle, että olen kusipää äiti kun kiellän lapselta hänelle rakkaudella annetut lahjat. Ap.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokainen vanhempi päättää itse, mitä tavaroita omassa asunnossa on. (Myös lastenhuoneessa)
Mutta jos etä vetoaa siihen, että ne ovat lahja lapselle. Ja sanoo lapselle, että olen kusipää äiti kun kiellän lapselta hänelle rakkaudella annetut lahjat. Ap.
Onhan sillä lapsella myös huone etällä. Eikö olisi nimenomaan hyvä, että se lahja on siellä?
Voit sanoa lapselle, että isi säilyttää näitä lahjoja ja voi leikkiä niillä sitten isin luona. Jotkin isin antamat lelut voi olla teillä, mutta ei kaikki. Isille voit sanoa, että ottaa pään pois pe**eestä.
Minä sanon, että saa ostaa. Se on eri asia, mitä äiti sanoo.
Minua suututtaa, kun eksä yrittää puuttua minun elämääni. Minun eksäni teki sitä viisi vuotta eron jälkeen. Esim. Lapsen känny hajosi meni vähitellen, mutta ex ei tehnyt aloitetta uuden ostamiseksi. No, minä ostin, ja siitä ex veti herneen nenään. Kun en neuvotellut asiasta hänen kanssaan. Tai lapsi osti omilla rahoillaan tietokoneen minun luokseni. Ei kuulemma olisi saanut, kun lapsen olisi pitänyt ostaa läppäri, jota voidaan kuljettaa molempien kotien välillä. Jne.
Arghh. Näpit irti minun elämästäni.
Vierailija kirjoitti:
Minä sanon, että saa ostaa. Se on eri asia, mitä äiti sanoo.
Minua suututtaa, kun eksä yrittää puuttua minun elämääni. Minun eksäni teki sitä viisi vuotta eron jälkeen. Esim. Lapsen känny hajosi meni vähitellen, mutta ex ei tehnyt aloitetta uuden ostamiseksi. No, minä ostin, ja siitä ex veti herneen nenään. Kun en neuvotellut asiasta hänen kanssaan. Tai lapsi osti omilla rahoillaan tietokoneen minun luokseni. Ei kuulemma olisi saanut, kun lapsen olisi pitänyt ostaa läppäri, jota voidaan kuljettaa molempien kotien välillä. Jne.
Arghh. Näpit irti minun elämästäni.
No mitäs olisit sanonut jos sun ex olisi ostanut teidän lapselle lahjaksi vaikka vanhan ja pahalle haisevan rumanvihreän sohvan, joka pitää muuten olla sun luona?
Kai saa ostaa mitä lystää, mutta ei voi puuttua toisen elämään niin paljon että vaatii esim. jotain tuollaista säilömään omassa kodissaan. Ongelmahan tässä oli juurikin se, että isä ostaa toisen ihmisen kotiin esim. isoja huonekaluja. Ostaisi omaansa..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä sanon, että saa ostaa. Se on eri asia, mitä äiti sanoo.
Minua suututtaa, kun eksä yrittää puuttua minun elämääni. Minun eksäni teki sitä viisi vuotta eron jälkeen. Esim. Lapsen känny hajosi meni vähitellen, mutta ex ei tehnyt aloitetta uuden ostamiseksi. No, minä ostin, ja siitä ex veti herneen nenään. Kun en neuvotellut asiasta hänen kanssaan. Tai lapsi osti omilla rahoillaan tietokoneen minun luokseni. Ei kuulemma olisi saanut, kun lapsen olisi pitänyt ostaa läppäri, jota voidaan kuljettaa molempien kotien välillä. Jne.
Arghh. Näpit irti minun elämästäni.
No mitäs olisit sanonut jos sun ex olisi ostanut teidän lapselle lahjaksi vaikka vanhan ja pahalle haisevan rumanvihreän sohvan, joka pitää muuten olla sun luona?
Kai saa ostaa mitä lystää, mutta ei voi puuttua toisen elämään niin paljon että vaatii esim. jotain tuollaista säilömään omassa kodissaan. Ongelmahan tässä oli juurikin se, että isä ostaa toisen ihmisen kotiin esim. isoja huonekaluja. Ostaisi omaansa..
Jos se mahtuu lapsen huoneeseen ja lapsi haluaa sohvaa haistella, niin saa ostaa. Mutta ei hän minun olohuoneen sohvaan saa vaikuttaa. Hänellä ei ole valtaa päättää, millä minä istun.
Vierailija kirjoitti:
Minä sanon, että saa ostaa. Se on eri asia, mitä äiti sanoo.
Minua suututtaa, kun eksä yrittää puuttua minun elämääni. Minun eksäni teki sitä viisi vuotta eron jälkeen. Esim. Lapsen känny hajosi meni vähitellen, mutta ex ei tehnyt aloitetta uuden ostamiseksi. No, minä ostin, ja siitä ex veti herneen nenään. Kun en neuvotellut asiasta hänen kanssaan. Tai lapsi osti omilla rahoillaan tietokoneen minun luokseni. Ei kuulemma olisi saanut, kun lapsen olisi pitänyt ostaa läppäri, jota voidaan kuljettaa molempien kotien välillä. Jne.
Arghh. Näpit irti minun elämästäni.
Ja mistään näistä ei tietenkään voinut keskustella sen exän kanssa? Niinpä.
Lain rajoissa saa lapselleen ostaa mitä haluaa mutta kyllä se asunnon haltija päättää mitä sinne tuodaan.
Saa tietenkin ostaa. Mutta eri asia että laittaako se lähivanhempi sitä lapselle ostettua huonekalua omaan kotiinsa esille.
Vähän vaikeaa kuvitella, miksi etäisä vielä elareiden lisäksi ostaisi toisen kotiin huonekaluja, pleikkaria tms. kallista. Eiköhän ne kannata ostaa omaan kotiin sille lapselle, lapsellahan on kaksi kotia.
Ellei sitten kiusaamis-tarkoituksessa homeinen ja haiseva huonekalu ole kyseessä.
Ei saa. Sehän olisi näppärä kiusaamiskeino, jos lapsen huoneen täyttäisi jättikokoisilla pehmoilla.