HS: Helsinki on kohta yhtä kauppakeskusta ja siitä pitäisi puhua rehellisesti, sanoo tutkija – ”Ei täysin onnellista”, myöntää pormestari Vapaavuori kaupungin muutoksesta
Pääkaupunkiseudulla syntyy kiivaasti uutta kaupunkia, joka perustuu kauppakeskuksille ja tornitaloille. ”Ne ovat toistensa kopioita ja ristiriidassa Helsingin yleiskaavassa ihannoidun vilkkaan katutilan kanssa”, sanoo Aalto-yliopiston johtava tutkija Aija Staffans.
Helsingin pormestaria Jan Vapaavuorta (kok) omien sanojensa mukaan ”pikkuisen” surettaa. Harmistuksen aihe on kaupunkitilan muuttuminen tavalla, joka ei Suomen kaupunkipolitiikan ykkösnimen mielestä ole ”täysin onnellista”.
Kaupunkirakenne tiivistyy pääkaupunkiseudulla tehokkaasti raiteiden ympärille. Varsinkin radanvarsiin nousee kiivasta tahtia kauppakeskuksia ja niiden ympärille yksi tai useampi tornitalo. Ilmiö on voimissaan myös Espoossa ja Vantaalla.
Ostoskeskusten liiketilat ovat pääkaupunkiseudulla lähes kaksinkertaistumassa vuoteen 2030 mennessä. Näin laski Aalto-yliopisto HS:lle. Shoppailtavana on siis 13 vuoden kuluttua yli 1,2 miljoonaa kerrosneliötä.
”Haluaisin vaalia eurooppalaista kaupunkikulttuuria. Kaupunkikuvallisesti ei ole täysin ongelmatonta, että kantakaupunkimainen ajattelu korvautuu kauppakeskuksilla”, Vapaavuori sanoo.
----------------------
Onko lopputulos paras mahdollinen Helsingin kannalta, kysyy Aalto-yliopiston johtava tutkija, arkkitehti Aija Staffans. Hän näkee muutoksen valtavana kaupan keskittymisenä.
Parhaita esimerkkejä ovat Staffansin ”megahankkeiksi” luonnehtimat Tripla Keski-Pasilassa ja Redi Kalasatamassa.
”Espoossa on jo paljon kauppakeskuksia, mutta myös Helsingistä on nyt tulossa kauppakeskusten kaupunki”, Staffans sanoo.
Muiden laajennusten ohella Espoo aikoo rakennuttaa uuden automarketin Lommilaan. Vantaa taas kasvattaa ostostilaa Jumbon ohella Kivistön jättikeskukseen.
”Tämä malli johtaa kauppakeskuksiin, jotka ovat toistensa kopioita. Se on ristiriidassa Helsingin yleiskaavan kanssa, joka ihannoi kaupunkielämää ja vilkasta katutilaa palveluineen”, Staffans sanoo.
Bulevardisointi kiteyttää kaupunkilaisille esitellyn ihannekuvan, Staffans sanoo. Vilkkaan katuelämän ja bulevardien joukkoliikennevision markkinoiminen ei tutkijan mukaan ole rehellistä. Kun siis samaan aikaan rakennetaan kovaa vauhtia kauppakeskuksia.
Staffans haluaisi, että tulevaisuuden Helsinkiä suunniteltaessa otettaisiin huomioon viihtyisä kaupunkiympäristö.
”Sisäänpäin kääntyvillä” ostoskeskuksilla voi Staffansin mukaan olla paikkansa Suomen karussa ilmastossa. Mutta sitten pitäisi puhua suoraan siitä, eikä kivoista katutiloista ja omaleimaisista paikalliskeskuksista.
”Jos ihmiset haluavat käydä kauppakeskuksissa, eikä lähipalveluita enää tarvita, puhutaan sitten siitä eikä bulevardeista”, Staffans ehdottaa.
Kahden kaupunkivision välillä ei ole ristiriitaa, vastaa Vapaavuori. Suuria ostoskeskuksia on rakennettu ennenkin pääkaupunkiseudun aluekeskuksiin. Myyrmäkeen, Leppävaaraan, Itäkeskukseen, hän luettelee.
”Tässä ajassa ne vain ovat vielä isompia. Tripla ja Redi eivät voisi sijoittua paremmin, kun Helsingistä on vapautunut hyvillä paikoilla olevia isoja alueita”, Vapaavuori sanoo.
Tripla sijoittuu mahdollisesti jopa Suomen vilkkaimmaksi rautatieasemaksi kasvavan Pasilan päälle ja Redi metron varteen. Ne ovat myös autottomien helposti saavutettavissa.
”Onko Kalasatamassa ja Keski-Pasilassa kyse kantakaupungin laajenemisesta vai uusista aluekeskuksista. Vastaan, että niistä ei ole tulossa kantakaupunkimaisia ja siksi tämä on ollut luontevin ratkaisu”, Vapaavuori sanoo.
Pasila todella on liikenteen solmukohta, Staffans vastaa. Mutta Kalasatamaa on hänen mukaansa pidetty nimenomaan kantakaupungin laajennuksena.
Kommentit (14)
Jelsinki sahaa vain omaa oksaansa kaivaa omaa hautaansa kun kohta ruokaostoksetkin voi tehdä netissä ja robotti käy vain puottamassa paketi kotiovelle. Pian kaupassa käynti on historiaa kun kaiken voi joitaa kätevästi kotoa tietokoneella tai puhelimitse.
Sitähän se on joka kaupungissa. Samanlaisia kauppakeskuksia, joissa tasan samat liikkeet, Kouvolasta Ouluun ja Kuopiosta Turkuun. Omaleimaisuutta on vain, millä murteella ne vitsikkäät kahvilamenyyt on kirjoitettu.
Bulevardivisio (se jossa porukka vaeltelee lähikorttelinsa avarissa kivoissa kahviloissa ja muissa basaarityyppisissä ostossysteemeissä eikä matkusta kauemmas ostoksille) on vihreiden ja ikkunasta ulos katsomalla voi jokainen nähdä miten realistinen se on suomen ilmastossa.
Vierailija kirjoitti:
Sitähän se on joka kaupungissa. Samanlaisia kauppakeskuksia, joissa tasan samat liikkeet, Kouvolasta Ouluun ja Kuopiosta Turkuun. Omaleimaisuutta on vain, millä murteella ne vitsikkäät kahvilamenyyt on kirjoitettu.
Meinasin kirjoittaa samaa. Suomalainen jyrää mistä tahansa kaupungista kaiken kerroksellisen ja omaleimaisen, ja sijoittaa liiketilat "kauppakeskukseen", mikä tarkoittaa käytännössä sateella vuotavan parkkihallin eteistä. Valoa saattaa tulla yhdestä kattoikkunasta tai sitten ei.
Poikkeuksena muutama ruotsinkielinen rantakaupunki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitähän se on joka kaupungissa. Samanlaisia kauppakeskuksia, joissa tasan samat liikkeet, Kouvolasta Ouluun ja Kuopiosta Turkuun. Omaleimaisuutta on vain, millä murteella ne vitsikkäät kahvilamenyyt on kirjoitettu.
Meinasin kirjoittaa samaa. Suomalainen jyrää mistä tahansa kaupungista kaiken kerroksellisen ja omaleimaisen, ja sijoittaa liiketilat "kauppakeskukseen", mikä tarkoittaa käytännössä sateella vuotavan parkkihallin eteistä. Valoa saattaa tulla yhdestä kattoikkunasta tai sitten ei.
Poikkeuksena muutama ruotsinkielinen rantakaupunki.
Jyväskylässä onaleimaosta on isot kauppakeskukset ja henkilöautoilun tukeminen. En ymmärrä miksi kaikkien kaupunkien pitää nyt matkia Jyväskylää tai mitätahansa Amerikkalaista autokaupunkia.
Vierailija kirjoitti:
Olenkin jo ihmetellyt, miten vähän tästä asiasta on käyty julkista keskustelua. Näiden megalomaanisten kauppakeskusten kaavoittaminen ja rakentaminen on todella surullista katsottavaa. Jotkut ihmiset eivät tunnu ymmärtävän sitä, että valikoimat eivät parane tällä tavalla laisinkaan, kaikissa näissä kauppakeskuksissa on samat ketjuliikkeet, ei niistä pienyrittäjille tai muille pienemmille toimijoille löydy tiloja.
En nyt väitä, etteikö kauppakeskuksia voisi rakentaa hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle, mutta jokin järki pitäisi niidenkin koossa olla. Kalasatamasta olisi voinut tulla todella kiva ja elävä alue, jossa palvelut kivijalassa. Sen sijaan kadut ovat tyhjiä ja katutasossa jalankulkijan on tyydyttävä pelkän tyhjän tiili- ja peltimuurin katsomiseen korttelista toiseen.
Rantaviivaa on useampi kilometri, mutta rannassa ei ole juuri ravintolan ravintolaa. Onhan se varmaan paljon kivempi asukkaille mennä syömään jonnekin Redin alakertaan mihin ei edes päivänvalo paista, kuin syödä rannan tuntumassa katsellen merta ja Mustikkamaata!
Suomalainen kaupunkirakentaminen on kriisissä ja kauppakeskukset ovat yksi iso osa tuota ongelmaa. Suomi ei ole eurooppalainen maa, eikä Helsinki eurooppalainen kaupunki.
Todella hyvä kirjoitus ja täysin samaa mieltä!! Suorastaan raivostuttaa se tapa millä onnistuttiin pilaamaan täysin Jätkäsaari ja Kalasatama, ja millä tullaan pilaamaan vielä monta muutakin aluetta.
Ja se asuinrakentaminen: eikö muka siihenkään löydy mitään muuta talomallia kuin ne kamalan näköiset, aivan liian tiiviisti rakennetut nykykerrostalot akvaarioparvekkeineen?!! Oisko joku rivarityyppinen tai muu maks. 2-kerroksinen taloratkaisu voinut olla piristävä juttu esim. Jätkäsaaren rantaviivan tuntumaan, sellaisen rantabulevardin varrelle jossa olisi hienoja istutuksia ja palmupuita, hiekkarantoineen, ravintoloineen ja pikkuliikkeineen? MUTTA EI!! Kerrostaloa vaan siihen rantaankin, terästä ja betonia! Bulevardit sitten sinne sisäkaupunkiin jonnekin kehien ja motarien tuntumaan, wtf?!!
OIKEASTI MITÄ HELV*ETTIÄ TE SUUNNITTELIJAT JA KAUPUNGIN ÄÄLIÖT OIKEIN MIETITTE???!!
ideaparkkia vaan vieriviereen hesaankiin niin oppivat hienohelmat olemaan :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olenkin jo ihmetellyt, miten vähän tästä asiasta on käyty julkista keskustelua. Näiden megalomaanisten kauppakeskusten kaavoittaminen ja rakentaminen on todella surullista katsottavaa. Jotkut ihmiset eivät tunnu ymmärtävän sitä, että valikoimat eivät parane tällä tavalla laisinkaan, kaikissa näissä kauppakeskuksissa on samat ketjuliikkeet, ei niistä pienyrittäjille tai muille pienemmille toimijoille löydy tiloja.
En nyt väitä, etteikö kauppakeskuksia voisi rakentaa hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle, mutta jokin järki pitäisi niidenkin koossa olla. Kalasatamasta olisi voinut tulla todella kiva ja elävä alue, jossa palvelut kivijalassa. Sen sijaan kadut ovat tyhjiä ja katutasossa jalankulkijan on tyydyttävä pelkän tyhjän tiili- ja peltimuurin katsomiseen korttelista toiseen.
Rantaviivaa on useampi kilometri, mutta rannassa ei ole juuri ravintolan ravintolaa. Onhan se varmaan paljon kivempi asukkaille mennä syömään jonnekin Redin alakertaan mihin ei edes päivänvalo paista, kuin syödä rannan tuntumassa katsellen merta ja Mustikkamaata!
Suomalainen kaupunkirakentaminen on kriisissä ja kauppakeskukset ovat yksi iso osa tuota ongelmaa. Suomi ei ole eurooppalainen maa, eikä Helsinki eurooppalainen kaupunki.
Todella hyvä kirjoitus ja täysin samaa mieltä!! Suorastaan raivostuttaa se tapa millä onnistuttiin pilaamaan täysin Jätkäsaari ja Kalasatama, ja millä tullaan pilaamaan vielä monta muutakin aluetta.
Ja se asuinrakentaminen: eikö muka siihenkään löydy mitään muuta talomallia kuin ne kamalan näköiset, aivan liian tiiviisti rakennetut nykykerrostalot akvaarioparvekkeineen?!! Oisko joku rivarityyppinen tai muu maks. 2-kerroksinen taloratkaisu voinut olla piristävä juttu esim. Jätkäsaaren rantaviivan tuntumaan, sellaisen rantabulevardin varrelle jossa olisi hienoja istutuksia ja palmupuita, hiekkarantoineen, ravintoloineen ja pikkuliikkeineen? MUTTA EI!! Kerrostaloa vaan siihen rantaankin, terästä ja betonia! Bulevardit sitten sinne sisäkaupunkiin jonnekin kehien ja motarien tuntumaan, wtf?!!
OIKEASTI MITÄ HELV*ETTIÄ TE SUUNNITTELIJAT JA KAUPUNGIN ÄÄLIÖT OIKEIN MIETITTE???!!
Jep. Hullun hommaa muuttaa kalliilla rakennettuja moottoriteitä kevyen liikenteen väyliksi.
Minä olen pelkästään tyytyväinen, että pk-seudulla kauppakeskuksia piisaa. Nehän ovat samanaikaisesti myös palvelukeskuksia, joissa voit hoitaa virastoasioita, käydä kirjastossa, syömässä ja vaikka punttisalilla. Tässä ilmastossa mulle toi tarkoittaa kodin seinien sisäpuolelta pois lähtemistä muulloinkin kuin kesäaikaan.
Onhan se tietty kesällä kahden kuukauden ajan hiukan tylsää, että kaikki palvelut on jossain kompleksissa, jonne raitis ulkoilma ei ulotu. Mutta se muu aika, eli 10 kk, määrittää kaiken
Asun itse Kalasatamassa, mihin nousee Redi ja itseasiassa en ollenkaan ymmärrä, miten näihin kauppakeskuksiin riittää asiakkaita ja oikeastaan ainoa kauppakeskus, mistä tykkään on Kampin keskus. Todennäkisesti suhahdan Kampin keskukseen myös jatkossa, mikäli Kaliksessa edelleen asun. Mutta on tullut vähän jo sellainen tunne, että ehkä en siellä enää halua asua. Nimittäin aikaisemmin rakennettu Kalis on tosi viihtyisä mutta ympärille rakenteilla olevat pömpelit ja keskukset näyttävät tulevan ahtaasti ja tiet tukkeutuvat yms. Mustikkamaa on edelleen ihana paikka rauhoittua mutta kuinka kauan? Redissä tulen todennäköisesti tekemään ruokaostokset, kokeilemaan vapaapudotusta ja ehkä joskus voin käydä syömässä, mikäli ravintoloista tulee kivoja muuten, vaatekauppojen valikoima on se sama ja shoppailenkin pääasiassa netissä nykyään. Vain Sokoksella ja Stockalla käyn silloin tällöin ytimessä.
Pikkuliikkeen omistaja tässä.
Juuri tuli nainen sisään ja kysyi : saanko katsella vaatteita?
Mikä vtun kysymys?
Kun olimme ostarissa kukaan ei kysynyt moista ja kauppa kävi
Itselle ainakin kauppakeskukset on vaan hyvä juttu. Kotikaupungissani ei ole kauppakeskusta, josta löytyisi "kaikki" liikkeet, joten lähden aina ostoksille naapurikaupunkiin. En todellakaan kierrä ympäri kaupunkia kauppojen perässä, kun on mahdollisuus käydä ne putiikit läpi saman katon alla.
Vierailija kirjoitti:
”Ne ovat toistensa kopioita ja ristiriidassa Helsingin yleiskaavassa ihannoidun vilkkaan katutilan kanssa”, sanoo Aalto-yliopiston johtava tutkija Aija Staffans.
”Haluaisin vaalia eurooppalaista kaupunkikulttuuria. Kaupunkikuvallisesti ei ole täysin ongelmatonta, että kantakaupunkimainen ajattelu korvautuu kauppakeskuksilla”, Vapaavuori sanoo.
Bulevardisointi kiteyttää kaupunkilaisille esitellyn ihannekuvan, Staffans sanoo. Vilkkaan katuelämän ja bulevardien joukkoliikennevision markkinoiminen ei tutkijan mukaan ole rehellistä. Kun siis samaan aikaan rakennetaan kovaa vauhtia kauppakeskuksia.
Pyytäisin hyviä herroja katsomaan ikkunasta ulos ja lähtemään tunnin kävelylle bulevardille tutkimaan vilkasta eurooppalaista katuelämää.
Ai niin. Me asumme napapiirin lähellä. Täällä on ihan liian kylmää tai märkää viettää pitkiä aikoja kadulla 8 kuukautta vuodesta.
Jotenkin tämä ilmastollinen tosiasia aina unohtuu Milanolaisten bistrojen perään haihattelijoilta.
--------------------------------------
Mitä tapahtuu arkisen liikkumisen maisemalle? Tuleeko tornien välissä kulkevista kaduista viuhuvia tuulitunneleita? Häviääkö Vapaavuorellekin mieluinen eurooppalainen kaupunkiympäristö?
Se on Staffansista olennaisempi kysymys kuin se, kuinka korkealle rakennetaan. Ei olisi pakko tehdä suoraan kadusta nousevia tornitaloja. Voisi rakentaa torneja jalustoille, yhdistää matalaa ja korkeaa. Se toisi vaihtelua katuilmeeseen.
Esimerkkejä onnistuneista korttelirakenteista voi Staffansin mukaan hakea Hampurista, Rotterdamista ja Vancouverista.
”Rotterdamissa tornit eivät liity suoraan maanpintaan vaan tornin juurelle tulee pienimittakaavainen rakenne. Se torjuu tylyjen ilmasto-olojen ilmavirtauksia ja luo samalla katutilaa.”
Hampurin Hafencity on Staffansista hyvä vertailukohta Kalasatamalle. Kumpikin on Itämeren kaupunkien vanhoja satama-alueita kantakaupungin reunalla.
”Sinne ei tule yhtään kauppakeskusta. Alueesta on rakentumassa erittäin vetovoimainen kaupunginosa.”
Vancouverissa tornitaloja sijoitetaan usein keskelle matalammin rakennettua korttelia. Se jäljittelee kehitystä, jossa kaupungit kasvavat vähitellen. Toisin kuin nyt suositussa mallissa asema, kauppakeskus ja yhdestä kahdeksaan tornitaloa.
Nyt tehdään tulevaisuuden Helsinkiä. Liikenteen solmukohtiin syntyy luontevasti kaupunkikeskuksia. Mutta millaisia niistä tulee?
”Se on keskustelun arvoinen poliittinen päätös”, Staffans sanoo.
Helsingin ykköpoliitikko Vapaavuori sanoo toivovansa viihtyisää kaupunkia. Itse hän kertoo kulkevansa mieluiten kaupungissa, jossa kävellään paikasta toiseen ja jossa katukuva muuttuu.
”Viihdyn parhaiten ydinkantakaupungissa, jossa on moni-ilmeistä kaupunkia yhtenäisen kaupungin formaatin sijasta”, Vapaavuori sanoo.
------------------------
Olenkin jo ihmetellyt, miten vähän tästä asiasta on käyty julkista keskustelua. Näiden megalomaanisten kauppakeskusten kaavoittaminen ja rakentaminen on todella surullista katsottavaa. Jotkut ihmiset eivät tunnu ymmärtävän sitä, että valikoimat eivät parane tällä tavalla laisinkaan, kaikissa näissä kauppakeskuksissa on samat ketjuliikkeet, ei niistä pienyrittäjille tai muille pienemmille toimijoille löydy tiloja.
En nyt väitä, etteikö kauppakeskuksia voisi rakentaa hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle, mutta jokin järki pitäisi niidenkin koossa olla. Kalasatamasta olisi voinut tulla todella kiva ja elävä alue, jossa palvelut kivijalassa. Sen sijaan kadut ovat tyhjiä ja katutasossa jalankulkijan on tyydyttävä pelkän tyhjän tiili- ja peltimuurin katsomiseen korttelista toiseen.
Rantaviivaa on useampi kilometri, mutta rannassa ei ole juuri ravintolan ravintolaa. Onhan se varmaan paljon kivempi asukkaille mennä syömään jonnekin Redin alakertaan mihin ei edes päivänvalo paista, kuin syödä rannan tuntumassa katsellen merta ja Mustikkamaata!
Suomalainen kaupunkirakentaminen on kriisissä ja kauppakeskukset ovat yksi iso osa tuota ongelmaa. Suomi ei ole eurooppalainen maa, eikä Helsinki eurooppalainen kaupunki.