Mitä asioita/tapoja tms. ulkomaalaiset ystäväsi/tuttusi ovat ihmetelleet Suomessa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Japanilainen ystäväni oli luonani ja vanhus kaatui yrittäessään ylittää katukiveyksen reunaa pyörätuolillaan. Suoraan vilkasliikenteiselle autotielle.

Ihmisiä lapsi ohitse tupakka huulessa siitä ainakin 5-6, eikä kukaan edes kysynyt tarvitseeko vanhus apua. Ystäväni meni auttamaan niin pian kuin pääsi bussista ulos. Kysyi minulta sen jälkeen että ollaanko täällä aina noin välinpitämättömiä toisen hätää kohtaan. Olisi tehnyt mieli vastata että eihän me, mutta kyllähän "me" tietyssä määrin olemme. Oletetaan aina, että se kuuluisa "joku muu" on hälyttänyt apua, itse voi keskittyä omiin asioihinsa.

Olen saanut (suomalainen) vastaavaa tyyliä kommenttia Helsingissä, tyyliin "onpa hienoa että autat kanssaihmisiä". Tietääkseni muualla Suomessa tuollainen välinpitämättömyys ei todellakaan ole mikään normi, vaan poikkeus ja tuntemattomiakin autetaan jos joku hädässä nähdään. Oli aikamoinen yllätys kun tajusin että hyville ystävilleni ei edes tullut mieleen auttaa ojaan kaatunutta, joskin päihtynyttä, vanhempaa naista.

Useimmille tuntemilleni ulkomaisille suomalaisten hyvä yhteiskunta ja edut ovat ne suurin yllätys. Esimerkkinä tästä vaikka tuo uimataito. Olin jo jotain 20 kun tapasin ensimmäistä kertaa (tietääkseni) uimataidottoman nuoren ihmisten, Tsekeistä. Sen jälkeen olen oppinut että edes Ruotsissa ei koulussa opeteta uimaan vaikka lasten uimataito testataankin. Luulin että kaikissa sivistysmaissa opetettaisiin lapset uimaan, mutta ilmeisesti tämä onkin vain Suomessa julkisen puolen palvelua, ja muualla vanhemmat maksaa tai opettaa itse.

Ei uimakoulut ole ilmaisia.

Suomessa uimataidon hankkiminen kuuluu peruskoulun oppimäärään.

Peruskoulun liikuntatunneillä käydään uimahallissa ja opetellaan uimaan. Siitä pitää myös saada hyväksyttävä arvostelu, jolla uimataito todetaan.

Uimaopetus on siis Suomessa ilmaista ja se opetetaan peruskoulussa jokaiselle lapselle.

Höpönlöpönlööperiä taas...

Uimataito on sitä paitsi aivan turha taito. En ole koskaan tarvinnut vaikka olen melkein 50. Osaan kyllä uida.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Englantilainen poikaystäväni ihmetteli, kuinka kauniisti Tampereen vanhat tehdasrakennukset on valaistu ulkoa päin. Hänen mukaansa Pohjois-Englannin vastaavalta aikakaudelta olevat tehdasrakennukset ovat rumia ja tylyjä, eikä niitä ole samalla tavalla osattu arvostaa.

Tuo voi johtua myös erilaisesta arkkitehtuurin historiasta meillä ja (esim.) Englannissa. Meillä täällä savupirttien jälkipolvien maassa 200-vuotiasta rakennusta usein pidetään arvokkaana ja mahdollisesti myös kulttuurillisesti merkittävänä museokohteena, kun taas briteissä 200-vuotias talo tms. on vielä suhteellisen uusi säilyneeseen (ja yhä aktiivisessa käytössä olevaan) rakennuskantaan verrattuna.

  No Suomessahan on perinteisesti hävitetty vanhat ja tyylikkäät rakennukset, joskus 60-70-luvuillahan tuo villitys on alkanut ja jatkuu yhä.

"Neukkukuutiotyyli" johtuu pääasiassa siitä, että Suomi piti jälleenrakentaa 40-luvulla käydyn sodan jälkeen. Ei ole "vanhoja kaupunkeja", koska ne tuhoutuivat sodassa, tai jopa poltettiin.

Nykyisen Suomen alueella olevista kaupungeista ainoastaan Rovaniemen voi sanoa tuhoutuneen sodassa (jos siis toisesta maailmansodasta puhutaan). Toki kaupunkeja pommitettiin ja toki pommituksissa tuhoutui rakennuksia, mutta ei niissä yhtään kaupunkia tai edes kokonaista kaupunginosaa todella tuhoutunut. Syy Suomen "vanhojen kaupunkien" puutteeseen on ihan muualla.

Suomessahan siis perinteisesti suosittiin rakennusmateriaalina puuta, myös kaupungeissa. Pääosin puurakennuksista koostuvat ja tiiviisti rakennetut kaupungit olivat alttiita tulelle ja niinpä aina aika ajoin tulipalot tuhosivatkin kaupunkeja tai osia niistä. Ja sitten ne rakennettiin taas uudelleen, kulloisenkin ajan ihanteiden mukaan. Kunnes taas tuli tuhosi ja taas rakennettiin uudelleen. Esim. Suomen vanhin kaupunki Turku on historiansa aikana palanut 31 kertaa. Puurakentamisesta ja toistuvista tuhoisista tulipaloista johtuen siis mitään todella vanhaa rakennuskantaa ei oikeastaan missään vaiheessa päässyt kunnolla muodostumaan, joitakin pieniä poikkeuksia lukuunottamatta.

Suomi myös kaupungistui verrattain myöhään ja kaupungit olivat pitkään hyvin pieniä, kunnes vasta sotien jälkeen kaupunkien väkimäärät alkoivat kasvaa todella paljon ja nopeasti. Silloin oli pakko rakentaa paljon lisää taloja, ja koska sitä perinnettä mistään vuosisatoja vanhoista säästyneistä kaupunkikeskustoista ei juuri ollut, ei paljon murehdittu sitä, mitä uusien isompien talojen tieltä purettiin pois. Valitettavasti.

Vierailija kirjoitti:

Monet Etelä-Eurooppalaiset kauhistelevat naisen nimenvaihtoa lännessä. Heille on täysin älytöntä ja brutaalia että ihminen muuttaa juurensa symbolit ja alkaa kantamaan täysin toisen sukulinjan juuria avioliiton takia. Heille nimi on osa sinua, historiaasi ja identiteettiäsi.

Niin ja etelässä ovat vielä perhekeskeisempiä. He vain eivät tarvitse ihan näin radikaaleja tapoja pitääkseen perhettä yllä. Miten perhe muka syntyy keinotekoisella nimellä? Eihän sillä ole mitään tekemistä perheen kanssa.

Alban maailmassa vain naisen sukunimi on tärkeä. Mutta alba onkin julistanut olevansa radikaali lesbo, eli parempi ihminen.

Meillä on ollut useampia aupaireja etelä-euroopan maista ja ainakin näitä on ihmetelty:

- kengät otetaan pois sisään tullessa

- hanavettä juodaan

- ekaluokkalaisesta alkaen voi viimeistään kulkea yksin kavereille tai olla kylällä ulkona

- ulkoillaan joka päivä, MYÖS silloin kun on pakkasta tai sataa lunta tai ripottelee vettä tai on märkä maa tai on tuulista tai....

- läksyjä tulee vähän

- koulupäivät on lyhyitä

- saunojen määrä (kotona on sauna, mökillä on kaksi saunaa, kerrostaloasunnoissakin on saunat...)

- heavy rock musiikin arvostamista, soitetaan radiossakin

- vaikea ymmärtää, miksei voi tuulettaa ovi auki -25 asteen pakkasella. Lämmityksen kustannukset ja esimerkiksi putkien jäätyminen oli ihmeellistä

- aikaiset ruoka-ajat

- hiljaisuus ja hiljaisuuden arvostaminen. Olen yrittänyt selittää, että suomalaisille oikeus hiljaisuuteen on tärkeää. Ei ole epäkohteliasta haluta olla hiljaa ja Suomessa on kohteliasta kunnioittaa toisen ihmisen hiljaisuuden tarvetta. "normaalit" äänet voivat häiritä muita, esim. isolla porukalla isoon ääneen huutojuttelu julkisella paikalla, edestakaisin ramppaaminen kerrostalossa, ovien paukuttelu jne. Luontoretkellä espanjalaisten teinien älämölö oli todella rasittavaa. Olisi voinut kuunnella luonnon ääniä, rentoutua ja rauhoittua ja sen sijaan kuulosti siltä kuin sirkus olisi tullut käymään. Kaikki eläimet pakenivat taatusti kilometrien päähän ja sitten ihmetellään, miksei näy vaikka yhtään hirveä. joo, miksihän ei näy...

Me maksamme veroja joilla pidäme maamme koulutksen, sairaanhoidon ja muut hyvät asiat toimivina. Suomi huolehtii omistaan.  :)  

Kai sait selvitettyä koska olit paikanpäällä.  Ei amerikassa juuri tueta kansalaisiaan. Että sellainen vapaus. Vaihtiksena se pitää ymmärtää. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

- Rajoittamatonta netinkäyttöä eli ei käyttökattoa nettiyhteyksissä.

Sisko opiskeli briteissä ja siellä yliopistossa muut ei uskoneet tuota ja sitä, että Suomessa on 4G... Vaikka sielläkin on rajattomia nettiä tarjolla!

Ilmeisesti ne ei sitten toimi tai ovat pöyristyttävän hintaisia, kun kaikilla tuntu olevan pop-up sopimus.

Rajaton on kallis ~40L

Itsellani on 12Gb =14L/kk

Puntaa=L en tieda miten unixissa on nappimet.

yhdeksän yhdeksän yhdeksän

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Italialainen kummasteli suomalaisten naisten tatuointeja tai lähinnä sitä että kuinka yleistä se on ja hyvin erivärisiä hiuksia: sinisiä,vihreitä,pinkkejä jne ja yksi ihmityksen aihe oli ryppyiset vaatteet. Italiassa paljon vierailleen tiedän että he ovat todella innokkaita silittäjiä.

Tämä johtuu siitä että suomessa on luonnostaa niin vaaleat hiukset että värjäys vaikka liilaksi tai siniseksi onnistuu niin hyvin. Eipä se niihin mustiin tai tosi tumman ruskeisiin hiuksiin onnistu ilman tosi voimakasta vaalennusta ja sen jälkeen voi vasta sitä liilaa tai mitä sitten haluaakaan laittaa, hiuksiin laittaa.

Italiassa pidetään kait hyveenä nainen joka silittää vaatteita, täällä Suomessa naiset käyttävät aikaansa heitä kiinnostaviin asioihin ja eivät välitä niin kauheasti miltä mikäkin näyttää.

Miksi sinun mielrstä naiset ovat niitä, jotka ovat silityksestä vastuussa. Meillä jokainen silittää omat vaatteensa. Myös teinit.

T. Saksalainen äiti

Unkarilainen vaihto-opiskelija, nuori nainen, yliopistolla ihmetteli, kuinka uskallamme jättää takkimme luentosalin ulkopuolelle naulakkoon. Hänen mukaansa Unkarissa suurin osa takeista katoaisi varkaiden mukaan luennon aikana. 

Saksalainen mies ihmetteli sitä, että Suomessa saa kalastaa lähestulkoon missä vain kunhan maksaa kalastusluvan. Lisäksi ihmetteli kovasti sitä, että kaatopaikoille saa viedä ilmaiseksi tavaraa.

JossuPossu kirjoitti:

Sitä että naiset saa kulkea vapaasti ilman miestä kaupungilla.

Suomalaisten hiljaisuutta.

Sitä ettei naisilla ole lapsia Suomessa.

Suomalaisten ryyppäystä.

Ettei naiset halua lapsia.

Sitä että naiset ovat helvetin vihaisia jos yrittää lähestyä.

Naisten pukeutumista klubeilla.

Mikä siinä heitä ihmetyttää?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Japanilainen ystäväni oli luonani ja vanhus kaatui yrittäessään ylittää katukiveyksen reunaa pyörätuolillaan. Suoraan vilkasliikenteiselle autotielle.

Ihmisiä lapsi ohitse tupakka huulessa siitä ainakin 5-6, eikä kukaan edes kysynyt tarvitseeko vanhus apua. Ystäväni meni auttamaan niin pian kuin pääsi bussista ulos. Kysyi minulta sen jälkeen että ollaanko täällä aina noin välinpitämättömiä toisen hätää kohtaan. Olisi tehnyt mieli vastata että eihän me, mutta kyllähän "me" tietyssä määrin olemme. Oletetaan aina, että se kuuluisa "joku muu" on hälyttänyt apua, itse voi keskittyä omiin asioihinsa.

Olen saanut (suomalainen) vastaavaa tyyliä kommenttia Helsingissä, tyyliin "onpa hienoa että autat kanssaihmisiä". Tietääkseni muualla Suomessa tuollainen välinpitämättömyys ei todellakaan ole mikään normi, vaan poikkeus ja tuntemattomiakin autetaan jos joku hädässä nähdään. Oli aikamoinen yllätys kun tajusin että hyville ystävilleni ei edes tullut mieleen auttaa ojaan kaatunutta, joskin päihtynyttä, vanhempaa naista.

Useimmille tuntemilleni ulkomaisille suomalaisten hyvä yhteiskunta ja edut ovat ne suurin yllätys. Esimerkkinä tästä vaikka tuo uimataito. Olin jo jotain 20 kun tapasin ensimmäistä kertaa (tietääkseni) uimataidottoman nuoren ihmisten, Tsekeistä. Sen jälkeen olen oppinut että edes Ruotsissa ei koulussa opeteta uimaan vaikka lasten uimataito testataankin. Luulin että kaikissa sivistysmaissa opetettaisiin lapset uimaan, mutta ilmeisesti tämä onkin vain Suomessa julkisen puolen palvelua, ja muualla vanhemmat maksaa tai opettaa itse.

Ei uimakoulut ole ilmaisia.

Suomessa uimataidon hankkiminen kuuluu peruskoulun oppimäärään.

Peruskoulun liikuntatunneillä käydään uimahallissa ja opetellaan uimaan. Siitä pitää myös saada hyväksyttävä arvostelu, jolla uimataito todetaan.

Uimaopetus on siis Suomessa ilmaista ja se opetetaan peruskoulussa jokaiselle lapselle.

Ei ainakaan Helsingissä! Ja tuskin muutenkaan joka kunnassa.

Eikä opetettu mullekaan aikoinaan Sotkamossa.

Varmaan pikkupaikkakunnilla riittää resurssit, mutta isommissa ei.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Klassikko kirjoitti:

Vauvat jätetään talvella yksin ulos pakkaseen nukkumaan

Onhan tämä ihan tavallista, mutta miettikääpä. Jos olisi aikuisten kokoinen kaukalo niin houkuttelisiko nukkua siellä vaikka 15 asteen pakkasessa? Vaikka olisi paljon päällä eikä palelisi? Minä ainakin nukkuisin mieluummin sisällä.

Minä en ole koskaan nukuttanut lapsiani ulkona.

En nähnyt siinä mitään järkeä.

Ei muu maailmakaan nukuta lapsiaan ulkona, miksi meidän siis pitäisi nukuttaa?

Tällainen tapa pesiytyy ajalta, jolloin asunnot lämmitettiin polttopuilla ja valaistus hoidettiin pienoishiukkasia tuottavilla päreillä tai kynttilöillä, jolloin asuntojen sisäilma oli saastausta ja vauvat laitettiin ulos raittiiseen ilmaan nukkumaan.

Nykyään vauvojen ulkonanukuttamiseen ei ole pienintäkään tarvetta.

Asunnot olivat pieniä, väkeä paljon ja sisällä tupakointi yleistä. Melkein kaikki miehet polttivat ja osa naisistakin, myös mummoikäisistä, varsinkin pohjoisessa. Muistan hyvin, että vasta v. 1972 vanhempani päättivät, että eivät enää anna vieraiden tupakoida sisällä. Muistaakseni myös muutenkin siihen aikaan puhuttiin paljon tupakoinnin kieltämisestä, esim. linja-autoissa ja ruokabaareissa (!). Oli siis vain hyvä, että vauvat ja taaperot nukutettiin ulkona. Monihan sanoo nykyäänkin, että lapset nukkuvat paremmin ulkona, mutta syynä saattaa olla myös lapsen eräänlainen kapalointi, koska tiiviissä "paketissa" lapsi rauhoittuu helpommin uneen.

Vierailija kirjoitti:

Hymy kirjoitti:

Intialainen ystäväni ei uskonut minua kun sanoi, että sukulaiseni yksivuotiaan lapsen hiukset eivät ole värjätyt, vaan luonnostaan punaiset. Kuka nyt niin pienen lapsen hiuksia värjäisi. Toinen ulkomaalainen tuttava ihmetteli, miksi niin monessa kyltissä lukee KESKUSTA ja mikä paikka se oikein on?

Ihan vastaava kuin Italiassa "senso unico" joka helkkarin kadun kulmassa. Tuntuu että kaupungeissa on vain yksisuuntaisia katuja. Mutta tottuuhan tuohon vuosikymmenten ajon jälkeen:)

Tosin Keskusta - Centrum lukee kyllä jokaisessa kaupungissa ja kylässä ympäri maailmaa

Saksassa monen kylän nimi on tienviittojen perusteella Ausfahrt

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Englantilainen poikaystäväni ihmetteli, kuinka kauniisti Tampereen vanhat tehdasrakennukset on valaistu ulkoa päin. Hänen mukaansa Pohjois-Englannin vastaavalta aikakaudelta olevat tehdasrakennukset ovat rumia ja tylyjä, eikä niitä ole samalla tavalla osattu arvostaa.

Tuo voi johtua myös erilaisesta arkkitehtuurin historiasta meillä ja (esim.) Englannissa. Meillä täällä savupirttien jälkipolvien maassa 200-vuotiasta rakennusta usein pidetään arvokkaana ja mahdollisesti myös kulttuurillisesti merkittävänä museokohteena, kun taas briteissä 200-vuotias talo tms. on vielä suhteellisen uusi säilyneeseen (ja yhä aktiivisessa käytössä olevaan) rakennuskantaan verrattuna.

  No Suomessahan on perinteisesti hävitetty vanhat ja tyylikkäät rakennukset, joskus 60-70-luvuillahan tuo villitys on alkanut ja jatkuu yhä.

"Neukkukuutiotyyli" johtuu pääasiassa siitä, että Suomi piti jälleenrakentaa 40-luvulla käydyn sodan jälkeen. Ei ole "vanhoja kaupunkeja", koska ne tuhoutuivat sodassa, tai jopa poltettiin.

Tämä on muuten mielenkiintoista. Kyllähän muuallakin Euroopassa tuhoutui paljon vanhaa rakennuskantaa, jopa kokonaisia kaupunkeja, mutta monin paikoin kaupungit rakennettiin samanlaiseksi kuin ennen sotaa esim. Dresden ja Varsova tulevat nyt ensimmäisenä mieleen. Miksi Suomessa ei toimittu näin ja olisiko pitänyt on mielenkiintoinen kysymys.

Suomessa suurin osa kaupungeista on ollut puurakenteisia, jotka silloin tällöin tulipaloissa tuhouituivat. Sellaisia vanhoja kaupunkeja kuin keskieuroopassa täällä ei juuri ole ollutkaan. Turussa, Viipurissa ja jossain muualla vähän.

Joo, varmaan täälläkin jos olisi ollut jotain satoja vuosia vanhoja kunnon isoja kivitaloja, ne olis korjattu jos olis ollut mahdollista. Toki täällä oli kauhea pula materiaalistakin silloin sotien jälkeen. Kun monessa paikassa euroopassa on ollut jo isoja kivikirkkoja täällä ei ole ollut kuin puutönöjä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Klassikko kirjoitti:

Vauvat jätetään talvella yksin ulos pakkaseen nukkumaan

Onhan tämä ihan tavallista, mutta miettikääpä. Jos olisi aikuisten kokoinen kaukalo niin houkuttelisiko nukkua siellä vaikka 15 asteen pakkasessa? Vaikka olisi paljon päällä eikä palelisi? Minä ainakin nukkuisin mieluummin sisällä.

Minä en ole koskaan nukuttanut lapsiani ulkona.

En nähnyt siinä mitään järkeä.

Ei muu maailmakaan nukuta lapsiaan ulkona, miksi meidän siis pitäisi nukuttaa?

Tällainen tapa pesiytyy ajalta, jolloin asunnot lämmitettiin polttopuilla ja valaistus hoidettiin pienoishiukkasia tuottavilla päreillä tai kynttilöillä, jolloin asuntojen sisäilma oli saastausta ja vauvat laitettiin ulos raittiiseen ilmaan nukkumaan.

Nykyään vauvojen ulkonanukuttamiseen ei ole pienintäkään tarvetta.

Asunnot olivat pieniä, väkeä paljon ja sisällä tupakointi yleistä. Melkein kaikki miehet polttivat ja osa naisistakin, myös mummoikäisistä, varsinkin pohjoisessa. Muistan hyvin, että vasta v. 1972 vanhempani päättivät, että eivät enää anna vieraiden tupakoida sisällä. Muistaakseni myös muutenkin siihen aikaan puhuttiin paljon tupakoinnin kieltämisestä, esim. linja-autoissa ja ruokabaareissa (!). Oli siis vain hyvä, että vauvat ja taaperot nukutettiin ulkona. Monihan sanoo nykyäänkin, että lapset nukkuvat paremmin ulkona, mutta syynä saattaa olla myös lapsen eräänlainen kapalointi, koska tiiviissä "paketissa" lapsi rauhoittuu helpommin uneen.

Monet aikuisetkin nukkuvat paremmin raittiissa ulkoilmassa, kaipa se on ihmisellekin ominaista ihan geeneissä. Eihän lasta kesällä ulkona nukutettaessa mitään kapaloita laiteta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Japanilainen ystäväni oli luonani ja vanhus kaatui yrittäessään ylittää katukiveyksen reunaa pyörätuolillaan. Suoraan vilkasliikenteiselle autotielle.

Ihmisiä lapsi ohitse tupakka huulessa siitä ainakin 5-6, eikä kukaan edes kysynyt tarvitseeko vanhus apua. Ystäväni meni auttamaan niin pian kuin pääsi bussista ulos. Kysyi minulta sen jälkeen että ollaanko täällä aina noin välinpitämättömiä toisen hätää kohtaan. Olisi tehnyt mieli vastata että eihän me, mutta kyllähän "me" tietyssä määrin olemme. Oletetaan aina, että se kuuluisa "joku muu" on hälyttänyt apua, itse voi keskittyä omiin asioihinsa.

Olen saanut (suomalainen) vastaavaa tyyliä kommenttia Helsingissä, tyyliin "onpa hienoa että autat kanssaihmisiä". Tietääkseni muualla Suomessa tuollainen välinpitämättömyys ei todellakaan ole mikään normi, vaan poikkeus ja tuntemattomiakin autetaan jos joku hädässä nähdään. Oli aikamoinen yllätys kun tajusin että hyville ystävilleni ei edes tullut mieleen auttaa ojaan kaatunutta, joskin päihtynyttä, vanhempaa naista.

Useimmille tuntemilleni ulkomaisille suomalaisten hyvä yhteiskunta ja edut ovat ne suurin yllätys. Esimerkkinä tästä vaikka tuo uimataito. Olin jo jotain 20 kun tapasin ensimmäistä kertaa (tietääkseni) uimataidottoman nuoren ihmisten, Tsekeistä. Sen jälkeen olen oppinut että edes Ruotsissa ei koulussa opeteta uimaan vaikka lasten uimataito testataankin. Luulin että kaikissa sivistysmaissa opetettaisiin lapset uimaan, mutta ilmeisesti tämä onkin vain Suomessa julkisen puolen palvelua, ja muualla vanhemmat maksaa tai opettaa itse.

Ei uimakoulut ole ilmaisia.

Suomessa uimataidon hankkiminen kuuluu peruskoulun oppimäärään.

Peruskoulun liikuntatunneillä käydään uimahallissa ja opetellaan uimaan. Siitä pitää myös saada hyväksyttävä arvostelu, jolla uimataito todetaan.

Uimaopetus on siis Suomessa ilmaista ja se opetetaan peruskoulussa jokaiselle lapselle.

Ei ainakaan Helsingissä! Ja tuskin muutenkaan joka kunnassa.

Eikä opetettu mullekaan aikoinaan Sotkamossa.

Varmaan pikkupaikkakunnilla riittää resurssit, mutta isommissa ei.

Helsingissä ja ylipäänsä pääkaupunkiseudulla uimataidottomuus on paljon harvinaisempaa kuin jossain Sotkamossa. 

Helsingissä on myös enemmän resursseja opetustoimessa, että kommenttisi on täysin pielessä. 

Vauvojen nukuttaminen ulkona on perua kasvatusguru Arvo Ylpöltä. Sillä ei ole mitään tekemistä sisäilman laadun kanssa sinänsä. 

Ihan yhtä lailla vaikka Ranskassa poltettiin sisällä ja varmaan enemmänkin, mutta ulkona nukuttaminen ei koskaan siellä ole ollut tapana. 

Vierailija kirjoitti:

Vauvojen nukuttaminen ulkona on perua kasvatusguru Arvo Ylpöltä. Sillä ei ole mitään tekemistä sisäilman laadun kanssa sinänsä. 

Ihan yhtä lailla vaikka Ranskassa poltettiin sisällä ja varmaan enemmänkin, mutta ulkona nukuttaminen ei koskaan siellä ole ollut tapana. 

Kaikissa Pohjoismaissa nukutetaan lapsia ulkona eli tuskin arvo ylpöllä on mitään tekemistä asian kanssa

Vierailija kirjoitti:

Ranskalainen tuttu ihasteli lasten leikkipaikkojen korkeaa tasoa. 

Ei missään muualla (ehkä Skandinaviassa, en tiedä) ole upeita, hyvin hoidettuja leikkipuistoja lukuisine virikkeineen ja jopa kaikkien käytössä olevine leluineen. 

Oltiin Helsingissä, jossa on siis  näitä ohjattuja leikkipuistoja -- kävimme sisätiloissakin ja ihastelu sai jo miltei naurettavat mittassuhteet :D Aivan käsittämätöntä, että lapsille oli tällaiset olohuoneet kaupungin toimesta, hän huudahteli. 

Myös oli yllätys, että lähes jokaisen taloyhtiön pihassa on laajat leikkipaikat keinuineen jne. Ei tietenkään ihan keskusta-alueella, mutta heti jo useissa paikoissa esim. Töölössä ja Meikussa. 

Sanoi, että meidän täytyy olla erityisen lapsiystävällinen kansakunta... mitäs siihen sanotte?

Puolassa on julkisia leikkipuistoja lapsille ja vielä paljon hienompia kuin Suomessa (kierteisiä isoja liukumäkiä yms). Kauppakeskuksissa on lisäksi usein ilmaisia sisäleikkipaikkoja, joissa on valvoja puljun puolesta.

Myös sen moneen kertaan mainitun astiankuivauskaapin näkee melkein jokaisessa puolalaisessa keittiössä.

Omassa tuttavapiirissä on ihmetelty mm pussilakanoita (ne avonaiset kulmat!), maksutonta koulutusta ja kouluruokailua, kadulle syljeskelyä, hiljaisuutta ja smalltalkin puutetta, kaurapuuroa, mämmiä (herättää aina uudestaan ja uudestaan hilpeyttä ja some täyttyy kuvista), alkoholimyynnin tiukkoja aikatauluja, vegaaniruokavaihtoehtojen runsautta, vaatekauppaketjujen niukkuutta, hautausmaiden askeettisuutta (ei yhtä koristeellisia kiviä tai kukkameriä kuten monessa muussa maassa), bussikuskien vihamielistä asennetta (ei vastailla kysymyksiin tai odoteta yhtään, jos joku juoksee pysäkille tms).