G: Onko mielestäsi olemassa TYTTÖ- ja POIKAVÄREJÄ?

Mä en oo lainkaan yllättynyt, että lestadiolainen ei pue pojallensa laumasta poikkeavia värejä.

Vierailija:

niin en katso televisiota, koska meillä ei sitä ole. Elokuvissa käymiseen taas ei ole rahaa eikä aikaa. Ja en, taivaan kiitos, asu pääkaupunkiseudulla. Sitä paitsi sanoin, etten tunne ketään miestä, joka käyttää vaaleanpunaista. En siis sanonut, etten ole nähnyt vaaleanpunaista miehen yllä. Ne ovat kaksi eri asiaa, joten en ymmärrä, miten kysymyksesi liittyvät tähän asiaan.

36

Että hutia meni tuo veikkaus. :) Ei kai televisiottomuus kenestäkään lestadiolaista tee...



36

Off:

S-E oli tämän keskustelun pointti.

Miten aikuisten miesten pinkit vaatteet ovat " tyystin eri asia" , täsmentäisitkö hieman?

Minusta et ymmärtänyt paitsi koko keskustelua, et myöskään minun pointtiani: kyse ei ole lasten valinnoista vaan suurimmaksi osaksi aikuisten valinnoista. Luuletko tosiaan, että on jotenkin pojille myötäsyntyistä olla haluamatta vaaleanpunaista?

Ja kuka tässä keskustelussa on puhunut tasa-arvokysymyksestä? Siitähän ei tietenkään ole kyse, koska eivät värit liity tasa-arvoon mitenkään. Aika absurdi ajatuskin.

SINÄ puhut siitä, miten isot lapset ja aikuiset ITSE valitsevat pinkkiä. Samaan hengenvetoon syytät äitejä siitä, jos nämä eivät pue lapsilleen pinkkiä väkisin. Kukaan ei ole sanonut, ettei antaisi lapsensa pukea pinkkiä, JOS LAPSI SITÄ ITSE VAATII. Vaan ettei pue lapselleen = laita tämän päälle aikuisen tahdosta.

Ja joo, ei ole myös kukaan sanonut, että pienet pojat syntyjään inhoaisivat pinkkiä, mutta he leikki-iässä oppivat kavereiltaan ja muualta sitä inhoamaan, VAIKKA äiti ei siitä olisikaan heille tehnyt inhokkia. Koska kyse on sosiaalisesta paineesta ja sukupuolirooleista, joita pojat testailevat ja vetävät välillä överiksikin.

-lto-

Xandris:

niin täytyy olla jo aika sadistinen äitee, joka pakottaa pojalle vaaleanpunaista ylle...

No joo, ei vaisinkaan. Mutta oikeasti, se porukan paine on pienillä pojilla varsinkin kova. Tytöilläkin kyllä, mutta esim. oma kuusivuotias tyttöni rakastaa yli kaiken vaaleansinistä ja turkoosia, joten ehkä heillä se liikkumavara on laajempi.

TYLSÄÄHÄN tuo poika-tyttö-värijuttu on, koska se rajaa sitä, missä määrin voi käyttää sisarusten vaatteita. Eivätkä ns. perinteiset poikavärit monesti ole kovin kivoja.

Miten sä nyt tänkin osaat vääntää niinpäin, että äiti kieltää ja rajottaa lastaan?

-lto-

Vierailija:

minusta vaaleanpunainen tai lila pienellä poikavauvalla tai leikki-ikäisellä olisi ihan hassua. Minusta ne ovat värejä, joita pojat ja miehet käyttävät sitten, kun voivat itse valita.

Tossakin sanotaan, että itse lapset voivat valita pinkkiä. Missä tässäkin sanottiin, että kielletään pinkin pukeminen?

-lto-

Aivan täysin riippumatta siitä, mitä me halusimme, lapset itse luokittelevat pinkin tyttöväriksi ja tummansinisen ja -vihreän poikaväriksi. Hyvä, jos joku lapsi ei noin ajattele, mutta yleinen tulkinta tuo on 3-7-vuotiailla ainakin, usein teini-ikään saakka.



Ihme pään seinäänhakkaamista tää...

Tuttavani poika (ala-asteella pk-seudulla) on koko ikänsä pitänyt kirkkaan oransseja ja vaaleanpunaisia vaatteita. Ei ole itse niitä erityisemmin koskaan hinkunut, mutta ei ole vastustellutkaan niiden pukemista. Värit sopivat hänelle.



Hän on sen sijaan tarkka vain siitä, että paidassa ei saa olla kuvia, koska ne ovat kuulemma lapsellisia (siis niitä kaiken maailman flash- ja superman- ja muita juttuja, joita poikien paitoihin usein painetaan).



Minusta kannattaisi oikeasti miettiä hieman, minkälaista maailmankuvaa lapsilleen opettaa. Värit ovat vain sitä: värejä. Minä pidän asennettanne suoraan sanottuna hieman " suomalaisjunttimeininkinä" .



Eri asia sitten on, jos alkaa pojallensa pukea hameita tai tytöille leikattuja pinkkejä prinsessapaitoja, se on tietenkin outoa.

Vierailija:

Ei kukaan tuossa sanonut kieltävänsä lastaan pukemasta mitään, vaan että jossakin iässä lapsen sosiaalisen ympäristön paine johtaa siihen, ettei lapsi itse halua pukeutua tyttöjen väreihin.

Jos äiti sanoo et ei ikinä laittais pojalle pinkkiä niin se on kyllä musta sama asia kuin kieltäminen. Jos ei ikinä laittais ni ei laittais. Meidän poika on monesti pyytänyt kaupassa ostamaan " tyttövärejä" . Jos minä " en laittais pojalle pinkkiä" niin ei niitä sitten ostettais eikä poika niitä itekään osaa pukea päälleen. Käytän sitaattimerkkejä koska musta ainakaan mitään tyttövärejä ei ole olemassa. Varmaan tuutte näkemään että maailma on muuttunu tosi paljon myös tässä mielessä muutaman vuoden kuluttua. Meidän äidin lapsuudessa ei ollut kuin pellavanvärisiä ja valkoisia, ruskeita... vaatteita kaikille lapsille. Sit 60-luvulla alkoi värejä tulla.

Nyt vielä nää jotkut juntit pitävät punaistakin liian tyttömäisenä pojalle. Ihan varmaan meidän pojat eivät enää pidä vaaleanpunaista yhtään pahana värinä. Tarkoitan meidän lastemme sukupolven pojat. Mun mielestä tommoset äidit, jotka eivät edes yritä kannustaa lapsia avoimeksi kaikin tavoin myös värien suhteen, hukkaa energiaansa.

Nuoret äidit etenki pukee pojillekin vaaleanpunasta ja kukallista. On aikas outoa ja tylsää että joku väri ois kielletty

Poikani on omaksunut äitinsä ajattelutavan ja on valinnut itselleen mm. haalarin, jossa on vaaleanpunaista ja käyttää mielellään muutekin esim. vaaleanpunaisia paitoja (joita löytyy muuten pojillekin.)



Mutta sama poika pitää erittäin huvittavana sitä, että ostin pikkuveljelle vahingossa " pyrstöllisen" haalarin. Sehän on tyttöjen malli!



Minusta poikia ei saa pakottaa käytttämään vaaleanpunaista, eikä tyttöjä vaikka tummansinistä, mutta jos tykkää, saa käyttää. Meidän vaaleanpunaisen ystävä ei ole joutunut kyllä kärsimään lempiväristään tarhassakaan. On sen verran vahva luonne, että sanoisi kyllä takasin, jos joku rupeaisi kuittalemaan.

Pojallani pidin vaaleanpunaisia vaatteita, kun hän oli vauva, mutta en enää sen jälkeen. Minun kohdallani tuo vaaleanpunaisen käyttämättä jättäminen ei johdu siitä pelosta, että poikaani luultaisiin tytöksi, sillä kirkkaanpunaiset vaatteet ovat sen jo saaneet aikaan, samoin kuin pitkähköt hiukset, eikä asia minua häiritse. Korjaan kyllä aina, että lapsi on poika.



Minusta vaaleanpunainen ei vain ole poikien väri. En tunne yhtään miespuolista ihmistä, joka tuota väriä käyttäisi, vaikka te sitä miesten käyttämäksi väriksi väitättekin.

Kuten tässä joku jo sanoi, pk-seudulla ollaan paljon vapautuneempia värien suhteen. Meidän hiekkalaatikolla on alkanut olla enemmän kaikkia kivoja värejä pojillakin, esim. violettiVAALEANPUNAlilan värisiä kaulahuiveja ja yhdellä on vaaleanpunaiset kurahousut.



Uskokaa pois, ei se ole mikään pakotusjuttu enää. Ja totta kai vanhemmat ovat ne, jotka aiheuttavat lastensa ennakkoluulot. Ihan sama kuin rasismissa: jos vanhemmat ovat rasisteja, lapsikin puhuu mutakuonoista.



Jatkakaa!

Meidän tuttavapiirissä on erittäin yleistä, että miehellä on vaaleanpunainen paita tai vaaleanpunaraidallinen paita. Samoin minun miehelläni on esim. yksi kravatti, jossa vaaleanpunainen pohja ja taivaansinisiä ohuita raitoja. On hänen kaunein kesäkravattinsa minusta.

Vierailija:

Minusta vaaleanpunainen ei vain ole poikien väri. En tunne yhtään miespuolista ihmistä, joka tuota väriä käyttäisi, vaikka te sitä miesten käyttämäksi väriksi väitättekin.

En tahdo pojalleni vaaleanpunaisia vaatteita.

Pojalla voi olla ihan hyvin vaaleanpunainen paita, jos se on tehty poikien ehdoilla. Yleensä vaaleanpunaiset paidat vain tahtovat olla kukallisia ja/tai röyhelöisiä, joten ei niitä voi pojalle laittaa.



Ehkä jotkut vaaleanpunaisen tai lilan sävyt ovat sellaisia, että ne ovat leimautuneet " prinsessaväreiksi" .

Olen ´sitä mieltä että ei ole.



Lempivärini on vihreä. Tälläkin hetkellä minulla on päällä vihreää.



Pikkuveljeni taas käyttää pinkkiä paitaa ja hänen lempivärinsä on liila/ violetti..



:o

Puhuu asiaa.

Off:

Tuttavani poika (ala-asteella pk-seudulla) on koko ikänsä pitänyt kirkkaan oransseja ja vaaleanpunaisia vaatteita. Ei ole itse niitä erityisemmin koskaan hinkunut, mutta ei ole vastustellutkaan niiden pukemista. Värit sopivat hänelle.

Hän on sen sijaan tarkka vain siitä, että paidassa ei saa olla kuvia, koska ne ovat kuulemma lapsellisia (siis niitä kaiken maailman flash- ja superman- ja muita juttuja, joita poikien paitoihin usein painetaan).

Minusta kannattaisi oikeasti miettiä hieman, minkälaista maailmankuvaa lapsilleen opettaa. Värit ovat vain sitä: värejä. Minä pidän asennettanne suoraan sanottuna hieman " suomalaisjunttimeininkinä" .

Eri asia sitten on, jos alkaa pojallensa pukea hameita tai tytöille leikattuja pinkkejä prinsessapaitoja, se on tietenkin outoa.

Ei kukaan tuossa sanonut kieltävänsä lastaan pukemasta mitään, vaan että jossakin iässä lapsen sosiaalisen ympäristön paine johtaa siihen, ettei lapsi itse halua pukeutua tyttöjen väreihin. Ja siinä tilanteessa ei ole järkevää, että vanhemmat alkavat väkisin pukea hänelle pinkkiä, kun se muka on jotenkin tasa-arvokysymys tms. pöljää.

Aikuisten miesten pinkit vaatteet ovat tyystin eri asia.

Kyse siis oli lasten omista valinnoista, jotka johtuvat sosiaalisista paineista ja sukupuolirooliin opettelusta (joka pienillä pojilla menee herkästi 4-7-vuotiaana machoilun puolelle).

(lto, läheltä asiaa päivittäin seuraavana)

Käyttäähän aikuinen miehenikin silloin tällöin vaaleanpunaista paitaa, niin miksi ihmeessä ei pikkupoikani?



Eli meillä ainakin käytetään värikästä niin tytöllä kuin pojallakin.

Pojalle en pue lilaa tai pinkkiä. Punaista, oranssia, keltaista käyttää kyllä.



Tytölle en pue tummansinisiä, harmaita ja tummanvihreitä, mutta enpä juuri pojallekaan...