Influenssan sairastanut - kerro kuinka raju tauti oli vs. normi flunssa
Kiinnostaa myös kuulla, että sairastuitko rokotteesta huolimatta. Tai ajatteletko nyt sairastamisen jälkeen, että olisi pitänyt ottaa se rokote.
Itse olen jo useana vuonna ottanut rokotteen. Koskaan en ole influenssaa sairastanut, eikä toivottavasti tarvitsekaan.
Kommentit (48)
Suosittelen kaikkia muistamaan sen, että lintuinfluessa on myös edelleen olemassa. Tämä ihan vain siltä varalta, että älkää te menkö, älkääkä antako lapsenne mennä keväällä lintuihin ja linnunpoikaisiin koskemaan, kun muuttolinnut Suomeen palaavat. Varsinkin vesilintujen osalta on syytä olla varuillaan.
Lintuinfluenssa on paljon vaarallisempi kuin influenssa tai sikainfluenssa. Ei tartu ihmisestä toiseen mutta tarttuu linnusta ihmiseen.
Kuume oli neljänkympin hujakoilla yli viikon. Laski tunniksi 37,8 jos otti maksimit buranaa ja panadolia sitten nousi taas neljäänkymppiin. Keuhkot ja kurkku olivat tajuttoman kipeät. En pystynyt hengittämään vaakatasossa lainkaan. Pystyasennossa se onnistui höyryhengityksellä ja keuhkoputkia avaavalla lääkkeellä. Lihaksia särki ja pää meinasi räjähtää. Kuolemanpelko oli kova koska olin todella sairas.
Vierailija kirjoitti:
Flunssa on todellakin lyhennys sanasta inFLUENSSA!
Te tarkoitatte ns vilustumista vs flunssaa. Nykyajan lääketiede vaan ei enää ole sitä mieltä että kylmettymisestä sairastuu.
Oletko idiootti tahtomattasi vaiko tarkoituksellisesti?
Muutama vuosi takaisin minulla oli influenssa. Kuumeilu alkoi samana päivänä, jolloin luin teksti-tv:stä, että täällä Turussa oli kaksi kuollut sikainfluenssaan (ei ollut se narkolepsiavuosi vaan myöhempi). En yleensä koskaan kuumeile paljon (normaali lämpötila 36,4 C, flunssassa n. 37,2-38,0 C), mutta nyt kuume nousi hurjasti ja oli tosi kurja ja vetämätön olo koko illan. Katsoin, mihin saakka kuume nousisi, ja yöllä päästyäni 39, 4 asteeseen vihdoin kävin horjuvin jaloin hakemassa lääkekaapista Buranan. Päätä särki, lihaksia särki, ja oli todella sekava ja hutera olo. Arvelin saaneeni sen influenssan, joka kaupungissa pyöri, ja päivän valjettua hain netistä tietoa, miten piti toimia. Jos oli tietynlaisia oireita, piti lähteä lääkäriin, mutta jos nämä kriteerit eivät täyttyneet, oli parempi jäädä kotiin ja levätä ja muistaa juoda, mieluiten lämmintä. Minulla eivät kriteerit täyttyneet, joten kotihoidolla pärjäsin. Jos oikein muistan, sellaiset 4-5 päivää vietin petissä, kuume nousi kolmena iltana, mutta ei ihan niin korkeaksi kuin silloin ensimmäisenä. Pään- ja lihassäryt olivat kaikkein pahimmat tuntemukset, kurkussa ei niinkään ollut kipua. Yskään otin hunaja- ja sitruunavettä. Ensimmäinen kerta ulkona oli aika hurjaa, koska tuntui siltä, että kaikki voimat olivat menneet, ja kotiintulo (kolmas kerros, ei hissiä) vasta olikin mielenkiintoista. Piti huilata kakkoskerroksessa ja nojata seinään vähän aikaa ennen kuin pääsin jatkamaan matkaa. Minulla on ollut kaikenlaisia flunssia, mutta niistä yhdestäkään toipuminen ei ole ottanut niin koville kuin tästä influenssasasta ylipääseminen. Pitkän aikaa oli heikko olo ennen kuin tunsin oloni taas normaaliksi.
Itselläni on ollut kerran elämässäni influenssa, vuoden 2009 tammikuussa. Muistan vielä varsin hyvin sen kokemuksen. Olin tuolloin 20-vuotias.
Menin yhtenä iltana nukkumaan jossain puoli kymmenen aikoihin, ja kiinnitin huomiota siihen, kuinka nenä oli jo silloin hieman tukossa. Sitten heräsin yöllä jossain klo 02.00 tienoilla ja nenä oli edelleen tukossa, ja sen lisäksi jotenkin kuumeinen olo. Nousin sängystä sen verran, että kävin vessassa. Sen vessassa käynnin aikana tuli aivan julmetun kylmä olo, ja kun menin takaisin sänkyyn ja laitoin peiton päälle tuli sellainen erikoinen n. puoli minuuttia kestänyt "kohtaus" jossa koko kehoni tärisi hallitsemattomasti kylmyydestä (sellaista en ollut koskaan aikaisemmin saanut edes kuumeisena, enkä myöskään sen jälkeenkään). Silloin aloin ensimmäistä kertaa epäillä, ette tämä mitään pientä flunssaa taida olla. Nukahdin kuitenkin suht nopeasti uudelleen.
Heräsin sitten seuraavana aamuna puoli seitsemän aikoihin, ja edelleen nenä oli tukossa ja muutenkin kuumeinen olo. Arvasin heti, että kuumetta taitaa olla, ja päätin huvikseni mitata mitä kuumemittari näyttää. Minulla oli silloin työpäivä, ja ajattelin, että kuumetta on varmaan jotain 37 astetta, joka ratkeaa sillä, että otan pari buranaa, eikä estä työhön menoa. No, se kuumemittari näyttikin sitten melkein 39 astetta, jolloin tajusin heti, että kyseessä on influenssa. Ei siinä sitten muu auttanut, kuin soittaa työpaikalle, ja kertoa että en voi tulla töihin. Samana iltana kuume siitten nousi 40 asteeseen, iltaisin kun yleensä on kuumetta enemmän kuin aamulla.
Olin sitten yhteensä 2 viikkoa sairaslomalla. Kuume nousi 40 asteeseen vain 3 ensimmäisen päivän aikana, siitä eteenpäin se pysyi jossain 38 tienoilla. Muita oireita oli lihassäryt (erityisesti jaloissa) ja yskä,myös ääni oli muutaman päivän sen verran matala, etten pystynyt juuri puhumaan. Tuon parin viikon aikana kävin lääkärissä, joka sanoi muistaakseni jotain sellaista, että jos en olisi tullut lääkäriin, sen influenssa olisi todennäköisesti jossain vaiheessa kehittynyt keuhkokuumeeksi. Antibioottikuurilla homma lopulta ratkesi. Lääkärin mukaan kyse oli jostain influenssan B-tyypistä.
Sen verran inhottava kokemus tuon influenssa oli, että aina näin tammi-ja helmikuussa, kun on influenssakausi, olen aina hiukan jännittynyt,milloin se taas omalle kohdalle osuu.
Vierailija kirjoitti:
Flunssa ja influenssa ovat ihan eri asioita. Flunssa on pikkuvaiva, influenssa on ankara tauti.
Olen sen ikäinen, että olen sairastanut kovan influenssan kahdesti, ensin 10-vuotiaana ja sitten 18-vuotiaana. Tämä siis kymmeniä vuosia sitten, kun rokotetta influenssaan ei ollut.
Kummallakin kerralla olin pari viikkoa ihan poissa pelistä, mutta elämäni korkeimman kuumeen, hurjat nivelkivut ja omituisen hourimisen muistan hyvin.
Toisella kertaa tuli jälkitautina vielä keuhkokuume, joka vei sairaalaan. Sieltä en ensimmäisestä viikosta muista mitään, ja lääkäri oli varoitellut vanhempiani, että en ehkä toivu.
Joten joo, nykyään otan rokotteen joka vuosi, kun sellainen on kerran saatavissa. Eihän se ole sataprosenttinen suoja, vaan sairastua voi rokotettukin, mutta joka tapauksessa oireet tulevat paljon lievempinä.
todellakin. influenssa on jotain ihan muuta kuin kovinkaan flunssakuume. kuume pamahtaa äkisti 40 asteeseen ja jatkuu kaksi viikkoa. siinä menee kuulkaas aika huonoon kuntoon. siihen päälle keuhkokuume niin peli on melkein pelattu.
armottomat säryt ja yskiminen repii keuhkoja ja nousee verta nieluun. sydän jyskyttää ja koko kroppa tuntuu räjähtävän.
ei missään flunssassa tarvitse 7 viikkoa olla pois töistä ja parantua vielä kesälläkin.
aika moni joutuu influenssan takia sairaalaan ja ihan nuoriakin.
Normi flunssa: nuha/kurkku kipeä, ei juurikaan kuumetta tai vain lievää. Influenssa: kuume viikon 38 -40, jatkuvaa lihassärkyä, päänsärkyä, lievää yskää, petipotilaana ja täysin voimaton - hirveä tauti.
A-influessaa sairastaessa luulin kuolevani. Särki joka ikistä niveltä, luuta ja lihasta. Sängystä en päässyt ylös edes vessaan tai juotavaa hakemaan. Kolmantena päivänä menin lääkäriin, koska piti hankkia sairaslomaa töitä varten. Sain Tamiflun ja oireet loppu siihen ja paraneminen alkoi.
Rokotteesta huolimatta sain tartunnan ja todella rajun taudin. Melkein kaksi viikkoa taistelin kotona mutta sitten mut oli viety sairaalaan. Lääkäri sanoi mulle että ilman rokotetta olisin voinut menehtyä. Se rokote siis suojaa vaikka tauti tulisikin. Ennen sairastumista pärjäsin lajissani ikäryhmäläisille, mutta influenssa rokotti sen verran, että hapenottokyky ei koskaan palautunut ennalleen.
Ennen en ottanut rokotteita, mutta kerran influenssan sairastaneen teen mitä vaan ettei tule uudelleen. Jouduin ihan sairaalaan asti muutamaksi päiväksi.
Korkea kuume, mitään ei voi tehdä, maha sekaisin, ei voi syödä, eikä oikein juodakaan tai ei muista. Aivan kamala tauti. Kolme viikkoa kesti.
Jälkitautina, alle viikko parantumisesta, ihmeellinen vatsaflunssa, jossa siis oikeasti tunne, että maha aivastelee, sellainen outo kuvotuksen aalto vähän väliä. En voinut sitten pariin viikkoon vetää muuta kuin gefilus piimää, oli ainoa mistä kuvotus ei tullut välittömästi.
Pari kertaa ollut influenssa, eli kaksi viikkoa korkea kuume ja lihassäryt. Toisella kertaa olo oli taudin jälkeen lisäksi n. 6 viikkoa vetämätön ja palelevainen, ja jälkitaudit iskivät, kuten poski- ja otsaontelotulehdus. Lisäksi oli kovaa päänsärkyä ja huimausta. Päällepäätteeksi noro, joten 2kk menikin sängyn pohjalla.
Silti sairastamani keuhkokuumeet ovat olleet paljon pahempia ja pitkäkestoisempia, ja toipuminen vienyt koko kevään.
Kerran sairastanut influenssan. Kuume hipoi lähellä neljääkymmentä viikon verran. Koko kroppaa särki kuin olisi vasaralla hakattu. Viikon jälkeen kuume laski, mutta kunnon palautumiseen normaaliksi meni lähemmäs puoli vuotta. Sen jälkeen olen ottanut rokotteen joka vuosi, enkä ole sairastanut tietääkseni ja jos olen, niin on tullut sitten todella lievänä.
Niin huono olo, että missään vatsataudissa ei ole ollut edes murto-osaa siitä.
Niin korkea kuume, että en päässyt ylös sängystä.
Niin vaiketa tulehdukset, että olin tiputuksessa.
Laihduin 13 kiloa.
Tuli myös neurologisia oireita, pääkoppa ei ollut kunnossa. Sellainen "sumu" kesti syksyyn.
Kesti niin pitkään, että vasta heinäkuussa olo alkoi olemaan melko hyvä sumua lukuun ottamatta.
Flunssassa kuume on 38 astetta ja influenssassa 40 eli aivan monta kertaa kamalampi.
Flunssakuume kestää 2 - 3 päivää, influenssan kuume 2 - 3 viikkoa.
Flunssan takia ei tarvitse mennä lääkäriin, influenssassa pitää mennä, joskus sairaalaankin.
Flunssa loppuu nopeasti, mutta influenssan päälle tulee jälkitaudit. Flunssa on paikallinen oire, mutta influenssa iskee koko kroppaan.
Flunssassa ei halua urheilla, influenssassa ei pysty nousemaan sängystä.
Flunssan jälkeen toipuu parissa päivässä, mutta influenssa ottaa pari kuukautta.
Flunssasta ei jää vammoja elimistöön, influenssasta voi jäädä pysyviä vaurioita.
Flunssaan ei kuole kukaan, vaikka ei ole rokotusta. Influenssaan kuolee Suomessa vuosittain n. 2 000 henkilöä, vaikka riskiryhmä ja hoitohenkilökunta on rokotettu.
Että eroja on.
Influenssan takia on lapsia elvytetty ja laitettu hebgityskoneeseen Suomessakin. On se ihan eri raju ja piiiitkä tauti.
Flunssakuumehan on ihan siedettävä, varsinkin kun ottaa särkylääkettä. Influenssa on täysin eri, kunnoitusta herättävö elimistön tulehdustila. Influenssassa jouduin ensin sairaalaan ja sitten hengitystäni avustettiin tehohoidolla. En ihan kuollut ja selvisin, mutta odotan uusia keuhkoja kun sopuva luovuttaja löytyy.
Mies ja poika oli molemmat keuhkokuumeessa joku vuosi sitten influenssan seurauksena ja sen jälkeen otettu rokotteet eikä ole influenssa iskeny.
Muutama vuosi sitten sairastin influenssan. Ei rokotusta. Nopeasti nousi kuume ja kaikki voimat hävisivät. Ruokahalu hävisi. Kumpikin korva tulehtui ja kipu oli hirveä. Heikotti koko ajan ja kerran vessaan mennessä putosin lattialle enkä päässyt ylös. Mies kantoi sänkyyn ja pakotti syömään keittoa. Pikkuhiljaa ruokahalu palasi ja kun antibiootit alkoivat vaikuttaa korviin (ensin en saanut kun lääkäri ei uskonut minulla olevan tulehdusta) alkoi elämänhalu palata. Joka vuosi sen jälkeen olen ottanut rokotuksen.
Normiflunssa varoittelee tulostaan. On vähän hutera olo ja kunnon levolla voi jopa toipua aika nopeasti. Influenssa iskee rajuna kuin salama. Sitten ei voi enää muuta kuin sairastaa ja toivoa parasta.
Muistan kun viimeksi sairastin influenssan. Olin pihalla lapsen kanssa. Seisoin siinä ja alkoi paleltaa ja huimata. Yritän liikkua ja lämmitellä lihaksia, mutta horkka vain paheni. Kun pääsimme sisään, kuume oli jo kovassa nousussa. Ja tää oli ollut normaali työpäivä, jonka jälkeen lähdin vielä ulkoilemaan lapsen kanssa ihan tavallisesti.
En tiedä, mitä olisin tehnyt, jos lapsen isä ei olisi ollut kotona. Tauti iski niin hurjan rajuna ja kaatoi sänkyyn. Sen jälkeen olen kiltisti ja kiitollisena hakenut rokotteet.
Influenssa on viikon tosi paha flunssa+viikon normaali flunssa ja välillä sit jälkitaudit vielä.