Miten kysyä kohteliaasti onko eräällä ihmisellä kehitysvamma?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No millainen hän sitten on? 

Niin, avaappas ap miksi epäilet, mitä olet huomannut?

Ei ole kovinkaan hienotunteinen ja vaikkei selvästikään tarkoittaisi pahaa niin sanoo asiat vähän liiankin suoraan (sosiaalistet taidot puuttuvat), omituiset ja lapselliset kiinnostuksen kohteen (lukee esim. lastenkirjoja tosissaan), välillä käy vähän hitaalla eikä tajua asioita, väittää joidenkin asioiden olevan totta vaikkeivat selvästikään ole ja alkaa itkemään tilanteissa joissa ns. tavallisia ihmisiä ei itkettäisi.

Ap

Up

Jos sinä tiedät, mitä autismi on, niin mihin oikeastaan edes tarvitset sitä tietoa diagnoosista? Osaat varmasti jo toimia oikealla tavalla (kohtelet normaalisti, mutta tarvittaessa tiedostat mistä kyse). Vai muuttuisiko hän silmissäsi jotenikin erilaiseksi? No, jos teille tulee vaikka joskus riitaa, niin kysy vaikka, tuottaako sarkasmi vaikeuksia. Minun läheiseni kertoi diagnoosistaan vasta kun sattumalta tv:ssä oli ohjelmaa aiheesta. Sanotaanko näin, se oli yllätys, muttei yllättävää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No millainen hän sitten on? 

Niin, avaappas ap miksi epäilet, mitä olet huomannut?

Ei ole kovinkaan hienotunteinen ja vaikkei selvästikään tarkoittaisi pahaa niin sanoo asiat vähän liiankin suoraan (sosiaalistet taidot puuttuvat), omituiset ja lapselliset kiinnostuksen kohteen (lukee esim. lastenkirjoja tosissaan), välillä käy vähän hitaalla eikä tajua asioita, väittää joidenkin asioiden olevan totta vaikkeivat selvästikään ole ja alkaa itkemään tilanteissa joissa ns. tavallisia ihmisiä ei itkettäisi.

Ap

Selvä vammainen

"Ei ole kovinkaan hienotunteinen ja vaikkei selvästikään tarkoittaisi pahaa niin sanoo asiat vähän liiankin suoraan"

Hah, minäkään en ole hienotunteinen ihan tietoisesti enkä ole autisti. Tykkään sanoa asiat suoraan ja kiertelemättä. Toiselle kaunistelu aiheuttaa vain ahdistusta ja valehtelun tunnetta. Olen kyllä laskelmoiva ja taitava manipuloimisessa, huomaan milloin kannattaa oikeasti nuoleskella. En kuitenkaan psyko-/sosiopaatiksi itseäni laskisi, sillä tunnen kyllä huonoa omatuntoa, jos sanon tai toimin töykeästi ja haluan toteuttaa toisten toiveet ennen itseäni.

Onko tehtaassa tai ruokakaupassa oleva tukityöllistetty lievästi kehitysvammainen?Kysy pomoltasi ja kerro et se häiritsee sun duunii...sit jännität kumpi lähtee..ilmainen vajokki..vai ilkeä lähes normaali..NIH

Ja jotkut ovat vain tyhmempiä eikä siihen mitään diagnoosia ole. Itsellä esimerkiksi yksi tuttu, joka aina varmistelee asioita ja tajuaa kaikki vitsit TODELLA myöhässä. Hän ei myöskään millään meinannut oppia yksinkertaisen lautapelin sääntöjä (siis tyyliin afrikan tähti) vaan aina kysyi uudestaan kysymyksiä.

Mutta ollaan hyväksytty että hän vain on sellainen. Eikä ole halveksivaa pitää jotakin tyhmänä, jos hän ihan oikeasti sitä on. Ja hän on. Tietysti, jokainen käy aina joskus hitaalla, mutta hän käy koko ajan. Ei siinä mitään, ihmisiä on erilaisia.

?!

Se on monesti niinkin asia, että keskenään samalla älyn tasolla olevat keskenään ajattelee muista että ovat tyhmempiä.

Mutta sittenhän tässä käy helposti niinkin, että älykkäämmät yksilötkin poikkeaa joukosta niin että eivät tuohon typerämpien joukkoon mahdu. Toki joukko sinällään ajattelee että myös ne älykkäämmät ovat typerämpiä.

Toivottelen ihan onnea vaan kaikille, jos kuvittelette että olette päteviä arvoimaan toisten ihmisten älykkyyksiä, siinä hommassa sattuu isompiakin virheitä.

Olen joskus miettinyt samaa. Tieto vaikuttaa suhtautumiseen. Jos esimerkiksi tietää, että toinen ei pysty ajattelemaan loogisesti, on paljon helpompi ymmärtää, että hän ei esimerkiksi kiusaa. Se on totta, että ihminen ei muutu muuksi siitä, että kertoo mahdollisen diagnoosinsa, mutta annetaanhan lapsillekin anteeksi asioita eri tavoin ikäkauden ja kehityksen mukaan.  

Vierailija kirjoitti:

Olen joskus miettinyt samaa. Tieto vaikuttaa suhtautumiseen. Jos esimerkiksi tietää, että toinen ei pysty ajattelemaan loogisesti, on paljon helpompi ymmärtää, että hän ei esimerkiksi kiusaa. Se on totta, että ihminen ei muutu muuksi siitä, että kertoo mahdollisen diagnoosinsa, mutta annetaanhan lapsillekin anteeksi asioita eri tavoin ikäkauden ja kehityksen mukaan.  

Jos tyyppi on "kiusahenkinen", niin ehkä kannattanee siinä tapauksessa kohdella ihan kuten muitakin samassa tilanteessa. Loukkaannu, sano vastaan, etäänny... Mitä näitä nyt on. Ehkä henkilö havahtuu tulleensa "väärinymmärretyksi" ja avautuu, jotta voisitte ymmärtää häntä paremmin. Tähän ainakin itse pyrkisin.

on

Ei sellaista voi kysyä. Jotkut vain ovat niin tyhmiä, ettei sitä voi uskoa todeksi.

Kannattaa aloittaa "Ei millään pahalla, mutta oletko vammainen?"

Oot sä jotenkin vajaa, vai?

Vierailija kirjoitti:

Oot sä jotenkin vajaa, vai?

Kyllä ap on, mutta olipa rumasti kysytty.