Nyt rehellisesti kaikki köyhät jotka olette tulleet rikkaiksi, onko teillä säilynyt inhimillisyys
Eli onko teillä halua auttaa köyhiä vai toiko raha sittenkin välinpitämättömyyden?
Kommentit (17)
Autatko sinä toista köyhää aina kun voit?
On halua ja autankin. Mutta vain sellaisia, joilla on halu auttaa itsekin itseään. En siis ole raha-automaatti kenellekään.
Tuossa kysymyksessä on oletettu, että köyhä on luonnostaan välittävä. Mutta eihän näin ole, tunnen monta hyvin itsekästä köyhää (tai ainakin pienituloista).
Minä en ole koskaan ollut köyhä, ja meillä on aina mennyt palkasta 10% hyväntekeväisyyteen.
Minusta oma kysymyksenasettelusi oli hyökkäävä ja ilkeä sekä täysin perusteetta ihmisryhmiä arvottava, eli aika kaukana inhimillisyydestä.
Kyllä autan. Mieheni yrittää vähän toppuutella avokätisyyttäni, mutta itselle tulee hyvä mieli.
Olen elänyt todella köyhän lapsuuden ja nuoruuden (koti meni pakkohuutokaupassa yms.) sekä vähätuloisen opiskeluajan ja työelämän ensimmäiset vuodet. Rikas en ole vieläkään, mutta todella hyvätuloinen ja hyvin toimeen tuleva. No ehkä rikaskin joidenkin mittapuulla. Autan jatkuvasti köyhiä sukulaisiani, vuodessa useamman tuhannen euron edestä. Annan myös aika paljon rahaa eri hyväntekeväisyysjärjestöille.
Kyllä, ja avokätisesti, vaikken voi siihen vaikuttaakaan.
Kun olin köyhä opiskelija, ainoa apu oli KELAn opintotuki. Nyt meillä pyyhkii mukavasti, vaikkei rikkaita ollakaan, niin hyvätuloisia ja varakkaita. Maksan ilmaisen koulutukseni ja KELAN opintotuen takaisin veroina, joilla myös rahoitan ainakin neljän tämän päivän opiskelijan tai työttömän yh:n elämän. Minusta olisi kohtuullista, että maksaisin vaikka vain kahden muun, tai yhden, sivullisen elämän. Valitettavasti tässä kommareiden maassa en pysty vaikuttamaan, koska rahat viedään suoraan palkasta tai pääomatuloista.
Eli avustan enemmän kuin kohtuudella voitaisiin edes vaatia, ja se epäoikeudenmukaisuus vituttaa joka päivä.
Vierailija kirjoitti:
Tuossa kysymyksessä on oletettu, että köyhä on luonnostaan välittävä. Mutta eihän näin ole, tunnen monta hyvin itsekästä köyhää (tai ainakin pienituloista).
Nimenomaan! Tuntuu että monilla köyhillä on se asenne, että koska heillä ei ole rahaa, niin muilla on velvollisuus antaa heille omistaan. Ei ole.
Koen olevani inhimillinen, mutta se ei tarkoita että antaisin rahaa sinnetänne vaan sillä perusteella, että se menee köyhille. Se, että mulla on nyt enemmän rahaa ei tee musta raha-automaattia (kuten ylempänä sanottiin). Ehkä tämä on siitä peräisin, että ei kukaan mullekaan mitään almuja antanut kun olin köyhä. Tein kovasti töitä ansaitakseni tämän nykyisen asemani, en yhteiskunnan varojakaan ole kuluttanut tukien muodossa AMK-opintotuen jälkeen. Liian paljon nähnyt niitä jotka ei vaan jaksaviitsihalua tehdä töitä. Ja ei, mulla ei ole lapsia.
Nyt kun en ole enää köyhä, niin en katso enää ruokakaupassa ostanko 1 vai 2 e maksavan tuotteen ja voin käydä ostamassa huonekalut muualtakin kun kirpparilta ja Ikeasta. Lahjoitan eläinsuojelulle kyllä.
Vierailija kirjoitti:
Minä en ole koskaan ollut köyhä, ja meillä on aina mennyt palkasta 10% hyväntekeväisyyteen.
Minusta oma kysymyksenasettelusi oli hyökkäävä ja ilkeä sekä täysin perusteetta ihmisryhmiä arvottava, eli aika kaukana inhimillisyydestä.
Ohis...olen kuullut useinkin väitettävän, että kovimpia köyhiä kohtaan ovat entiset köyhät. Eli vähiten myötätuntoa, ymmärrystä ja auttamishalua löytyy ihmisiltä, jotka ovat olleet köyhiä ja sitten vaurastuneet.
Nykyään tienaan reilusti yli suomalaisen keskipalkan, mutta edelleen äänestän vasemmistoa. Enkä valita veroista.
Eli ne on entisiä köyhiä, jotka toisiin köyhiin niin katkerasti suhtautuu? Tämä todistaa, että köyhyys ei ole hyväksi. Se vain katkeroittaa.
Yritän auttaa jotenkin köyhiä sukulaisia mutta into siihen on mennyt, kun alettiin valittamaan "näinkö vähän nyt" ja "eikö sinulla työssäkäyvällä olisi varaa enempään".
Ninettömänä lahjoittaminen vaikka järjestöjen kautta on mukavampaa, eivätpä ainakaan päin naamaa vittuile.
varkaiden paratiisi kirjoitti:
Kyllä, ja avokätisesti, vaikken voi siihen vaikuttaakaan.
Kun olin köyhä opiskelija, ainoa apu oli KELAn opintotuki. Nyt meillä pyyhkii mukavasti, vaikkei rikkaita ollakaan, niin hyvätuloisia ja varakkaita. Maksan ilmaisen koulutukseni ja KELAN opintotuen takaisin veroina, joilla myös rahoitan ainakin neljän tämän päivän opiskelijan tai työttömän yh:n elämän. Minusta olisi kohtuullista, että maksaisin vaikka vain kahden muun, tai yhden, sivullisen elämän. Valitettavasti tässä kommareiden maassa en pysty vaikuttamaan, koska rahat viedään suoraan palkasta tai pääomatuloista.
Eli avustan enemmän kuin kohtuudella voitaisiin edes vaatia, ja se epäoikeudenmukaisuus vituttaa joka päivä.
Eh, ainoa apu opintotuki? Entä ilmainen koulutus liki 20 vuoden ajan (peruskoulu, lukio, korkeakoulu)? Ilmainen sairaanhoito? Sinun ei tarvitse myöskään palkata omia henk koht poliiseja ja palomiehiä 24/7 onnettomuuksien varalle, tai kunnostaa täysin omalla rahalla teitä ja julkisia rakennuksia..
Vierailija kirjoitti:
varkaiden paratiisi kirjoitti:
Kyllä, ja avokätisesti, vaikken voi siihen vaikuttaakaan.
Kun olin köyhä opiskelija, ainoa apu oli KELAn opintotuki. Nyt meillä pyyhkii mukavasti, vaikkei rikkaita ollakaan, niin hyvätuloisia ja varakkaita. Maksan ilmaisen koulutukseni ja KELAN opintotuen takaisin veroina, joilla myös rahoitan ainakin neljän tämän päivän opiskelijan tai työttömän yh:n elämän. Minusta olisi kohtuullista, että maksaisin vaikka vain kahden muun, tai yhden, sivullisen elämän. Valitettavasti tässä kommareiden maassa en pysty vaikuttamaan, koska rahat viedään suoraan palkasta tai pääomatuloista.
Eli avustan enemmän kuin kohtuudella voitaisiin edes vaatia, ja se epäoikeudenmukaisuus vituttaa joka päivä.
Eh, ainoa apu opintotuki? Entä ilmainen koulutus liki 20 vuoden ajan (peruskoulu, lukio, korkeakoulu)? Ilmainen sairaanhoito? Sinun ei tarvitse myöskään palkata omia henk koht poliiseja ja palomiehiä 24/7 onnettomuuksien varalle, tai kunnostaa täysin omalla rahalla teitä ja julkisia rakennuksia..
Olet oikeassa, maksan myös infrastruktuurin, sairaanhoidon ja poliisit itseni lisäksi neljän muun puolesta, jotka eivät maksa mitään. Hyvä, että huomasit tämänkin epäoikeudenmukaisuuden.
varkaiden paratiisi kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
varkaiden paratiisi kirjoitti:
Kyllä, ja avokätisesti, vaikken voi siihen vaikuttaakaan.
Kun olin köyhä opiskelija, ainoa apu oli KELAn opintotuki. Nyt meillä pyyhkii mukavasti, vaikkei rikkaita ollakaan, niin hyvätuloisia ja varakkaita. Maksan ilmaisen koulutukseni ja KELAN opintotuen takaisin veroina, joilla myös rahoitan ainakin neljän tämän päivän opiskelijan tai työttömän yh:n elämän. Minusta olisi kohtuullista, että maksaisin vaikka vain kahden muun, tai yhden, sivullisen elämän. Valitettavasti tässä kommareiden maassa en pysty vaikuttamaan, koska rahat viedään suoraan palkasta tai pääomatuloista.
Eli avustan enemmän kuin kohtuudella voitaisiin edes vaatia, ja se epäoikeudenmukaisuus vituttaa joka päivä.
Eh, ainoa apu opintotuki? Entä ilmainen koulutus liki 20 vuoden ajan (peruskoulu, lukio, korkeakoulu)? Ilmainen sairaanhoito? Sinun ei tarvitse myöskään palkata omia henk koht poliiseja ja palomiehiä 24/7 onnettomuuksien varalle, tai kunnostaa täysin omalla rahalla teitä ja julkisia rakennuksia..
Olet oikeassa, maksan myös infrastruktuurin, sairaanhoidon ja poliisit itseni lisäksi neljän muun puolesta, jotka eivät maksa mitään. Hyvä, että huomasit tämänkin epäoikeudenmukaisuuden.
Ja silti olet saamapuolella, et maksaja :)
Voitaisi toki pudottaa palkastasi puolet pois, helpottaisiko se tuskaa, et maksaisi kuin itsestäsi?
Köyhiä on niin monenlaisia. Yksi ryhmä on köyhät, jotka pääsevät ihan omin avuinkin köyhyydestään eroon. Heitä ovat esimerkiksi opiskelijat, jotka pystyvät tekemään opintojensa ohessa sen verran töitä, että saavat välttämättömät elinkustannuksensa maksettua. Heitä on kiva auttaa välillä jonkun extran muodossa. Eräänlaisena tsemppauksena. Toinen ryhmä on köyhät, jotka tarvitsevat apua päästäkseen köyhyydestään eroon. Heitä ovat esimerkiksi opiskelijat, joilla ei ole mahdollisuutta työntekoon opintojen ohella (esim on pieniä lapsia, mutta ei tukiverkostoja) tai opintotukikuukaudet ovat jo täynnä. Tai juuri eronneet pienipalkkaiset, joilla rahat menneet muutosta aiheutuviin kustannuksiin. Tätä ryhmää autan kaikista mieluiten. Kolmas ryhmä on köyhät, joille lottovoitto tai parempituloinen puoliso on ainoa mahdollisuus päästä köyhyydestä eroon. Tällaisia ovat esimerkiksi työkyvyttömyys- tai vanhuuseläkkeellä olevat, joiden tulot ovat pienet eivätkä heidän tulonsa tule koskaan nousemaankaan. Näitä saatan avustaa kertaluontoisesti esimerkiksi joulun alla. Neljäs ryhmä on köyhät, joille köyhyys on niin normaalia, ettei siitä edes yritetä päästä eroon. Tällaisia ovat esimerkiksi ihmiset, jotka hankkivat lisää menoeriä (lapsia, lemmikkejä, osamaksuja jne) ennestäänkin huonoon taloudelliseen tilanteeseen. Heitä en auta lainkaan, koska yhtä hyvin voisin vetää rahani vessanpöntöstä alas.
Enemmänkin ajattelen, että minäkin olisin tarvinnut aikanaan jonkinlaisen aktiivimallin! Jonkun olisi oikeasti pitänyt vähän potkia liikkelle, koska Suomessa on liian helppoa jäädä vain oleilemiaan tukien varaan. Sorruin siihen itsekin!