Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miten lapsi kasvatetaan kolmekieliseksi?
30.01.2018 |
Esim mieheni äidinkieli on kiina, minun venäjä. Puhumme kuitenkin molemmat suomea (olemme asuneet koko elämämme suomessa). Kun joskus ehkä saamme lapsia, miten tuo kieliasia sitten toimii? Puhummeko vain sekaisin kaikkia kieliä? Miten lapsi oppii, mikä sana kuuluu mihinkin kieleen? Voitte kertoa myös omakohtaisia kokemuksia!
Kommentit (30)
Ps. Muuten, vaikka monet ovat sitä mieltä, että pitää olla johdonmukainen eikä lipsua, niin todellisuus on ihan toista kaksikielisissä perheissä. Esim. mun kaveri puhuu lapsilleen enimmäkseen omaa äidinkieltään, mutta seurassa puhuu usein lapsilleen suomea, jotta muutkin paikalla olijat ymmärtävät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äiti puhuu omaa kieltään, isää omaansa. Yhteiseksi kieleksi jompikumpi näistä. Tämä on suositus.
Jos asutte Suomessa, se suomi tulee sitten päivähoidossa ja koulussa.
En osaa kiinaa ja mieheni ei osaa venäjää, ei siis valitettavasti toimi meillä
Toisillenne puhutte samaa kieltä kuin tähän asti. Muillekin ihmisille voitte puhua millä kielellä haluatte.
Tärkeintä on se, että lapselle puhutte aina omalla äidinkielellä.
Tällöin lapsi oppii kunnolla äitinsä kielen ja isänsä kielen, ja lisäksi sen vanhempien yhteisen kielen.
Vierailija kirjoitti:
No aika hyvin näytät puhuvan suomea. Kun kerran noin hyvin olet kotoutunut, niin eiköhän olisi sitten parempi puhua lapsellesi vain suomea.
By the way, sinähän voisit opettaa minulle miten sanotaan kiinaksi 'lastenvaunuja työntävä nainen' ? (toivottavasti tämä käännösapupyyntöni ei nyt rasita sinua liikaa) Kiitokseni siitä etukäteen.
En osaa kiinaa. Tottakai osaan suomea, vanhempani tai muu suku ei oikein osaa
Ihan hyvin se menee, vaikka puhuisitte keskenänne suomea, ja sit kumpin omia kieliänne. Lapseni kävi kansainvälistä koulua, ja siellä monilla lapsilla oli erikieliset vanhemmat ( siis kummankaan kieli ei ollut suomi), koulua kävivät englanniksi ja oppivat hyvin suomenkin. Vaikeammaksi kierteet käy silloin, kun kaksi kaksikielistä hankkii lapsia... ( yhdistelmä jossa äiti puhuu vaikka kiinaa ja venäjää äidinkielinään ja puoliso espanjaa ja hindiä, molemmat suomea ja englantia viraina kielinä). Mikä on silloin se äidinkieli?
Meillä on vain käytössä kaksi kieltä, suomi ja englanti, ja olen kyllä lipsunut. Englanninkielisessä seurassa puhuin lapselle myös englantia, ja mies vastvaasti Suomessa suomea. Lapsi on loistanut sekä englannin että suomen kielessä koulussa, sekä sanavaraston että kieliopin suhteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinä puhut omaa kieltä, isä omaa kieltä ja sitten keskenänne puhutte sitten suomea tai englantia (tai mitä kieltä köytättekään).
No tää on just se mitä ei suositella.
Ai, miten niin ei suositella?
No siten niin että asiantuntijat nimenomaan ei suosittele toimimaan näin. Jommankumman vanhemman kieli pitäisi olla kodin yhteinen kieli.
Tällä syntyy sillisalaattia.
Tämä toimii varmasti sellaisissa tilanteissa, että jommankumman vanhemman kieli on sellainen, jota molemmat vanhemmat osaavat. Aloittaja jo tuossa kertoikin, että hänen miehensä ei puhu venäjää eikä hän kiinaa, joten vaihtoehtoina taitavat olla: A) vanhemmat puhuvat edelleen toisilleen sitä kieltä, jota ovat tottuneet puhumaan toisilleen tai B) vanhemmat lopettavat toisilleen puhumisen kokonaan.
No daa. Siksi juurikin pitäisi jommankumman vähän venyä ja opetella se toisen kieli. Ennen kuin hommataan niitä puolikielisiä lapsia.
Höpö höpö. Lapsesta ei tule puolikielinen sen takia, että hän oppii syntymästään kolmea kieltä. Toki yleensä ne kielet, joille lapsella on vähiten käyttöyhteyksiä, eivät kehity niin vahvoiksi. Tämä riippuu tietenkin lapsen omista taipumuksista.
Mulla on lähipiirissä monia kaksi- tai useampikielisiä perheitä, eikä yhdessäkään perheessä ole fantasiasi "puolikielistä" lasta. Asuinmaan kieli kehittyy yleensä vahvimmaksi, koska se on koulun ja kaveripiirin kieli.
No satun olemaan kaksikielisyystutkija ja yläkoulun ope. Ja näen päivittäin mikä se kielitaito oikeasti on näissä monen kielen perheissä. Monella ei ole yhdessäkään kielessä kunnollista pohjaa niin, että minkäänlainen abstrakti oppiminen onnistuisi. Vaikka kuinka ns arkikieli näyttäisikin sujuvan.
Idea on se että aluksi lapsi saa vankan pohjan noista vanhempiensa kielistä. Kun ne on ns vakiintuneet, voi tuoda sen kolmannen kielen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinä puhut omaa kieltä, isä omaa kieltä ja sitten keskenänne puhutte sitten suomea tai englantia (tai mitä kieltä köytättekään).
No tää on just se mitä ei suositella.
No miten vanhemmat sitten kommunikoivat keskenään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko mahdollista opettaa lapselle 4 kieltä vai meneekö siinä sekaisin. Esimerkki isä puhuu omaa kieltä vanhemmat keskenään vaikka englantia ja äiti on kaksikielinen? Miten tässä tilanteessa voi toimia vai pitääkö äidin valita näiden kielten välillä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinä puhut omaa kieltä, isä omaa kieltä ja sitten keskenänne puhutte sitten suomea tai englantia (tai mitä kieltä köytättekään).
No tää on just se mitä ei suositella.
Ai, miten niin ei suositella?
No siten niin että asiantuntijat nimenomaan ei suosittele toimimaan näin. Jommankumman vanhemman kieli pitäisi olla kodin yhteinen kieli.
Tällä syntyy sillisalaattia.
Tämä toimii varmasti sellaisissa tilanteissa, että jommankumman vanhemman kieli on sellainen, jota molemmat vanhemmat osaavat. Aloittaja jo tuossa kertoikin, että hänen miehensä ei puhu venäjää eikä hän kiinaa, joten vaihtoehtoina taitavat olla: A) vanhemmat puhuvat edelleen toisilleen sitä kieltä, jota ovat tottuneet puhumaan toisilleen tai B) vanhemmat lopettavat toisilleen puhumisen kokonaan.
No daa. Siksi juurikin pitäisi jommankumman vähän venyä ja opetella se toisen kieli. Ennen kuin hommataan niitä puolikielisiä lapsia.
Höpö höpö. Lapsesta ei tule puolikielinen sen takia, että hän oppii syntymästään kolmea kieltä. Toki yleensä ne kielet, joille lapsella on vähiten käyttöyhteyksiä, eivät kehity niin vahvoiksi. Tämä riippuu tietenkin lapsen omista taipumuksista.
Mulla on lähipiirissä monia kaksi- tai useampikielisiä perheitä, eikä yhdessäkään perheessä ole fantasiasi "puolikielistä" lasta. Asuinmaan kieli kehittyy yleensä vahvimmaksi, koska se on koulun ja kaveripiirin kieli.
No satun olemaan kaksikielisyystutkija ja yläkoulun ope. Ja näen päivittäin mikä se kielitaito oikeasti on näissä monen kielen perheissä. Monella ei ole yhdessäkään kielessä kunnollista pohjaa niin, että minkäänlainen abstrakti oppiminen onnistuisi. Vaikka kuinka ns arkikieli näyttäisikin sujuvan.
Idea on se että aluksi lapsi saa vankan pohjan noista vanhempiensa kielistä. Kun ne on ns vakiintuneet, voi tuoda sen kolmannen kielen.
Minä en nyt kyllä omien kokemuksieni perustella uskoa sinua. Lapseni kävi kansainvälisen koulun ja monilla lapsille oli jo kotoa useampi kieli. Esimerkiksi Intian niemimaalla ja Afrikassa suuri osa ihmisistä puhuu useampia kieliä, oli sit koulutettu tai ei. Ainakin mun lapsen, nyt jo lukiolainen, luokkakaverit ( nää monikieliset) on jatkaneet opintojaan, monet ns. eliittilukioissa, ja pärjänneet oikein hyvin.
Alue: Aihe vapaa
Meillä näin: Minä puhun lapsille suomea, isä omaa äidinkieltää. Asumme Espanjassa. Lapset ovat täällä syntyneet. Käyvät espanjalaista koulua, kaikki kaverit ovat espanjalaisia, lapset keskenään puhuvat espanjaa. Se on heille selvästi vahvin kieli. Minä puhun heille yksinomaan suomea, vaikkakin lapset toisinaan vastaavat espanjaksi.