Miten lapsi kasvatetaan kolmekieliseksi?
Esim mieheni äidinkieli on kiina, minun venäjä. Puhumme kuitenkin molemmat suomea (olemme asuneet koko elämämme suomessa). Kun joskus ehkä saamme lapsia, miten tuo kieliasia sitten toimii? Puhummeko vain sekaisin kaikkia kieliä? Miten lapsi oppii, mikä sana kuuluu mihinkin kieleen? Voitte kertoa myös omakohtaisia kokemuksia!
Kommentit (30)
Äiti puhuu omaa kieltään, isää omaansa. Yhteiseksi kieleksi jompikumpi näistä. Tämä on suositus.
Jos asutte Suomessa, se suomi tulee sitten päivähoidossa ja koulussa.
Sinä puhut lapsen kanssa vain venäjää.
Miehesi puhuu lapsen kanssa vain kiinaa.
Suomen kielen oppii muilta ihmisiltä jos täällä Suomessa asutte. Hyvä olisi olla pienestä asti joku joka käyttää pelkkää suomenkieltä lapsen kanssa. Muutenkin jos keskenänne puhutte suomea niin lapsi oppii siitäkin.
Vierailija kirjoitti:
Äiti puhuu omaa kieltään, isää omaansa. Yhteiseksi kieleksi jompikumpi näistä. Tämä on suositus.
Jos asutte Suomessa, se suomi tulee sitten päivähoidossa ja koulussa.
En osaa kiinaa ja mieheni ei osaa venäjää, ei siis valitettavasti toimi meillä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äiti puhuu omaa kieltään, isää omaansa. Yhteiseksi kieleksi jompikumpi näistä. Tämä on suositus.
Jos asutte Suomessa, se suomi tulee sitten päivähoidossa ja koulussa.
En osaa kiinaa ja mieheni ei osaa venäjää, ei siis valitettavasti toimi meillä
No se on sitten paskempi juttu.
Siinähän sitä toisen kieltä oppii, sanat tulevat tutuksi. Mun yhden ystävän ex-mies puhuu lasten kanssa omaa kieltään, jota ystäväni ei osannut ennakkoon, mutta nyt ymmärtää sitä jonkin verran, kun on niin paljon kuullut.
Sinä puhut omaa kieltä, isä omaa kieltä ja sitten keskenänne puhutte sitten suomea tai englantia (tai mitä kieltä köytättekään).
Vierailija kirjoitti:
Sinä puhut omaa kieltä, isä omaa kieltä ja sitten keskenänne puhutte sitten suomea tai englantia (tai mitä kieltä köytättekään).
No tää on just se mitä ei suositella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinä puhut omaa kieltä, isä omaa kieltä ja sitten keskenänne puhutte sitten suomea tai englantia (tai mitä kieltä köytättekään).
No tää on just se mitä ei suositella.
Ai, miten niin ei suositella?
Äiti puhuu lapselle vain venäjää, isä vain kiinaa ja keskenänne puhutte miehen kanssa suomea. Näin lapsi yhdistää tietyn kielen yhteen vanhempaan eikä sekoita kieliä. Vaikka lapsi vastaisi tai puhuisi sinulle suomea, vastaat venäjäksi. Tämän toki voi muuttaa kun lapsi on tarpeeksi vahva ymmärtämään kielien eron eikä sekoita niitä keskenään. Tärkeintä ovat lapsen ensimmäiset vuodet.
Taustalla voi soittaa suomalaisen radion tilalta venäjän tai kiinankielisiä radiokanavia. Puhe taustalla totuttaa helposti kieleen ja ylläpitää lapsen kielitaitoa vaikkei kieltä kuulisikaan normaalisti
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinä puhut omaa kieltä, isä omaa kieltä ja sitten keskenänne puhutte sitten suomea tai englantia (tai mitä kieltä köytättekään).
No tää on just se mitä ei suositella.
Ai, miten niin ei suositella?
No siten niin että asiantuntijat nimenomaan ei suosittele toimimaan näin. Jommankumman vanhemman kieli pitäisi olla kodin yhteinen kieli.
Tällä syntyy sillisalaattia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinä puhut omaa kieltä, isä omaa kieltä ja sitten keskenänne puhutte sitten suomea tai englantia (tai mitä kieltä köytättekään).
No tää on just se mitä ei suositella.
Meidän on pakko mennä tuolla systeemillä, mitä haittaa siitä voi pahimmillaan olla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinä puhut omaa kieltä, isä omaa kieltä ja sitten keskenänne puhutte sitten suomea tai englantia (tai mitä kieltä köytättekään).
No tää on just se mitä ei suositella.
Ai, miten niin ei suositella?
No siten niin että asiantuntijat nimenomaan ei suosittele toimimaan näin. Jommankumman vanhemman kieli pitäisi olla kodin yhteinen kieli.
Tällä syntyy sillisalaattia.
Tämä toimii varmasti sellaisissa tilanteissa, että jommankumman vanhemman kieli on sellainen, jota molemmat vanhemmat osaavat. Aloittaja jo tuossa kertoikin, että hänen miehensä ei puhu venäjää eikä hän kiinaa, joten vaihtoehtoina taitavat olla: A) vanhemmat puhuvat edelleen toisilleen sitä kieltä, jota ovat tottuneet puhumaan toisilleen tai B) vanhemmat lopettavat toisilleen puhumisen kokonaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinä puhut omaa kieltä, isä omaa kieltä ja sitten keskenänne puhutte sitten suomea tai englantia (tai mitä kieltä köytättekään).
No tää on just se mitä ei suositella.
Meidän on pakko mennä tuolla systeemillä, mitä haittaa siitä voi pahimmillaan olla?
Ensinnäkään a.kukaan ei pakota kaikkia kieliä teidän kotiin joten mikään pakko ei teidän ole toimia näin. b.yleensä nää on alkuun semmosia Jag play kitara lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinä puhut omaa kieltä, isä omaa kieltä ja sitten keskenänne puhutte sitten suomea tai englantia (tai mitä kieltä köytättekään).
No tää on just se mitä ei suositella.
Meidän on pakko mennä tuolla systeemillä, mitä haittaa siitä voi pahimmillaan olla?
Ei mitään, tuo on tavallinen skenaario perheissä, joissa vanhemmat ovat eri maista ja asuvat maassa, joka ei ole kummankaan kotimaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinä puhut omaa kieltä, isä omaa kieltä ja sitten keskenänne puhutte sitten suomea tai englantia (tai mitä kieltä köytättekään).
No tää on just se mitä ei suositella.
Ai, miten niin ei suositella?
No siten niin että asiantuntijat nimenomaan ei suosittele toimimaan näin. Jommankumman vanhemman kieli pitäisi olla kodin yhteinen kieli.
Tällä syntyy sillisalaattia.
Tämä toimii varmasti sellaisissa tilanteissa, että jommankumman vanhemman kieli on sellainen, jota molemmat vanhemmat osaavat. Aloittaja jo tuossa kertoikin, että hänen miehensä ei puhu venäjää eikä hän kiinaa, joten vaihtoehtoina taitavat olla: A) vanhemmat puhuvat edelleen toisilleen sitä kieltä, jota ovat tottuneet puhumaan toisilleen tai B) vanhemmat lopettavat toisilleen puhumisen kokonaan.
No daa. Siksi juurikin pitäisi jommankumman vähän venyä ja opetella se toisen kieli. Ennen kuin hommataan niitä puolikielisiä lapsia.
Kaikkein tärkein asia on puhua lapselle omaa äidinkieltään, ja vain sitä.
Sinä siis puhut lapselle johdonmukaisesti vain venäjää. Miehesi puhuu lapselle johdonmukaisesti vain kiinaa. Tästä ei saa lipsua.
Suomen lapsi oppii ympäristöltään automaattisesti.
Ystäväni on kotoisin maasta A, ja hänen äidinkielensä on a. Hän meni opiskelemaan maahan B, jossa puhutaan kieltä b. Siellä hän tutustui mieheen, joka oli kotoisin maasta C ja puhui kieltä c.
Valmistuttuaan he jäivät asumaan B-maahan. Heidän lapsensa oppivat äidiltä kielen a ja isältä kielen c. Kielen b lapset oppivat täydellisesti päiväkodissa ja myöhemmin koulussa.
Näin lapsista tuli kolmikielisiä, mistä on ollut heille valtava etu, kun he nykyään ovat jo aikuisia. Toinen työskentelee diplomaattina ja toinen kansainvälisen myynnin tehtävissä.
Mutta siis olennaista on se johdonmukaisuus: äiti ja isä puhuvat lapselle kumpikin äidinkieltään. Aina, vaikka se tuntuisi kuinka rasittavalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinä puhut omaa kieltä, isä omaa kieltä ja sitten keskenänne puhutte sitten suomea tai englantia (tai mitä kieltä köytättekään).
No tää on just se mitä ei suositella.
Meidän on pakko mennä tuolla systeemillä, mitä haittaa siitä voi pahimmillaan olla?
Ensinnäkään a.kukaan ei pakota kaikkia kieliä teidän kotiin joten mikään pakko ei teidän ole toimia näin. b.yleensä nää on alkuun semmosia Jag play kitara lapsia.
No olisihan se sääli jos lapsi ei voisi toisen vanhemman suvun kanssa kommunikoida lähes ollenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinä puhut omaa kieltä, isä omaa kieltä ja sitten keskenänne puhutte sitten suomea tai englantia (tai mitä kieltä köytättekään).
No tää on just se mitä ei suositella.
Ai, miten niin ei suositella?
No siten niin että asiantuntijat nimenomaan ei suosittele toimimaan näin. Jommankumman vanhemman kieli pitäisi olla kodin yhteinen kieli.
Tällä syntyy sillisalaattia.
Tämä toimii varmasti sellaisissa tilanteissa, että jommankumman vanhemman kieli on sellainen, jota molemmat vanhemmat osaavat. Aloittaja jo tuossa kertoikin, että hänen miehensä ei puhu venäjää eikä hän kiinaa, joten vaihtoehtoina taitavat olla: A) vanhemmat puhuvat edelleen toisilleen sitä kieltä, jota ovat tottuneet puhumaan toisilleen tai B) vanhemmat lopettavat toisilleen puhumisen kokonaan.
No daa. Siksi juurikin pitäisi jommankumman vähän venyä ja opetella se toisen kieli. Ennen kuin hommataan niitä puolikielisiä lapsia.
Höpö höpö. Lapsesta ei tule puolikielinen sen takia, että hän oppii syntymästään kolmea kieltä. Toki yleensä ne kielet, joille lapsella on vähiten käyttöyhteyksiä, eivät kehity niin vahvoiksi. Tämä riippuu tietenkin lapsen omista taipumuksista.
Mulla on lähipiirissä monia kaksi- tai useampikielisiä perheitä, eikä yhdessäkään perheessä ole fantasiasi "puolikielistä" lasta. Asuinmaan kieli kehittyy yleensä vahvimmaksi, koska se on koulun ja kaveripiirin kieli.
No aika hyvin näytät puhuvan suomea. Kun kerran noin hyvin olet kotoutunut, niin eiköhän olisi sitten parempi puhua lapsellesi vain suomea.
By the way, sinähän voisit opettaa minulle miten sanotaan kiinaksi 'lastenvaunuja työntävä nainen' ? (toivottavasti tämä käännösapupyyntöni ei nyt rasita sinua liikaa) Kiitokseni siitä etukäteen.
Lapsi kyllä oppii ihan luontaisesti, mikä sana kuuluu mihinkäkin kieleen. Juuri noin, että puhutte lapselle omaa äidinkieltänne.