Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mies sanoo jo suhteen alussa ettei aio tulla synnytykseen
28.01.2018 |
Mitä tehdä? Perustelee sen sillä ettei leikkauksissakaan olla mukana. Ihan järkevää kyllä.
Kommentit (68)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Synnytys ei ole mikään pikku ajanviete, jossa lapsi käydään pullauttamassa ulos. Se on erittäin iso tapahtuma, henkisesti ja fyysisesti, joka kestää parhaimmillaan useita päiviä. Sinä aikana kaikki muut asiat hälvenevät taka-alalle ja mieli on keskittyneenä vain tähän hetkeen, omaan jaksamiseen ja lapsen terveyteen. Synnytyksen aikana konkretisoituu kaikki 9 kuukauden odotus ja naisesta tulee äiti ja miehestä isä. Ensisynnyttäjän elämä mullistuu kertaheitolla, kotoa lähtiessä oltiin kahdestaan, nyt yht'äkkiä meitä onkin kolme. Äiti tarvitsee tähän tukea ja kannustusta, sillä häntä se koskettaa suuremmin. Henkinen puoli koskettaa toki isääkin. Rakastava puoliso haluaa tukea kumppaniaan tällaisessa tapahtumassa, puhumattakaan siitä, että synnytys on erittäin rankka voimanponnistus. Itse olisin loukkaantunut verisesti, jos lapseni isä ei olisi tullut mukaan synnytykseen. Hänelle se oli itsestään selvää, olihan lapsi hänenkin, hän halusi jakaa lapsensa syntymähetken kanssani ja olla mukana poikansa elämässä ensisekunnista lähtien. Mies, synnytyksessä ei ole kyse sinusta eikä sinun haluistasi, vaan naisesta ja hyvä puoliso tukee toista tällaisessa asiassa!
Kertokaapa yksi hyvä syy miehet, miksi ette olisi mukana synnytyksessä?
Ensinnäkin koska ei ole millään muotoa "kaunis" tapahtuma. Toisekseen mies ei voi siinä juuri mitään auttaa. Miksi siis olla paikalla?
Voisitko perustella, miksi ei ole millään muotoa kaunis tapahtuma? Yleensä vanhemmat kyllä ovat liikuttuneita, kun lapsi saapuu maailmaan.
Miten niin mies ei voi auttaa? Mun mies ainakin auttoi monella tavalla.
Oletko ikinä nähnyt synnytystä? Joo onhan se lapsi kaunis kun se on ULKONA. Harva isä itkee ilosta nähdessään vauvan olevan tulossa vaimonsa pimpsasta. Se on kaikkea muuta kuin kaunista. Kuten joku mainitsi: 1. Veri 2.venytys 3.muut eritteet (esim. Uloste)
Paikalla on hoitohenkilökunta joka äitiä auttaa ja tietää mitä tekee.
Eli sinäkin kuulut näihin ihmisiin, jotka kuvittelevat, että isän rooli synnytyksessä on istua tuijottamassa vaimon alapäätä? Kuule, ei ole. Usein miehiä jopa opastetaan olemaan kurkkimatta sinne, kun miehiä usein alkaa veren näkeminen pyörryttää.
En ikävä kyllä kuuli heihin. Turha väittää sitä tapahtumaa kauniiksi kun se ei se sitä ole. Lapsi on kaunis ollessaan sylissä. Nainenkaan ei ole kauniimmillaan kun on puskemassa lasta pihalle. Olen ollut mukana siskoni synnytyksessä ei koko tilanne ollut mitenkään "kaunis". Ymmärrän hyvin miksi isät eivät halua sitä kokea. Nytkin olin mukana koska isä ei halunnut ja olen ammatiltani hoitaja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No olin minä siellä, mutta en suostunut katsomaan toosaa enkä leikkelemään mitään. Jälkeenpäin kuultuna sekin oli kuulemma jo kauhian tärkeää ja hieano asia.
Käskikö sinua joku tekemään niin?
Ei, mutta ymmärtääkseni tässäkin eri naisilla on erilaisia toiveita. Jotkut ottaa jopa videolle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Synnytys ei ole mikään pikku ajanviete, jossa lapsi käydään pullauttamassa ulos. Se on erittäin iso tapahtuma, henkisesti ja fyysisesti, joka kestää parhaimmillaan useita päiviä. Sinä aikana kaikki muut asiat hälvenevät taka-alalle ja mieli on keskittyneenä vain tähän hetkeen, omaan jaksamiseen ja lapsen terveyteen. Synnytyksen aikana konkretisoituu kaikki 9 kuukauden odotus ja naisesta tulee äiti ja miehestä isä. Ensisynnyttäjän elämä mullistuu kertaheitolla, kotoa lähtiessä oltiin kahdestaan, nyt yht'äkkiä meitä onkin kolme. Äiti tarvitsee tähän tukea ja kannustusta, sillä häntä se koskettaa suuremmin. Henkinen puoli koskettaa toki isääkin. Rakastava puoliso haluaa tukea kumppaniaan tällaisessa tapahtumassa, puhumattakaan siitä, että synnytys on erittäin rankka voimanponnistus. Itse olisin loukkaantunut verisesti, jos lapseni isä ei olisi tullut mukaan synnytykseen. Hänelle se oli itsestään selvää, olihan lapsi hänenkin, hän halusi jakaa lapsensa syntymähetken kanssani ja olla mukana poikansa elämässä ensisekunnista lähtien. Mies, synnytyksessä ei ole kyse sinusta eikä sinun haluistasi, vaan naisesta ja hyvä puoliso tukee toista tällaisessa asiassa!
Kertokaapa yksi hyvä syy miehet, miksi ette olisi mukana synnytyksessä?
Ensinnäkin koska ei ole millään muotoa "kaunis" tapahtuma. Toisekseen mies ei voi siinä juuri mitään auttaa. Miksi siis olla paikalla?
Voisitko perustella, miksi ei ole millään muotoa kaunis tapahtuma? Yleensä vanhemmat kyllä ovat liikuttuneita, kun lapsi saapuu maailmaan.
Miten niin mies ei voi auttaa? Mun mies ainakin auttoi monella tavalla.
Oletko ikinä nähnyt synnytystä? Joo onhan se lapsi kaunis kun se on ULKONA. Harva isä itkee ilosta nähdessään vauvan olevan tulossa vaimonsa pimpsasta. Se on kaikkea muuta kuin kaunista. Kuten joku mainitsi: 1. Veri 2.venytys 3.muut eritteet (esim. Uloste)
Paikalla on hoitohenkilökunta joka äitiä auttaa ja tietää mitä tekee.
Eli sinäkin kuulut näihin ihmisiin, jotka kuvittelevat, että isän rooli synnytyksessä on istua tuijottamassa vaimon alapäätä? Kuule, ei ole. Usein miehiä jopa opastetaan olemaan kurkkimatta sinne, kun miehiä usein alkaa veren näkeminen pyörryttää.
En ikävä kyllä kuuli heihin. Turha väittää sitä tapahtumaa kauniiksi kun se ei se sitä ole. Lapsi on kaunis ollessaan sylissä. Nainenkaan ei ole kauniimmillaan kun on puskemassa lasta pihalle. Olen ollut mukana siskoni synnytyksessä ei koko tilanne ollut mitenkään "kaunis". Ymmärrän hyvin miksi isät eivät halua sitä kokea. Nytkin olin mukana koska isä ei halunnut ja olen ammatiltani hoitaja.
Tapahtuma on kaunis, koska se odotettu lapsi tulee maailmaan. Se, että isät "eivät halua" kokea synnytystä, on aika harvinaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No olin minä siellä, mutta en suostunut katsomaan toosaa enkä leikkelemään mitään. Jälkeenpäin kuultuna sekin oli kuulemma jo kauhian tärkeää ja hieano asia.
Käskikö sinua joku tekemään niin?
Ei, mutta ymmärtääkseni tässäkin eri naisilla on erilaisia toiveita. Jotkut ottaa jopa videolle.
Joo, varmasti jollakin on toive, että puoliso tuijottaa sinne, mutta sanoisin sen olevan jo aika poikkeavaa osastoa.
Jos sinua ei sitten kukaan pyytänyt katsomaan sinne toosaan, niin miksi piti kirjoittaa, ettet suostunut sinne katsomaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Synnytys ei ole mikään pikku ajanviete, jossa lapsi käydään pullauttamassa ulos. Se on erittäin iso tapahtuma, henkisesti ja fyysisesti, joka kestää parhaimmillaan useita päiviä. Sinä aikana kaikki muut asiat hälvenevät taka-alalle ja mieli on keskittyneenä vain tähän hetkeen, omaan jaksamiseen ja lapsen terveyteen. Synnytyksen aikana konkretisoituu kaikki 9 kuukauden odotus ja naisesta tulee äiti ja miehestä isä. Ensisynnyttäjän elämä mullistuu kertaheitolla, kotoa lähtiessä oltiin kahdestaan, nyt yht'äkkiä meitä onkin kolme. Äiti tarvitsee tähän tukea ja kannustusta, sillä häntä se koskettaa suuremmin. Henkinen puoli koskettaa toki isääkin. Rakastava puoliso haluaa tukea kumppaniaan tällaisessa tapahtumassa, puhumattakaan siitä, että synnytys on erittäin rankka voimanponnistus. Itse olisin loukkaantunut verisesti, jos lapseni isä ei olisi tullut mukaan synnytykseen. Hänelle se oli itsestään selvää, olihan lapsi hänenkin, hän halusi jakaa lapsensa syntymähetken kanssani ja olla mukana poikansa elämässä ensisekunnista lähtien. Mies, synnytyksessä ei ole kyse sinusta eikä sinun haluistasi, vaan naisesta ja hyvä puoliso tukee toista tällaisessa asiassa!
Kertokaapa yksi hyvä syy miehet, miksi ette olisi mukana synnytyksessä?
Ensinnäkin koska ei ole millään muotoa "kaunis" tapahtuma. Toisekseen mies ei voi siinä juuri mitään auttaa. Miksi siis olla paikalla?
Voisitko perustella, miksi ei ole millään muotoa kaunis tapahtuma? Yleensä vanhemmat kyllä ovat liikuttuneita, kun lapsi saapuu maailmaan.
Miten niin mies ei voi auttaa? Mun mies ainakin auttoi monella tavalla.
Oletko ikinä nähnyt synnytystä? Joo onhan se lapsi kaunis kun se on ULKONA. Harva isä itkee ilosta nähdessään vauvan olevan tulossa vaimonsa pimpsasta. Se on kaikkea muuta kuin kaunista. Kuten joku mainitsi: 1. Veri 2.venytys 3.muut eritteet (esim. Uloste)
Paikalla on hoitohenkilökunta joka äitiä auttaa ja tietää mitä tekee.
Eli sinäkin kuulut näihin ihmisiin, jotka kuvittelevat, että isän rooli synnytyksessä on istua tuijottamassa vaimon alapäätä? Kuule, ei ole. Usein miehiä jopa opastetaan olemaan kurkkimatta sinne, kun miehiä usein alkaa veren näkeminen pyörryttää.
En ikävä kyllä kuuli heihin. Turha väittää sitä tapahtumaa kauniiksi kun se ei se sitä ole. Lapsi on kaunis ollessaan sylissä. Nainenkaan ei ole kauniimmillaan kun on puskemassa lasta pihalle. Olen ollut mukana siskoni synnytyksessä ei koko tilanne ollut mitenkään "kaunis". Ymmärrän hyvin miksi isät eivät halua sitä kokea. Nytkin olin mukana koska isä ei halunnut ja olen ammatiltani hoitaja.
Valitettavasti elämässä kaikki ei ole aina kaunista. Nainen ei ole kaunis synnyttäessään?! Tarvitseeko sellaisessa tilanteessa olla kaunis? Voi hyvä luoja mitä ajatuksenjuoksua.... Nykyään eikai kellään muilla ole enää oikeutta astella ihmisten ilmoilla, kuin vain nuorilla ja kauniilla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun tässä ketjussa nyt on jotkut kirjoittelijat (tai joku kirjoittelija) tuonut esille sitä, että isät eivät halua osallistua synnytykseen, niin ehkä tätä asiaa voidaan katsoa myös tilastojen valossa. Mä yritin googlailla tuoreempaa tulosta, mutta en valitettavasti löytänyt. Yhdessä AMK-opinnäytetyössä siteerattiin vuoden 2006 perhebarometria, jonka mukaan 97 % isistä on mukana synnytyksissä. Tämän kautta voi siis miettiä todellisuutta.
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/65637/OPINNAYTETYO%20TAYS…
(Viittaus löytyy sivulta 3.)
Minä olisin sanonut, että "ei tietenkään, sinne tulee lapsen isä".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Synnytys ei ole mikään pikku ajanviete, jossa lapsi käydään pullauttamassa ulos. Se on erittäin iso tapahtuma, henkisesti ja fyysisesti, joka kestää parhaimmillaan useita päiviä. Sinä aikana kaikki muut asiat hälvenevät taka-alalle ja mieli on keskittyneenä vain tähän hetkeen, omaan jaksamiseen ja lapsen terveyteen. Synnytyksen aikana konkretisoituu kaikki 9 kuukauden odotus ja naisesta tulee äiti ja miehestä isä. Ensisynnyttäjän elämä mullistuu kertaheitolla, kotoa lähtiessä oltiin kahdestaan, nyt yht'äkkiä meitä onkin kolme. Äiti tarvitsee tähän tukea ja kannustusta, sillä häntä se koskettaa suuremmin. Henkinen puoli koskettaa toki isääkin. Rakastava puoliso haluaa tukea kumppaniaan tällaisessa tapahtumassa, puhumattakaan siitä, että synnytys on erittäin rankka voimanponnistus. Itse olisin loukkaantunut verisesti, jos lapseni isä ei olisi tullut mukaan synnytykseen. Hänelle se oli itsestään selvää, olihan lapsi hänenkin, hän halusi jakaa lapsensa syntymähetken kanssani ja olla mukana poikansa elämässä ensisekunnista lähtien. Mies, synnytyksessä ei ole kyse sinusta eikä sinun haluistasi, vaan naisesta ja hyvä puoliso tukee toista tällaisessa asiassa!
Kertokaapa yksi hyvä syy miehet, miksi ette olisi mukana synnytyksessä?
Ensinnäkin koska ei ole millään muotoa "kaunis" tapahtuma. Toisekseen mies ei voi siinä juuri mitään auttaa. Miksi siis olla paikalla?
Voisitko perustella, miksi ei ole millään muotoa kaunis tapahtuma? Yleensä vanhemmat kyllä ovat liikuttuneita, kun lapsi saapuu maailmaan.
Miten niin mies ei voi auttaa? Mun mies ainakin auttoi monella tavalla.
Oletko ikinä nähnyt synnytystä? Joo onhan se lapsi kaunis kun se on ULKONA. Harva isä itkee ilosta nähdessään vauvan olevan tulossa vaimonsa pimpsasta. Se on kaikkea muuta kuin kaunista. Kuten joku mainitsi: 1. Veri 2.venytys 3.muut eritteet (esim. Uloste)
Paikalla on hoitohenkilökunta joka äitiä auttaa ja tietää mitä tekee.
Eli sinäkin kuulut näihin ihmisiin, jotka kuvittelevat, että isän rooli synnytyksessä on istua tuijottamassa vaimon alapäätä? Kuule, ei ole. Usein miehiä jopa opastetaan olemaan kurkkimatta sinne, kun miehiä usein alkaa veren näkeminen pyörryttää.
En ikävä kyllä kuuli heihin. Turha väittää sitä tapahtumaa kauniiksi kun se ei se sitä ole. Lapsi on kaunis ollessaan sylissä. Nainenkaan ei ole kauniimmillaan kun on puskemassa lasta pihalle. Olen ollut mukana siskoni synnytyksessä ei koko tilanne ollut mitenkään "kaunis". Ymmärrän hyvin miksi isät eivät halua sitä kokea. Nytkin olin mukana koska isä ei halunnut ja olen ammatiltani hoitaja.
Toivottavasti sinussa oli kyllin naista kertomaan siskollesi, kuinka rumana pidit hänen synnytystään verineen ja venytyksineen. Näin hän voi ensi kerralla ottaa mukaan vaikka doulan.
Minä halusin synnyttää yksin, molemmat lapseni. Isälle se sopi.
Poikani avovaimo sai juuri pojan. Minun poikani, siis lapsen isä oli mukana niin kauan kunnes lapsi alkoi syntyä. Ei pysty näkemään verta. Mitä tekee synnytyssalissa isällä joka pyörtyy? Kätilöllä on muutenkin kädet täynnä työtä, eikä ehdi virvoittelemaan lattialla rötköttävää miestä!
Hänelle poika on kullan kallis ja ylpeyden aihe vaikka ei syntymää nähnyt. Ehkäpä juuri siksi! Ei varmasti olisi kovinkaan hyvä muisto tapahtumasta joka kammottaa, pelottaa ja ahdistaa niin paljon että pyörtyy?
Jokainen isä on yksilö kuten jokainen äitikin. Miestä ei saa pakottaa eikä edellyttää osallistumaan jos se hänelle on ylivoimaista. Poikani avovaimolla oli mukana myös paras ystävätär josta tuli muuten pojan kummi! Onneksi on niin fiksu nuori nainen että ymmärsi olla vetämättä hernettä nenään asiasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä halusin synnyttää yksin, molemmat lapseni. Isälle se sopi.
Poikani avovaimo sai juuri pojan. Minun poikani, siis lapsen isä oli mukana niin kauan kunnes lapsi alkoi syntyä. Ei pysty näkemään verta. Mitä tekee synnytyssalissa isällä joka pyörtyy? Kätilöllä on muutenkin kädet täynnä työtä, eikä ehdi virvoittelemaan lattialla rötköttävää miestä!
Hänelle poika on kullan kallis ja ylpeyden aihe vaikka ei syntymää nähnyt. Ehkäpä juuri siksi! Ei varmasti olisi kovinkaan hyvä muisto tapahtumasta joka kammottaa, pelottaa ja ahdistaa niin paljon että pyörtyy?
Jokainen isä on yksilö kuten jokainen äitikin. Miestä ei saa pakottaa eikä edellyttää osallistumaan jos se hänelle on ylivoimaista. Poikani avovaimolla oli mukana myös paras ystävätär josta tuli muuten pojan kummi! Onneksi on niin fiksu nuori nainen että ymmärsi olla vetämättä hernettä nenään asiasta.
Mutta poikasihan oli synnytyksessä mukana ja oli varmasti avautumisvaiheessa suuri tuki lapsensa äidille. Siinä alkuvaiheessa miehestä onkin eniten hyötyä.
Ja tietty jos lapsi tai äiti joutuvat eri paikkoihin hoitoon niin lapsen ei tarvitse olla yksin kun isä voi mennä lapsen mukana.
Ihan ymmärrettävää. Ne ketkä on joskus synnytyksessä olleet ymmärtää että ei kaikki kykene olemaan mukana.
Voi olla paha katsoa verta, eritteitä ja toisen kärsimystä jos ei ole tottunut.
Ei ole helppoa olla ihmisen vierellä, joka on niin sekaisin kivusta ettei ole enää "tässä maailmassa".
Synnytys on vähän sama kuin kuoleman hetkikin. Eihän kaikki pysty olemaan kuolevan vieressäkään. Varmaan se oma avuttomuus pelottaa kun ei voi auttaa.
Ajattelen kuitenkin että sekä kuoleva että synnyttävä (tai muu potilas) ansaitsee vierelleen jonkun kun pelottaa ja on kovat kivut. Ei sillä väliä kuka, mutta jokaisella pitäisi olla joku.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miks joku mies edes ilmoittaa tuollaista suhteen alussa? 😂 itse loukkaantuisin.
Vierailija kirjoitti:
En jatkais suhdetta sillä toi kertois enemmän kun tuhat sanaa tai vuotta siitä ihmisestä.
Mulle se lapsi on yhteinen projekti alusta alkaen. Okei isä ei oo pää vessanpöntössä ollu mun kanssa tai kussu siihen tikkuun, mutta tuloksia ootettiin yhdessä ja tuodaan tää maailmaankin yhdessä. Se ei oo mun lapsi, vaan meidän.
Lapsi ei ole mikään projekti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun mies ei ollut kummassakaan synnytyksessä. Ei ollut edes sairaalassa, vaan kotona. Hyvä isä hän on kuitenkin ollut ja hyvä aviomies.
T. Yhdessä 28 vuotta.
Mitenhän mahtaa muuten toimia isänä? Vai onko siinäkään mukana.
Vierailija kirjoitti:
Siellä on ammatti-ihmiset hoitamassa homman. En halunnut olla näkemässä eritteitä ja sitä venytystä.
Vaimosi kokee sen mutta sä et halua edes nähdä eikä olla tukemassa häntä hommassa. Priimamies. Noh, noinhan sitä vois kommentoida kahvilla odottelua auton katsastuksessa. Vaimosi on varmaan otettu arvostuksen osoituksestasi ja tuestasi yhdessä parisuhteen suurimmista yhteisistä tapahtumista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Synnytys ei ole mikään pikku ajanviete, jossa lapsi käydään pullauttamassa ulos. Se on erittäin iso tapahtuma, henkisesti ja fyysisesti, joka kestää parhaimmillaan useita päiviä. Sinä aikana kaikki muut asiat hälvenevät taka-alalle ja mieli on keskittyneenä vain tähän hetkeen, omaan jaksamiseen ja lapsen terveyteen. Synnytyksen aikana konkretisoituu kaikki 9 kuukauden odotus ja naisesta tulee äiti ja miehestä isä. Ensisynnyttäjän elämä mullistuu kertaheitolla, kotoa lähtiessä oltiin kahdestaan, nyt yht'äkkiä meitä onkin kolme. Äiti tarvitsee tähän tukea ja kannustusta, sillä häntä se koskettaa suuremmin. Henkinen puoli koskettaa toki isääkin. Rakastava puoliso haluaa tukea kumppaniaan tällaisessa tapahtumassa, puhumattakaan siitä, että synnytys on erittäin rankka voimanponnistus. Itse olisin loukkaantunut verisesti, jos lapseni isä ei olisi tullut mukaan synnytykseen. Hänelle se oli itsestään selvää, olihan lapsi hänenkin, hän halusi jakaa lapsensa syntymähetken kanssani ja olla mukana poikansa elämässä ensisekunnista lähtien. Mies, synnytyksessä ei ole kyse sinusta eikä sinun haluistasi, vaan naisesta ja hyvä puoliso tukee toista tällaisessa asiassa!
Kertokaapa yksi hyvä syy miehet, miksi ette olisi mukana synnytyksessä?
Ensinnäkin koska ei ole millään muotoa "kaunis" tapahtuma. Toisekseen mies ei voi siinä juuri mitään auttaa. Miksi siis olla paikalla?
Voisitko perustella, miksi ei ole millään muotoa kaunis tapahtuma? Yleensä vanhemmat kyllä ovat liikuttuneita, kun lapsi saapuu maailmaan.
Miten niin mies ei voi auttaa? Mun mies ainakin auttoi monella tavalla.
Oletko ikinä nähnyt synnytystä? Joo onhan se lapsi kaunis kun se on ULKONA. Harva isä itkee ilosta nähdessään vauvan olevan tulossa vaimonsa pimpsasta. Se on kaikkea muuta kuin kaunista. Kuten joku mainitsi: 1. Veri 2.venytys 3.muut eritteet (esim. Uloste)
Paikalla on hoitohenkilökunta joka äitiä auttaa ja tietää mitä tekee.
Eli sinäkin kuulut näihin ihmisiin, jotka kuvittelevat, että isän rooli synnytyksessä on istua tuijottamassa vaimon alapäätä? Kuule, ei ole. Usein miehiä jopa opastetaan olemaan kurkkimatta sinne, kun miehiä usein alkaa veren näkeminen pyörryttää.
En ikävä kyllä kuuli heihin. Turha väittää sitä tapahtumaa kauniiksi kun se ei se sitä ole. Lapsi on kaunis ollessaan sylissä. Nainenkaan ei ole kauniimmillaan kun on puskemassa lasta pihalle. Olen ollut mukana siskoni synnytyksessä ei koko tilanne ollut mitenkään "kaunis". Ymmärrän hyvin miksi isät eivät halua sitä kokea. Nytkin olin mukana koska isä ei halunnut ja olen ammatiltani hoitaja.
Toivottavasti sinussa oli kyllin naista kertomaan siskollesi, kuinka rumana pidit hänen synnytystään verineen ja venytyksineen. Näin hän voi ensi kerralla ottaa mukaan vaikka doulan.
Kerroin kyllä. Puhumme suoraan toisilleen asiat. Hän ei loukkaantunut. Hänellä on lapsiluku täynnä. Niin ei tarvi enää synnytykseen ketään varsinkaan tuntematonta
ihmistä. Olisi voinut ottaa doulan mutta mieluummin sisko kuin outo ihminen. 👌
Synnytyksessä oleminen on isyyden mitta ja alatiesynnytys sekä imety äitiysyyden mitta.
Te ootte kyllä ihan sekasin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Synnytys ei ole mikään pikku ajanviete, jossa lapsi käydään pullauttamassa ulos. Se on erittäin iso tapahtuma, henkisesti ja fyysisesti, joka kestää parhaimmillaan useita päiviä. Sinä aikana kaikki muut asiat hälvenevät taka-alalle ja mieli on keskittyneenä vain tähän hetkeen, omaan jaksamiseen ja lapsen terveyteen. Synnytyksen aikana konkretisoituu kaikki 9 kuukauden odotus ja naisesta tulee äiti ja miehestä isä. Ensisynnyttäjän elämä mullistuu kertaheitolla, kotoa lähtiessä oltiin kahdestaan, nyt yht'äkkiä meitä onkin kolme. Äiti tarvitsee tähän tukea ja kannustusta, sillä häntä se koskettaa suuremmin. Henkinen puoli koskettaa toki isääkin. Rakastava puoliso haluaa tukea kumppaniaan tällaisessa tapahtumassa, puhumattakaan siitä, että synnytys on erittäin rankka voimanponnistus. Itse olisin loukkaantunut verisesti, jos lapseni isä ei olisi tullut mukaan synnytykseen. Hänelle se oli itsestään selvää, olihan lapsi hänenkin, hän halusi jakaa lapsensa syntymähetken kanssani ja olla mukana poikansa elämässä ensisekunnista lähtien. Mies, synnytyksessä ei ole kyse sinusta eikä sinun haluistasi, vaan naisesta ja hyvä puoliso tukee toista tällaisessa asiassa!
Kertokaapa yksi hyvä syy miehet, miksi ette olisi mukana synnytyksessä?
Ensinnäkin koska ei ole millään muotoa "kaunis" tapahtuma. Toisekseen mies ei voi siinä juuri mitään auttaa. Miksi siis olla paikalla?
Voisitko perustella, miksi ei ole millään muotoa kaunis tapahtuma? Yleensä vanhemmat kyllä ovat liikuttuneita, kun lapsi saapuu maailmaan.
Miten niin mies ei voi auttaa? Mun mies ainakin auttoi monella tavalla.
Oletko ikinä nähnyt synnytystä? Joo onhan se lapsi kaunis kun se on ULKONA. Harva isä itkee ilosta nähdessään vauvan olevan tulossa vaimonsa pimpsasta. Se on kaikkea muuta kuin kaunista. Kuten joku mainitsi: 1. Veri 2.venytys 3.muut eritteet (esim. Uloste)
Paikalla on hoitohenkilökunta joka äitiä auttaa ja tietää mitä tekee.
Eli sinäkin kuulut näihin ihmisiin, jotka kuvittelevat, että isän rooli synnytyksessä on istua tuijottamassa vaimon alapäätä? Kuule, ei ole. Usein miehiä jopa opastetaan olemaan kurkkimatta sinne, kun miehiä usein alkaa veren näkeminen pyörryttää.
En ikävä kyllä kuuli heihin. Turha väittää sitä tapahtumaa kauniiksi kun se ei se sitä ole. Lapsi on kaunis ollessaan sylissä. Nainenkaan ei ole kauniimmillaan kun on puskemassa lasta pihalle. Olen ollut mukana siskoni synnytyksessä ei koko tilanne ollut mitenkään "kaunis". Ymmärrän hyvin miksi isät eivät halua sitä kokea. Nytkin olin mukana koska isä ei halunnut ja olen ammatiltani hoitaja.
Toivottavasti sinussa oli kyllin naista kertomaan siskollesi, kuinka rumana pidit hänen synnytystään verineen ja venytyksineen. Näin hän voi ensi kerralla ottaa mukaan vaikka doulan.
Kerroin kyllä. Puhumme suoraan toisilleen asiat. Hän ei loukkaantunut. Hänellä on lapsiluku täynnä. Niin ei tarvi enää synnytykseen ketään varsinkaan tuntematonta
ihmistä. Olisi voinut ottaa doulan mutta mieluummin sisko kuin outo ihminen. 👌
Yleensä kai sentään hoitajana olo koulii suhtautumaan neutraalisti vereen, eritteisiin, haavoihin jne., muttei sekään vissiin kaikilla toimi. Olen lukenut, kuinka joillain on jäänyt avohaavaan jotain vierasesineitä, kun ei heikkohermoinen hoitsu ole kärsinyt sitä kunnolla puhdistaa.
No, joku ainakin prinsessamiehiä ymmärtää.
Alue: Aihe vapaa
Synnytyspelko on sallittu vain naisille. Mies ei saa pelätä synnytystä. Niinkö? Onko pelkäävästä miehestä apua synnytyksessä?
Mun mies oli mukana synnytyksessä. Vaikka sairaalassa ei tarvinnut olla kuin kolme tuntia ennen lapsen syntymää, niin ehdin jo hiukan tuskastua miehen kysymyksiin ja huolestuneisuuteen. Toinen synnytys meni onneksi nin, ettei mies ehtinyt paikalle kuin 10 minuuttia ennen lapsen syntymää. Mieheni oli mielellään mukana synnytyksessä. Mutta jos hän olisi ollut vastentahtoinen, niin hänen mukana olonsa ei olisi ollut kellekään eduksi.