Englanninbulldogille kilometrin kävely suuri haaste

Todella surullinen tilanne. Muistakaa, että myös muut brakykefaaliset rodut kärsivät vastaavista ongelmista (mm. koko ajan suositummaksi tuleva ranskanbulldoggi, bostoninterrieri jne.), vaikka toki eb taitaa olla kaikista sairain kokonaisuus. Rotujärjestön pj (edelleen toimii puheenjohtajana) totesi muutama vuosi sitten, että "Pevisa on täysin mahdollinen, jos ensiksi löytyy jokin asia, jota Pevisalla vastustettaisiin". Tuo oli siis pitkän linjan kasvattajan näkemys - ei näillä ole terveysongelmia. 

Englanninbulldoggien luustokuvaaminen loppui lähes kokonaan, kun Kennellitto ilmoitti, että minkä tahansa rodun edustaja on jalostuskelvoton, jos sillä on E-lonkat, ja E-lonkkaisen pennut siirtyvät automaattisesti EJ-rekisteriin (ei jalostukseen -rekisteri). Jos ei kuvata, niin kukaan ei tiedä niistä E-lonkista, ja kun Pevisaakaan ei ole, niin ei ole pakko kuvata.  Voi vaan pennuttaa menemään. Pahimmillahan ei ole ne E-lonkat edes paikoillaan, vaan ne ovat luksoituneet ja pahasti nivelrikkoiset. Etupäässä on usein 2-3 kyynärät. Kun tähän yhdistetään vielä iho-oireet, kutinat, kirvelyt jne, hengitysvaikeudet, kuorsaaminen, todennäköisesti vaikea uniapnea (eli koskaan ei saa nukuttua kunnolla), sydänviat jne., niin onhan näiden koirien elämä ihan pelkkää kärsimystä. Perverssiä, että tätä saa tapahtua. 

Toki muillakin roduilla on ongelmia - monilla alati yleistyvillä pikkukoirilla on mm. tosi huonoja polvia, tietyillä roduilla (esim. pomeranian) myös hengitysvaivoja, maamme suosituimmalla rodulla labbiksella hankalia luusto-ongelmia (no, labbisten rotuyhdistys tekee edes jotain ja niillä on Pevisa), allergioita, korvatulehduksia jne. Kokonaisuudessaan rotujen ääripiirteisiin tulisi puuttua - pikkiriikkistä vähän isompaan suuntaan, jättiläistä pienemmäksi, raskasta kevyemmäksi, turkkihirmua vähäturkkisemmaksi, ryppyistä sileäksi. Sen, että terveys ja luonne ovat tärkeimmät ominaisuudet, ei pitäisi olla pelkkä kaunis lause juhlapuheissa, vaan arkea mitä tahansa pentuetta suunniteltaessa. 

Onneksi näiden jalostusongelmien groteskeimpien esimerkkien tulo julkisuuteen toivottavasti johtaa muutokseen. Tuntuu ainakin, että tietoisuus on lisääntynyt. 

 Ja PEVISA tarkoittaa siis rotukohtaista perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelmaa., sellainen on monella muulla rodulla, jotka eivät ole läheskään niin sairaita kuin englanninbulldogit.

Hieman lisään tuohon jonkun kirjoitukseen, kun kaikille ei välttämättä nämä termit ole niin tuttuja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten kukaan kehtaa kulkea kadulla tällaisen koiran kanssa ja leimautua näin eläinrääkkääjäksi?

Minulla on amstaffi, ja lähes poikkeuksetta nämä lyttykuonoisten koirien omistajat katsovat nenänvarttaan pitkin, aivan kuin ajattelisivat "hyi kuka kehtaa omistaa tuollaisen koiran".

Alapeukuttajille 10 pisteen kysymys: kumpaa pidätte pahempana, terveen amstaffin omistamista, vai läpi elämänsä tukehtumisentunteen kanssa kamppailevan lyttykuonon omistamista?

Pidän pahimpana sitä, kuonon mallista riippumatta, että koira on otettu olosuhteisiin, jossa se ei saa rodulleen ominaista toimintaa. Monet lyttykuonot ovat seurakoiria, eikä niillä ole edes halua tai tarvetta pitkiin lenkkeihin, mutta kaipaavat kovasti ihmisen seuraa ja syliä. Rotujen jalostuksessa on siis kehitetty haluttuja luonteenpiirteitä, ja enemmän eläin kärsii, jos ei näitä voi toteuttaa. Toki liioittelu esim. kuonoissa ym. ei ole suotavaa eläimen terveyden kustannuksella. Mutta harva tietää, että kaikista koiralajeista löytyy vakavia jalostusongelmia, lyttykuonoisia nyt vaan on niin helppo arvostella, kun se kuonon malli on niin näkyvä. Mutta kuinka moni esim. halveksii saksanpaimenkoiran omistajia koirien vakavista lonkkavioista? Lisäksi jos kyseinen rotu on otettu asumaan kerrostaloon eikä saa rodulleen luonteenomaista toimintaa, se kärsii varmasti enemmän kuin sohvalla mielellään lepäilevä lyttykuonoinen rotu, joka ei jaksa (eikä halua) lenkkeillä edes sitä kilometriä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten kukaan kehtaa kulkea kadulla tällaisen koiran kanssa ja leimautua näin eläinrääkkääjäksi?

Minulla on amstaffi, ja lähes poikkeuksetta nämä lyttykuonoisten koirien omistajat katsovat nenänvarttaan pitkin, aivan kuin ajattelisivat "hyi kuka kehtaa omistaa tuollaisen koiran".

Alapeukuttajille 10 pisteen kysymys: kumpaa pidätte pahempana, terveen amstaffin omistamista, vai läpi elämänsä tukehtumisentunteen kanssa kamppailevan lyttykuonon omistamista?

Pidän pahimpana sitä, kuonon mallista riippumatta, että koira on otettu olosuhteisiin, jossa se ei saa rodulleen ominaista toimintaa. Monet lyttykuonot ovat seurakoiria, eikä niillä ole edes halua tai tarvetta pitkiin lenkkeihin, mutta kaipaavat kovasti ihmisen seuraa ja syliä. Rotujen jalostuksessa on siis kehitetty haluttuja luonteenpiirteitä, ja enemmän eläin kärsii, jos ei näitä voi toteuttaa. Toki liioittelu esim. kuonoissa ym. ei ole suotavaa eläimen terveyden kustannuksella. Mutta harva tietää, että kaikista koiralajeista löytyy vakavia jalostusongelmia, lyttykuonoisia nyt vaan on niin helppo arvostella, kun se kuonon malli on niin näkyvä. Mutta kuinka moni esim. halveksii saksanpaimenkoiran omistajia koirien vakavista lonkkavioista? Lisäksi jos kyseinen rotu on otettu asumaan kerrostaloon eikä saa rodulleen luonteenomaista toimintaa, se kärsii varmasti enemmän kuin sohvalla mielellään lepäilevä lyttykuonoinen rotu, joka ei jaksa (eikä halua) lenkkeillä edes sitä kilometriä.

Jos nyt saataisiin ensin edes nämä kaikista pahimmat ja elinkelvottomat koirat hoidettua pois alta, niin sitten voideen keskittyä sammakko-sakemanneihin ja muihin jotka ei kuitenkaan ole niin äärimmäisessä tilanteessa kuin englanninbulldogit on.

Hyvä yritys harhauttaa sivupolulle kyllä.

En kehtais kulkea tuollaisen koiran kanssa ihmisten ilmoilla.

Oksettavaa toimintaa ja kyllä on taas viranomaiset selkärangattomia, miksi tälle ei tehdä mitään, kun lakiakin tuossa "jalostamisessa" selvästi rikotaan?

Miksi ihmiset edes haluaa tällaisen koiran? Eivät jaksa käydä lenkeillä ja on kivaa, kun koira ei kykenisi muutenkaan sitä tekemään?

Vierailija kirjoitti:

Miksi ihmiset edes haluaa tällaisen koiran? Eivät jaksa käydä lenkeillä ja on kivaa, kun koira ei kykenisi muutenkaan sitä tekemään?

Lyttykuonoisen koiran omistajana voin kertoa, että olen valinnut koirani sen rotuominaisuuksien perusteella. Asumme kerrostalossa ja olemme lapsiperhe, joten valinta kohdistui erittäin lapsirakkaaseen rotuun, joka ei pitkistä lenkeistä välitä ja esim. huonolla ilmalla ei senkään vertaa, että suostuisi ovesta ulos. Tässä tilanteessa olisi eläinrääkkäystä valita rotu, joka tarvitsisi pitkiä lenkkejä päivittäin tai stressaantuisi sisätiloissa ja lasten seurasta. Jos joku tulee kadulla kyseenalaistamaan rotuvalintaani, saa kyllä pitkän ja perusteellisen selvityksen. 

Olen huolestunut brakykefaalisten rotujen suosiosta. Etenkin ranskanbulldoggi tuntuu tällä hetkellä olevan varsinainen muotirotu. En voi ymmärtää, miksi yksikään ihminen haluaa hankkia koiran keskivertoa sairaammasta rodusta, jolloin todennäköisyys saada sairas koira on huomattava ja terve koira on suunnilleen lottovoitto. Internetin aikakaudella en jaksa uskoa, että ihmiset muka eivät olisi tietoisia rotujen terveystilanteesta. Ihmiset eivät vain välitä. Yleensä brakyrodun hankkimista perustellaan rodun "aivan uniikilla" luonteella. Luonteella, jota vastaavaa ei ole muka millään muulla rodulla. Harhakuva rodun luonteen erikoislaatuisuudesta ja se "söpö" ulkonäkö lienevät brakyrotujen suosion syynä.

Brakyrotujen omistajat tuntuvat olevan jollain tasolla sokeita koiriensa ongelmille. Heidän mukaansa esim. englanninbulldogit eivät ole muita rotuja sairaampia, vaan kyse on siitä, että rotua yritetään mustamaalata. Tyypillinen brakyrotujen omistajien tyypillinen väite on myös se, että ihminen, joka ei ole koskaan omistanut brakykefaalista rotua, ei tiedä niiden terveystilanteesta mitään. Tutkimukset eivät pidä paikkaansa ja Kennelliiton jalostustietokantakin on väärässä jne. Rotujen sairauksia myös perustellaan sillä, että tervettä rotua ei olekaan ja AINA vedetään esiin saksanpaimenkoirien luusto-ongelmat. 

Olen liittynyt mm. englanninbuldoggi- ja ranskanbulldoggi-Facebook-ryhmiin vakoilumielessä. Ryhmissä ollessa on käynyt ilmi, että rotuja tutkitaan odotettua enemmän, mutta epävirallisesti. Tämä johtuu koiranomistajien tietynlaisesta solidaarisuudesta kasvattajia kohtaan: ei haluta "pilata kasvattajan mainetta" laittamalla sairaan koiran terveystietoja julkisiksi. Rotujen terveystilanteesta puhuminen koetaan ryhmien sisällä rodun mustamaalaamisena ja sen takia on ryhmistä jopa heitetty porukkaa ulos. Yleinen käsitys on, että koira on terve jos se ei oireile. 

Mielestäni Suomessa pitäisi kieltää vammaisiksi jalostettujen koirien kasvattaminen tai vaihtoehtoisesti kieltää tietyt rodut eläinsuojelullisiin syihin vedoten. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi ihmiset edes haluaa tällaisen koiran? Eivät jaksa käydä lenkeillä ja on kivaa, kun koira ei kykenisi muutenkaan sitä tekemään?

Lyttykuonoisen koiran omistajana voin kertoa, että olen valinnut koirani sen rotuominaisuuksien perusteella. Asumme kerrostalossa ja olemme lapsiperhe, joten valinta kohdistui erittäin lapsirakkaaseen rotuun, joka ei pitkistä lenkeistä välitä ja esim. huonolla ilmalla ei senkään vertaa, että suostuisi ovesta ulos. Tässä tilanteessa olisi eläinrääkkäystä valita rotu, joka tarvitsisi pitkiä lenkkejä päivittäin tai stressaantuisi sisätiloissa ja lasten seurasta. Jos joku tulee kadulla kyseenalaistamaan rotuvalintaani, saa kyllä pitkän ja perusteellisen selvityksen. 

Eikö sitten ole eläinrääkkäystä valita rotu, jolla todennäköisesti rikkinäinen luusto ja hengitysvaikeuksia? Kai tiesit, että lyttykuonoiset koirat ovat siksi "laiskoja", koska ne eivät kivuiltaan ja/tai tukalalta ololtaan pysty liikkumaan enempää?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi ihmiset edes haluaa tällaisen koiran? Eivät jaksa käydä lenkeillä ja on kivaa, kun koira ei kykenisi muutenkaan sitä tekemään?

Lyttykuonoisen koiran omistajana voin kertoa, että olen valinnut koirani sen rotuominaisuuksien perusteella. Asumme kerrostalossa ja olemme lapsiperhe, joten valinta kohdistui erittäin lapsirakkaaseen rotuun, joka ei pitkistä lenkeistä välitä ja esim. huonolla ilmalla ei senkään vertaa, että suostuisi ovesta ulos. Tässä tilanteessa olisi eläinrääkkäystä valita rotu, joka tarvitsisi pitkiä lenkkejä päivittäin tai stressaantuisi sisätiloissa ja lasten seurasta. Jos joku tulee kadulla kyseenalaistamaan rotuvalintaani, saa kyllä pitkän ja perusteellisen selvityksen. 

Miksi teidän piti saada koira? Olisitte ottaneet kissan.

Kaukana on pian koiran lapsirakkaus kun joku päivä sem kivut käyvät liian suuriksi ja se käy teidän ja lastenne päälle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi ihmiset edes haluaa tällaisen koiran? Eivät jaksa käydä lenkeillä ja on kivaa, kun koira ei kykenisi muutenkaan sitä tekemään?

Lyttykuonoisen koiran omistajana voin kertoa, että olen valinnut koirani sen rotuominaisuuksien perusteella. Asumme kerrostalossa ja olemme lapsiperhe, joten valinta kohdistui erittäin lapsirakkaaseen rotuun, joka ei pitkistä lenkeistä välitä ja esim. huonolla ilmalla ei senkään vertaa, että suostuisi ovesta ulos. Tässä tilanteessa olisi eläinrääkkäystä valita rotu, joka tarvitsisi pitkiä lenkkejä päivittäin tai stressaantuisi sisätiloissa ja lasten seurasta. Jos joku tulee kadulla kyseenalaistamaan rotuvalintaani, saa kyllä pitkän ja perusteellisen selvityksen. 

Ei, kun sun ei olis pitänyt ottaa koiraa ollenkaan. On eläinrääkkäystä ottaa koira, joka on niin sairas ettei se halua tehdä lajinomaisia asioita kuten esim. käydä kunnon kävelylenkeillä ja virikkeellistyä muutenkin. Minusta on myös sairasta ottaa tähän ilmastoon koira joka ei halua kylmällä ilmalla ja "huonolla ilmalla" ulos.

Jos lemmikkiä tuollaiseen tilanteeseen haluaa, niin MIKÄ TAHANSA muu lemmikkinä pidettävä eläin on sellainen, ettei sitä tarvitse lenkkeilyttää ja silti se elää ihan hyvän ja lajityypiillisen elämän, olisitte ottaneet vaikka pari marsua, kissakin kun kaipaa niitä virikkeitä mitä teillä ei selvästi ole halua tai aikaa antaa.

Koiran ottamisen ei tulisi kuulua perusoikeuksiin, tiedän että yleensäkkin koiria on paljon ihmisillä, jotka hädintuskin jaksavat käyttää 10 minuutin pissalenkeillä kahdesti päivässä ja muuta eivät sitten koiran kanssa teekkään. Uskon myös, että tämä syy lyttyrotujen suosioon, ne kun eivät edes "halua" liikkua, keskittyvät siihen että saavat riittävästä happea elimistöönsä ja ovat univelassa jatkuvien hengityskatkosten ja siihen heräilyn vuoksi. Omistajat vain myhäilee tyytyväisenä, kun tuli otettua niin helppo koira, ei paljon kiinnosta miltä siitä koirasta mahtaa tuntua.

Uskon, että englanninbulldogitkin olisivat hyvin aktiivisia koiria, jos eivät olisi niin sairaita. Ainakin kaikki sen sukulaisrodut ovat.

Toivottavasti tämä herättelee ihmisiä edes jonkin verran. 

Järkkyä toimintaa :/

"Taktiikkana someöykkäröinti

On selvää, että lyttynaamaisten rotujen moninaisista ongelmista ei voi Suomessa puhua vapaasti. Ja jos puhuu, joutuu jyrän alle, tuomituksi ja haukutuksi. Ilmiö on kärjistynyt joulukuisten Eläinlääkäripäivien jälkeen, kun lyttyrotujen erityispiirteisiin perehtyneet eläinlääkärit kertoivat julkisesti tutkimustuloksista & tuntemuksistaan kärsiviin koiriin liittyen.

Somekeskusteluihin on tullut mukaan aktiivitrolleja, jotka yrittävät vähätellä vammaiseksi jalostettujen koirien todellista tilaa ajamalla keskusteluja sivuraiteille, näsäviisastelevat ja lietsovat halveksuntaa eläinten hyvinvoinnista huolestuneita kohtaan.

Sitä, että brakykefalia itsessään on luonnoton olomuoto, halutaan hyssytellä keinolla millä hyvänsä. Epänormaali on runnottu normaaliksi.

Uhkailua ja aggressiivista puolustautumista

Fanaattiset lyttykalloharrastajat käyvät jo eläinklinikoiden kimppuun. Liiketoimintaa boikotoidaan ja sabotoidaan. Joku jopa väläytti jättävänsä mielellään lyttykallorotujen sairauksista kertoneen eläinlääkärin lausunnosta kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle. Se on äärimmäisen pelottavaa.

Kantapääkoulun kokemuksella dissataan ”kaikenmaailman dosentteja”.

Olen nähnyt rotujärjestöjen johtohahmojen osallistuvat ala-arvoiseen haukkumiseen. Osa lymyilee piilossa, eikä näytä minkäänlaista johtajuutta. Ei ehkä ole kapasiteettia? "

https://fifirock.com/2018/01/25/end-of-story/ .